Aamupalvelus ja puoliyönpalvelus - esiteoria

(8

1. Heksapsalmista	2. Veisusta "Jumala on Herra"	3. Psalmikatismoista	4. Katismatropareista	5. "Kiitetty olet Sinä, Herra", hypakoe, antifonit ja prokimeni	6. Kanoneista
7. Säkeistä, jotka lauletaan kanonien troparien edellä	8. Kolmannen veisun katismatropareista	9. Kontakista ja iikossista	10. Katabasioista	11. Sunnuntain aamupalveluksen ylösnousemusevankeliumista	12. Yhdeksännestä veisusta "Minun sieluni suuresti ylistää"
13. Eksapostilarioista	14. Kiitosstikiiroista	15. Kiitosstikiiroitten doksastikonista	16. JUmalansynnyttäjän stikiiroista kiitosstikiiroitten doksatikonin jälkeen	17. Ylistysveisusta	18. Sunnuntain aamupalveluksen tropareista "Tämä päivä"

17. Aamupalvelusta edeltää puoliyönpalvelus. Käytössä on kaksi puoliyönpalvelusta, viikon viitenä päivänä luettava, ja lauantaina luettava, jotka löytyvät Horologionista. Sunnuntaina puoliyönpalveluksen korvaa seuraava palvelus: Alkusiunauksen Kiitetty olkoon Jumalamme esimies lausuu Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia Sinulle, Taivaallinen Kuningas, trishagion, Herra, armahda (12), Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle jne. Tulkaa, kumartakaamme kolmesti ja psalmin 50(51). Sitten lauletaan kolminaisuuskanoni, jonka liitelauselmana on Pyhä Kolminaisuus, Jumala, armahda ja pelasta meidät. Sitten kolminaisuustroparit Totisesti on kohtuullista ylistää ylijumalallista Kolminaisuutta. Jälleen trishagion, sitten vuorosävelmän mukainen hypakoe. Sitten pappi lausuu ektenian Armahda meitä, Jumala ja pienen päätössiunauksen (kts. edellä 16). Heti sen jälkeen ektenia Rukoilkaamme Herraa pyhän yhteisen jne, viimeiseksi Lausukaamme heidän puolestansa, Herra, armahda! Herra, armahda! Herra, armahda! ja Pyhien isiemme esirukouksien tähden (9.

Jos sunnuntaina on Herran Äidin juhla tai juhlitun pyhän muisto, niin kolminaisuuskanonin jälkeen lauletaan juhlan tai pyhän litania, ja sen jälkeen Totisesti on kohtuullista ylistää ylijumalallista Kolminaisuutta. Herran tai Jumalanäidin juhlien jälkijuhlien sunnuntaina ja päätösjuhlan osuessa sunnuntaiksi, lauletaan hypakoen sijasta juhlan tropari; samoin, jos sunnuntaiksi osuu juhlittu pyhä, pyhä tropari. Triodionin sunnuntaisin (jos silloin ei satu olemaan Temppeliin tuominen tai Ilmestyspäivä), paitsi kolmatta sunnuntaita, lauletaan hypakoen sijasta 3 katumustropari Armahda meitä, Herra, armahda meitä jne, jotka lauletaan myös arkipäivien aamupalveluksissa.

Kun sunnuntaiksi osuu Herran juhla, niin alkusiunauksen Kiitetty olkoon Jumalamme esimies lausuu Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia Sinulle, Taivaallinen Kuningas jne jälkeen, psalmin 50(51) jälkeen, lauletaan juhlan litania. Sitten trishagion ja juhlan tropari. Pappi lausuu ektenian Armahda meitä, Jumala ja pienen päätössiunauksen, Rukoilkaamme Herraa pyhän yhteisen jne, viimeiseksi Lausukaamme heidän puolestansa, Herra, armahda! Herra, armahda! Herra, armahda! ja Pyhien isiemme esirukouksien tähden. Tätä järjestystä noudatetaan myös, milloin Herran tai Jumalanäidin juhla tai juhlitun pyhän muisto osuu muulle päivälle kuin sunnuntaiksi. Koko pääsiäisviikon ajan puoliyönpalveluksen korvaa Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen, Naiset, jotka Marian kanssa olivat jne, samoin kuin pääsiäisen päätösjuhlan päivänä.

Huomattakoon, että Taivaallinen Kuningas ehtoo ja aamupalveluksen alussa jää pois pääsiäissunnuntaista helluntaihin asti, niin kuin myös Pyhä Jumala Taivaaseen astumiseen asti, vaan alkusiunauksen jälkeen luetaan heti Kristus nousi kuolleista (kolmesti), Kunnia..., nyt... Kaikkeinpyhin Kolminaisuus jne.

---

8) Siitä, että Kristuksen kirkolla on aina ollut tapana aamuvarhaisesta kääntyä Jumalan puoleen rukousten ja veisuitten kautta, Suuri Basileios sanoo seuraavat huomionarvoiset sanat: "Nykyisin vallitsevat tavat ovat yhtenäiset kaikissa Jumalan kirkoissa, sillä meillä kansa kokoontuu aamuvarhaisesta rukoushuoneeseen. Tuskalla, ahdistuksella ja kyynelein Jumalalle tunnustettuaan he lopulta nousevat rukouksesta ja ryhtyvät veisaamaan. Välillä he jakaantuvat kahtia ja laulavat vuorotellen, näin yhdessä tukien sanotun tutkiskelua, ja yhdessä ohjaten rukoustaan ja sydämensä harhailemattomuutta, sitten taas annetaan yhden johtaa sävelmää ja muuta vastaavat. Näin vietetään yö vaihtelevassa veisuussa, väillä rukoillen, ja päivän jo koittaessa kaikki, ikään kuin yhdestä suusta ja yhdestä sydämestä, kantavat ylistyspsalmin Herralle, jokaisen ottaessa katumussanat omaksensa. Jos siis kartatte meitä tämän takia, karttakaa myös egyptiläisiä, karttakaa molemman Libyan asukkaita, teebalaisia, palestiinalaisia, arabeita, foinikialaisia, syyrialaisia ja Eufratin seudun asukkaita, sanalla sanoen kaikkia, jotka pitävät arvossa kokoöisiä palveluksia, rukouksia ja yhteistä laulua." (Kirje 207 Neokaisareian papistolle. Migne, 32).

9) Tämä on jäänne luostarijärjestyksestä; siinä viitataan läsnäoleviin munkkeihin, jotka pyytävät anteeksi esimieheltä (Kts. tämän esiteorian 50).

Heksapsalmista

18. Puoliyönpalveluksen päätöksen jälkeen pappi astuu alttariin ja seisten Pyhän pöydän edessä lausuu hartaudella ja Jumalan pelolla Kiitetty olkoon Jumalamme. Lukija lausuu trishagionin, pappi Sillä Sinun, lukija troparit Pelasta, Herra, Sinun kansasi, Kunnia, Oi Kristus Jumala, Nyt, Peljättävä, luotettava, laupias Puoltaja, pappi Armahda meitä, Jumala jne, lopuksi Sillä Sinä olet armollinen ja ihmisiä rakastava Jumala. Lukija Herran nimeen siunaa, isä, pappi Kunnia olkoon pyhälle, yksiolennolliselle jne. Esimies lukee heksapsalmin haraudella, kansan kuunnellessa vaieten ja hartaasti. Heksapsalmia ei koskaan jätetä pois, paitsi pääsiäisviikolla ja pääsiäisen päätösjuhlana.

Veisusta "Jumala on Herra"

19. Jumala on Herra lauletaan neljästi, toisen kerran jälkeen lisätään liitelauselmat Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi, - He piirittivät ja saartoivat minut, - Herra tämän teki. Sitten heti tropari; 2:sen edellä Kunnia, ja 3:nnen edellä Nyt. Kaikkina sunnuntaipäivinä lauletaan Jumala on Herra jälkeen ylösnousemustropari kahdesti ja vastaava Jumalansynnyttäjä tropari kerran. Jos on Jumalanäidin juhla, lauletaan ylösnousemustropari kerran ja juhlan tropari kahdesti, samoin jos sunnuntaiksi osuu Herran tai Jumalanäidin juhlan päätösjuhla. Jälkijuhlan sunnuntaina lauletaan ylösnousemustropari kahdesti ja juhlan tropari kerran. Jos sunnuntaina on myös juhlittavan pyhän muisto, lauletaan ylösnousemustropari kerran, pyhän tropari kerran ja juhlan tropari kerran. Jos sunnuntaiksi osuu vain juhlittavan pyhän muisto, lauletaan ylösnousemustropari kerran, pyhän tropari kerran ja sen säv:n mukainen Jumalansynnyttäjän tropari kerran. Suuren paaston päivinä ei lauleta Jumala on Herra, vaan Halleluja neljästi kolmen ryhmissä 8. säv:llä seuraavien liitelauselmien kera:

1. Sinua minun sieluni yöllä janoaa, Sinua minun henkeni etsii. (Yöstä lähtien henkeni etsii Sinua, Jumala, sillä Sinun käskysi ovat valkeus maan päällä). Halleluja kolmesti.

2. Kun Sinä panet tuomiosi täytäntöön maan päällä, maanpiirin asukkaat oppivat tuntemaan vanhurskauden. (Oppikaa vanhurskautta, te maan asukkaat). Halleluja kolmesti.

3. Vielä he näkevät, miten Sinä kiivastut kansasi puolesta. Mikä häpeä heille! Tuli heidät syököön. (Kiivaus valtaa oppimattoman kansan). Halleluja kolmesti.

4. Suureksi olet tehnyt kansasi, Herra, olet lisännyt sen määrää, olet osoittanut suuruutesi ja työntänyt kauas kaikki maan rajat. (Lisää, Herra, heille pahuutta, lisää pahuutta maan kunniakkaille). Halleluja kolmesti.

Huomattakoon, että lauantaisin, kun ei ole juhlittavan pyhän muisto, Jumala on Herra sijasta lauletaan Halleluja määrättyjen liitelauselmiensa kanssa (Autuaita ne, jotka Sinä valitset, Heidän muistonsa), ja tutut troparit Apostolit, marttyyrit ja profeetat, Kunnia, Muista, Herra, hyvyydessäsi palvelijoitasi, Nyt, Sinä sanomattoman valkeuden pyhä Äiti.

Molempina muistolauantaina lauletaan ehtoopalveluksessa Oi ainoa Luoja, joka viisautesi syvyydellä, Kunnia, Sillä Sinuun he ovat toivonsa panneet, Nyt, Sinä olet meille muuri ja suojasatama, ja samat aamupalveluksessa, kun on ensin laulettu Halleluja lauselmineen.

Psalmikatismoista

20. Vanhan typikonmääräyksen mukaisesti psalmikatismat luetaan kunkin katismatropariryhmän edellä, ja polyeleo (kun sellainen on) 3:nnen juhlan katismatroparin edellä, mutta nykyään on siellä täällä, ajan voittamiseksi, tullut tavaksi lukea psalmikatismat ja polyeleo (silloin kun juhlalla on litania) tai 17. katisma Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton (jos on pelkkä sunnuntai ilman juhlittavan pyhän muistoa). Herran juhlien polyeleo on psalmit 134(135) ja 135(136) Ylistäkää Herran nimeä, ylistäkää ja Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, Jumalanäidin juhlien psalmi 44(45) Sydämeni on tulvillaan kauniita sanoja, Juhlittavien pyhien muistoille sopivia polyeleoita löytyy Eklogarion kirjasta, tai sen puutteessa psalmit 134(135) ja 135(136). Psalmi 136(137) Virtojen varsilla Babyloniassa luetaan tuomio ja sovintosunnuntaina. Joka päivä luetaan kaksi psalmikatismaa, ja suuressa paastossa kolme, mutta paaston 1:sellä viikolla kuten seuraavillakin luetaan koko psalttari kahdesti, ja Palmusunnuntain ehtoopalveluksesta alkaen Suureen keskiviikkoon asti kerran. Suuresta torstaista pääsiäisviikon lauantaihin asti psalmikatismoita ei lueta.

Katismatropareista

21. Jos sunnuntaiksi osuu Jumalanäidin juhla, niin 1:sen ja 2:sen psalmikatisman jälkeen lauletaan kaksi vuorosävelmän mukaista katismatropari ja yksi juhlan katismatropari oktoehoksen Jumalansynnyttäjän troparin sijasta. 3:nnella kerralla vain juhlan katismatroparit. Jälkijuhlan sunnuntaina ja päätösjuhlan sattuessa lauletaan taaskin 1:sen ja 2:sen psalmikatisman jälkeen lauletaan kaksi vuorosävelmän mukaista katismatropari ja yksi juhlan katismatropari oktoehoksen Jumalansynnyttäjän troparin sijasta. Tällaisessa tapauksessa ei ole kolmansia katismatropareita. Vähemmän virallisesti juhlittavien pyhien muistopäivinä lauletaan molemmilla ensimmäisillä kerroilla vuorosävelmän mukaiset katismatroparit tropareineen Jumalansynnyttäjälle, ja kolmannella kerralla pyhän katismatroparit. Jos osuu virallisemmin juhlittujen pyhien, joilla on litania ja polyeleo, kuten apostolien, Edelläkävijän, kolmen Esipaimenen ja Suurmarttyyrien muistopäivinä, lauletaan molemmilla ensimmäisillä kerroilla yksi vuorosävelmän mukainen, yksi pyhän ja sen mukainen tropari Jumalansynnyttäjälle, ja polyeleon tähden lauletaan kolmannella kerralla vain pyhän katismatroparit.

"Kiitetty olet Sina, Herra", hypakoe, antifonit ja prokimeni

22. Jokaisena sunnuntaina, katismatropareitten jälkeen, lauletaan Kiitetty olet Sinä, Herra tropareineen, sitten pappi lausuu pienen ektenia, joka päättyy Sillä kiitetty ja ylistetty. Sitten vuorosävelmän mukainen hypakoe, antifonit ja prokimeni, ja sen jälkeen kanonit. Jos Jumalanäidin juhla osuu sunnuntaiksi, ei lauleta Kiitetty olet Sinä, Herra, vaan katismatropareitten jälkeen pappi lausuu heti ektenian, ja sitten seuraavat vuorosävelmän mukaiset hypakoe ja antifonit sekä juhlan prokimeni. Kaikki, joissa henki on ja juhlan aamupalveluksen evankeliumi. Sitten Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen ja luetaan psalmi 50(51). Kunnia, Jumalansynnyttäjän rukouksien tähden, Nyt, sama uudelleen, liitelauselma Armahda minua, Jumala ja paikalle osoitettu juhlan stikiira. Sen jälkeen pappi lausuu Pelasta, Jumala, ja alkavat kanonit. Jumalanäidin ja Herran juhlien jälkijuhlan sunnuntaina tai päätösjuhlan osuessa sunnuntaiksi noudatetaan sunnuntaisin totuttua ylösnousemusevankeliumin järjestystä (Kts. sunnuntaipäivien erillistä typikon ohjetta.)

Kanoneista

23. Sunnuntaipäivien ylösnousemuskanoneita ei koskaan jätetä pois, vaikka Jumalanäidin juhla tai Herran ja Jumalanäidin juhlien päätösjuhlakin osuisi sunnuntaiksi. Mutta oktoehoksen ylösnousemuskanoneita ei lauleta seuraavina sunnuntaina: Paaston 3:ntena sunnuntaina ja sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää, jolloin lauletaan päivän kanonit, joiden troparit irmoksineen ovat ylösnousemusaiheisia, josta syystä niihin liitetäänkin lauselma Kunnia olkoon pyhälle ylösnousemisellesi, Herra, ja paaston 3:nnen sunnuntain kanonin muihin tropareihin Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia Sinulle, kun taas Kristuksen syntymää edeltävän sunnuntain kanonissa Jumalan pyhät, rukoilkaa meidän puolestamme. Samoin oktoehoksen ylösnousemuskanoneita ei lauleta Tuomaan sunnuntaita seuraavina neljänä sunnuntaina eli mirhantuojien, halvatun, samarialaisnaisen ja sokeanasyntyneen sunnuntaina, koska silloin lauletaan pääsiäisen ylösnousemuskanoni sekä siihen liittyvät kaksi troparia Jumalansynnyttäjälle. Kun sunnuntaiksi osuu Jumalanäidin juhla tai sellaisen päätösjuhla tahi Herran juhlan päätösjuhla, niin ensin lauletaan oktoehoksen kanoni irmoksineen (tropareita 4), sitten juhlan kanoni. Jos juhlalla on kaksi kanonia, lauletaan molemmat ylösnousemuskanonin kanssa niin, että tropareitten määräksi tulee 12. Jälkijuhlan sunnuntaina lauletaan ylösnousemuskanoni ja yksi juhlan kahdesta kanonista. Jos sunnuntaiksi osuu juhlittavan pyhän muisto, lauletaan ylösnousemuskanoni irmoksineen (tropareita 4 kussakin veisussa) ja pyhän kanoni (tropareita 4). Jos pyhän muisto osuu muulle päivälle kuin sunnuntaiksi, niin jos on jälkijuhlan aika, lauletaan juhlan kanoni irmoksineen (tropareita 4) ja pyhän kanoni (tropareita 4). Poikkeuksina ovat seuraavat pyhien juhlat: apostolien Pietarin ja Paavalin päivä, evankelista Johanneksen (syyskuun 26) päivä, Edelläkävijän syntymäpäivä, kolme esipaimenen päivä, apostoli Andreaksen päivä ja pyhien Demetrioksen ja Nikolaoksen päivät, joiden kanonien edellä on erityiset kanonit Jumalansynnyttäjälle. Poikkeuksia ovat myös pyhien Georgioksen, apostoli Markuksen, Athanasios Suuren, Johannes Teologin (toukokuun 8) ja pyhien Konstantinoksen ja Helenan päivät, joiden kanoneita edeltää edeltävän juhlan tai Pentekostarionin sunnuntain kanoni.

Säkeistä, joita lauletaan kanonien tropareitten edellä

24. Vanhan typikon ohjeen mukaan sunnuntaipäivien ja pyhien aamupalveluksen kanoneihin samoin kuin arkipäivien kanoneihin lauletaan jakeita yhdeksästä oodista sen mukaan, montako troparia kanonin kussakin veisussa on. Mutta nykyään jokaisen veisun irmossin jälkeen lauletaan troparien edellä liitelauselmia, ylösnousemuskanoneissa Kunnia olkoon pyhälle ylösnousemisellesi, Herra, Jumalanäidin kanoneissa Kaikkeinpyhin Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät ja pyhien kanoneissa Jumalan pyhät, rukoilkaa meidän puolestamme. Suuressa kanonissa Armahda minua, Jumala, armahda minua, vainajien kanonien marttyyritropareissa Marttyyriesi esirukouksien tähden, Kristus Jumala, saata lepoon palvelijaisi sielut, vainajien tropareihin Autuaat ne, jonka Sinä valitset! He saavat tulla luoksesi, tai He saavat onnen ja rauhan tai Heidän nimensä kaikuu polvesta polveen. Parakletiken, Triodionin, kuten myös Herran juhlien esi ja jälkijuhlien kanoneissa Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia Sinulle, ja parakletiken marttyyrikanoneissa Jumalan pyhät, rukoilkaa meidän puolestamme. Huomattakoon, että koska vanhan typikon ohjeen mukaisesti Herran suurina juhlina ei lueta 9:nnen veisun lauselmia, niin Herran juhlien tropareiden edellä ei lauleta mitään lauselmaa (paitsi pääsiäisenä, jolloin lausutaan Kunnia olkoon pyhälle ylösnousemisellesi, oi Herra), vaan vain kahden viimeisen troparin edellä Kunnia ja Nyt. Kuitenkin kaikkina jälkijuhlan päivinä, kun lauletaan edeltävän Herran juhlan kanoni, liitetään lauselma Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia Sinulle.

Kolmannen veisun katismatropareista

25. Sunnuntaisin, 3:tta veisua seuraavan pienen ektenian jälkeen, lauletaan päivän pyhän katismatropari tropareineen Jumalansynnyttäjälle. Jos sunnuntaiksi osuu Jumalanäidin juhla, luetaan ensin oktoehoksen kontakki ja iikossi ja sitten lauletaan juhlan katismatropari kertaalleen. Samoin tapahtuu Triodionin kaikkina sunnuntaina ja virallisemmin juhlittujen pyhien muistoina.

Esi ja jälkijuhlan sunnuntaina lauletaan ensin päivän pyhän katismatropari, sitten esi tai jälkijuhlan katismatropari.

Kontakista ja iikossista

26. Sunnuntaisi, 6:tta veisua seuraavan ektenian jälkeen, luetaan oktoehoksen kontakki ja iikossi. Poikkeuksena ovat sunnuntait, joille osuu Jumalanäidin juhla ja kaikki Triodionin sunnuntait (paitsi paaston 2., 4. ja 5. sunnuntai, jolloin luetaan oktoehoksen kontakki ja iikossi) sekä Pentekostarionin sunnuntait,pyhien esi isien sunnuntai, sunnuntai ennen Kristuksen syntymää, sunnuntai Kristuksen syntymän jälkeen, 1:sen, 4:nnen ja 7:nnen synodin pyhien isien sunnuntait ja kaikkien pyhien sunnuntai, joina luetaan juhlien kontakki ja iikossi. Poikkeuksia ovat myös seuraavat juhlat: Edelläkävijän syntymä, apostolien Pietarin ja Paavalin päivä, evankelista Johanneksen päivä (syyskuun 26), apostoli Andreaksen päivä, kolme esipaimenen päivä (kun heidän muistonsa osuu Triodionin sunnuntaiksi), arkkienkelten päivä ja pyhien Demetrioksen ja Nikolaoksen päivät, jolloin luetaan (niin kuin 25:ssä on sanottu) ylösnousemuskontakki ja iikossi 3:nnen veisun jälkeen ennen katismatropari. 6:nnen veisun jälkeen luetaan myös ylösnousemus kontakin ja iikossin sijasta pyhien Georgioksen, Johannes Teologin (toukokuun 8) ja pyhien Konstantinoksen ja Helenan päivän, kun se osuu jollekin Pentekostarionin sunnuntaille, paitsi Tuomaan sunnuntaita, helluntaita ja kaikkien pyhien sunnuntaita, kontakki ja iikossi.

Katabasioista

27. Jokaisena sunnuntaina, kalliin ristin päätösjuhlasta alkaen marraskuun 21:seen asti, temppeliin tuomisen päätösjuhlasta Triodionin alkuun asti, kuten myös paaston 2:sena, 4:ntenä ja 5:ntenä sunnuntaina, kaikkien pyhien sunnuntaista heinäkuun 27:nteen asti, kuten myös kaikkina arkipäivinä näinä kausina, joille osuu juhlittavan pyhän muisto, lauletaan katabasioina Minä avaan nyt suuni, Herran ja jumalanäidin esi ja jälkijuhliin osuvina sunnuntaina, kuten myös viikon muille päivinä osuvina juhlittavien pyhien muistoina, lauletaan katabasioina asianomaisen Herran tai Jumalanäidin juhlan katabasiat. Triodionin neljänä sunnuntaina (jos temppeliintuomisen päätösjuhlaa ei ole vietetty) lauletaan Triodionin katabasiat, kuten myös paaston 1:senä sunnuntaina. Kaikkina muina viikonpäivinä Triodionin aikana, jos niille osuu juhlittavan pyhän muisto, lauletaan katabasioina Minä avaan nyt suuni ja kontakkina liturgiassa Kristittyjen varma puolustaja.

Sunnuntain aamupalveluksen ylösnousemusevankeliumista

28. Sunnuntaisi, 8:nnen veisun katabasian jälkeen diakoni (tai diakonin puuttuessa pappi) lausuu: Rukoilkaamme Herraa. Kuoro Herra, armahda kolmesti, pappi Sillä pyhä olet Sinä. Kuorot Kaikki, joissa henki on ja pappi lukee vuorossa olevan ylösnousemusevankeliumin. Sen jälkeen Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen ja psalmi 50(51), Kunnia, Apostolien rukouksien tähden, Nyt, Jumalansynnyttäjän rukouksien tähden, liitelauselma Armahda minua, Jumala ja Jeesus nousi ylös haudasta. Sitten pappi (10 Pelasta, Jumala, Sinun kansasi ja sen ylistyslauselma. Triodionin sunnuntaina, psalmin 50(51) jälkeen, lauletaan Triodionin veisut: Kunnia, Synninkatumuksen ovet, Nyt, Pelastuksen poluille, liitelauselma Armahda minua, Jumala ja Ajatellen pahojen tekojeni paljoutta, Pelasta, Jumala, Sinun kansasi. Sen jälkeen lauletaan Me ylistämme Sinua lauselmineen.

---

10) Pelasta, Jumala kuuluu papille vanhan typikon järjestyksen mukaisesti, mutta koska pappi silloin toimittaa proskomidia, niin, ilmeisesti siksi, ettei hänen tarvitsisi sitä katkaista, on diakonin sallittu lausua tämä. Järjestystä olisi kuitenkin noudatettava, ja sen muistaen pitää papin keskeyttää jossakin kohtaa proskomidi lausuakseen rukouksen Pelasta, Jumala.

Yhdeksännestä veisusta "Minun sieluni suuresti ylistää"

29. Jokaisena päivänä, myös sunnuntaina, ja kaikkina juhlittavien pyhien muistopäivinä, sekä Herran Jumalanäidin juhlien jälkijuhlan sunnuntaina, ja Tuomaan sunnuntain jälkeen helluntaihin asti muiksi päiviksi, kuin sunnuntaiksi osuvina juhlittavien pyhien muistopäivinä, laulamme Me ylistämme Sinua lauselmineen käytössä olevien katabisioitten säv:llä. Herran ja Jumalanäidin suurina juhlina, osuivatpa ne mille päivälle hyvänsä, Suurella viikolla ja pääsiäisen jälkeen Herran taivaan astumiseen asti Minun sieluni suuresti ylistää sijaan lauletaan juhlan kanonin 9. veisu ylistyslauselmineen ja katabasioineen. Herran juhlien päätösjuhlana, vaikka se sattuisi sunnuntaiksikin, lauletaan vain niiden 9. veisu ilman Me ylistämme Sinua, paitsi Ristin (syyskuun 14) ja kirkastuspäivän päätösjuhlaa Konstantinoksen typikonin mukaan (ehkä siksi, että niitä varten ei ole ylistyslauselmia). Jumalanäidin juhlien päätösjuhlana lauletaan ensin Minun sieluni suuresti ylistää ja sitten 9. veisu ylistyslauselmineen, jos se osuu sunnuntaiksi, mutta muina viikonpäivinä vain 9. veisu. Mutta temppeliintuomisen päätösjuhlana, johtuen ylistyslauselmista, jotka kaikki lauletaan, ei ole tilaa veisulle Minun sieluni suuresti ylistää, ja ilmestyspäivän päätösjuhlana lauletaan vain Minun sieluni suuresti ylistää. Kolmen esipaimenen päivänä, olipa mikä viikonpäivä hyvänsä, lauleta koko 9. veisu kaikista kolmesta kanonista eikä Minun sieluni suuresti ylistää.

Eksapostilarioista

30. Minään muuna päivänä, kuin sunnuntaina, jos osuu pyhän muisto, eksapostilarioitten edellä ei ole ylistyslauselmaa Pyhä on Herra, sillä se kuuluu nimenomaan sunnuntaille. Kun sunnuntaiksi osuu Jumalanäidin juhla tai sellaisen päätösjuhla, tai Herran juhlan päätösjuhla, lauletaan ensin ylösnousemuseksapostilario ja sitten juhlan eksapostilario kahdesti. Jälkijuhlan sunnuntaina lauletaan ylösnousemuseksapostilarion jälkeen juhlan eksapostilario kertaalleen, mutta jos osuu myös juhlittavan pyhän muisto, niin lauletaan ensin ylösnousemuseksapostilario, sitten pyhän eksapostilario ja viimeiseksi jälkijuhlan eksapostilario, kaikki kertaalleen. Pääsiäistä seuraavina viitenä sunnuntaina lauletaan Tuomaan sunnuntaina Pyhä on Herra jälkeen (11 lauletaan pääsiäisen ja sen jälkeen sunnuntain eksapostilario. Jos niiksi sunnuntaiksi osuu myös juhlittavan pyhän muisto, niin tuomaan sunnuntaina lauletaan eksapostilario Tuomas, tutki kädelläsi kertaalleen, sitten pyhän eksapostilario ja kolmanneksi Tänään tuoksuu kevät, muina neljänä sunnuntaina Pyhä on Herra jälkeen Oi Kuningas ja Herra, pyhän eksapostilario ja sunnuntai eksapostilario. Jos juhlittavan pyhän muisto osuu muuksi viikonpäiväksi, lauletaan (niin kuin sanottu ilma Pyhä on Herra) ensiksi pyhän eksapostilario ja sitten edeltävän sunnuntain eksapostilario. Huomattakoon, että ainoa Herran juhla, jolla ei ole varsinaista eksapostilariota, on palmusunnuntai, ja silloin, samoin kuin Suurena lauantaina lauletaan Pyhä on Herra kolmesti, ilman lauselmaa Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, sitten luetaan palmurukous ja kuorot alkavat heti psalmin Kaikki, joissa henki on. Pääsiäissunnuntaina ja pääsiäisviikon jokaisena päivänä eksapostilario lauletaan jättäen pois Pyhä on Herra.

---

11) Kun sitä seuraa eksapostilario, se lauletaan aina kahdesti, sen jälkeen lauselma Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme ja aloitetaan eksapostilario. Palmusunnuntaina ja Suurena lauantaina lauletaan Pyhä on Herra kolmesti, sillä se korvaa eksapostilarion.

Kiitosstikiiroista

31. Kun sunnuntaiksi osuu Jumalanäidin juhla tai sellaisen päätösjuhla tai Herran juhlan päätösjuhla, lauletaan kiitosstikiiroina ensin 4 ylösnousemusstikiiraa ja sitten 4 juhlan stikiiraa. Jos Herran tai Jumalanäidin juhlan jälkijuhlan sunnuntaiksi osuu myös juhlittavan pyhän muisto, lauletaan 3 ylösnousemusstikiiraa, 2 jälkijuhlan stikiiraa ja 3 juhlittavan pyhän stikiiraa. Jos temppeliin tuomisen juhla osuu joksikin Triodionin 4:stä ensimmäisestä sunnuntaista, niin kahtena ensimmäisenä lauletaan 4 ylösnousemusstikiiraa ja 4 juhlan stikiiraa, seuraavina kahtena, eli tuomio ja sovintosunnuntaina, 3 ylösnousemusstikiiraa, 2 Triodionin stikiiraa ja 3 juhlan stikiiraa. Samoin, jos näiksi sunnuntaiksi osuu juhlittavan pyhän muisto. Ilmestyspäivän osuessa paaston 3:nneksi sunnuntaiksi lauletaan 2 ylösnousemusstikiiraa, 3 ristin stikiiraa ja 3 juhlan stikiiraa, ja sen osuessa 4:nneksi tai 5:nneksi sunnuntaiksi 4 ylösnousemusstikiiraa ja 4 juhlan stikiiraa. Jos pyhien Georgioksen, Johannes Teologin tai Konstantinoksen ja Helenan muisto osuu jollekin Tuomaan sunnuntaita seuraavista neljästä sunnuntaista, niin kiitosstikiiroina lauletaan 3 ylösnousemusstikiiraa, 3 pyhien stikiiraa ja pääsiäisstikiirat Nyt on meille pyhitetty Pääsiäinen tullut lauselmineen. Jos ne osuvat Tuomaan sunnuntaiksi tai keskijuhlan keskiviikoksi tai niiden jälkijuhliksi, lauletaan 3 juhlan stikiiraa ja 3 pyhien stikiiraa. Jos ne sattuvat mirhantuojien päätösjuhlaksi tai muiden sunnuntaitten päätösjuhliksi, niin lauletaan kiitosstikiiroina 2 päivän stikiiraa ja 4 pyhien stikiiraa.

Kiitosstikiiroitten doksastikonista

32. Jokaisena sunnuntaina, jona luetaan aamupalveluksessa ylösnousemusevankeliumi, kiitos-stikiiroitten doksastikonina lauletaan evankeliumistikiiraa, sillä yksitoista evankeliumistikiiraa kuten eksapostilariotkin ovat ikään kuin yhdentoista ylösnousemusevankeliumin referaatteja. Jos sunnuntaina on Jumalanäidin juhla tai sellaisen tai Herran juhlan päätösjuhla, niin evankeliumistikiiran sijasta lauletaan juhlan doksastikon. Evankeliumistikiira jätetään pois myös seuraavina sunnuntain, eli jokaisena Triodionin ja Pentekostarionin sunnuntaina, esi isien sunnuntaina, Kristuksen syntymää edeltävänä sunnuntaina, Kristuksen syntymän jälkeisenä sunnuntaina, sunnuntaina ennen Teofaniaa (jos se osuu tammikuun 5:nneksi), 1:sen, 4:nnen ja 7:nnen synodin pyhien isien sunnuntaina, ja niiden osuessa sunnuntaiksi Edelläkävijän kolmena juhlana (syntymäpäivänä, tammikuun 7:nnen päivän juhlana ja päänleikkaamisen päivänä), pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin sekä 12 apostolin juhlana, jokaisen neljän evankelistan päivänä, arkkienkeleitten päivänä, kolmen esipaimenen päivänä (kun heidän muistonsa on Triodionin ulkopuolella) ja indiktion alkamisen päivänä (syyskuun 1), on nykyään tapan laulaa evankeliumistikiiran sijasta asianomaisen päivän doksastikon, samoin kuin pyhän Georgioksen, pyhän Demetrioksen, pyhän Nikolaoksen ja pyhien Konstantinoksen ja Helenan päivinä, ja toistenkin pyhien muistoina, jos kirkko kantaa heidän nimeänsä tai heidän muistoaan vietetään erikoisen juhlavasti. Iätimuistettavan Konstantinopolin patriarkka Konstantios I:n mielestä pitää sunnuntaina laulaa myös pyhän Gregorios Teologin ja Johannes Krysostomoksen doksastikon (jos heidän muistonsa osuu Triodionin ulkopuolelle), ensiksi kutsutun Andreaksen ja suurmarttyyri Eufemian doksastikonit, näin erityisesti Suuressa Kirkossa, niin kuin alaviite tammikuun 25:nnen päivän kohdalla osoittaa, toisten siitä syystä, että he ovat kaunistaneet Konstantinopolin patriarkanistuinta, yhden siksi että hän oli Byzantionin ensimmäinen piispa, ja pyhän Eufemian siksi, että juhlaa vietetään Patriarkaatin Kirkossa, jossa hänen pyhitetyt jäännöksensä on talletettu. Huomattakoon, että jos pyhien Georgioksen, Johannes Teologin (toukokuun 8) ja Konstantinoksen ja Helenan päivät osuvat pääsiäistä seuraaviksi sunnuntaiksi, lauletaan kiitosstikiiroihin pyhien doksastikon ja Nyt jälkeen sunnuntain doksastikon (niine poikkeuksineen, jotka ilmenevät seuraavassa pykälässä).

Jumalansynnyttäjän stikiiroista kiitosstikiiroitten doksastikonin jälkeen

33. Sunnuntaisin evankeliumistikiiran jälkeen lauletaan aina Nyt ja 2. säv:n tropari Jumalansynnyttäjälle Korkeasti siunattu olet Sinä, vaikka olisi Jumalanäidin juhlakin tai sellaisen päätösjuhla tai Herran juhlan päätösjuhla. Poikkeuksina ovat pääsiäisen jälkeiset neljä sunnuntaita, mirhantuojien, halvatun, samarialaisnaisen ja sokeana syntyneen sunnuntait, jolloin doksastikonin jälkeen Korkeasti siunattu olet Sinä sijasta lauletaan Ylösnousemisen päivä!. Jos näiksi sunnuntaiksi osuu myös pyhien Georgioksen, Johannes Teologin tai Konstantinoksen ja Helenan muistot, niin pyhien doksastikonin jälkeen lauletaan Nyt, sunnuntain stikiira, paitsi mirhantuojanaisten sunnuntaina, jolloin lauletaan Nyt, Ylösnousemisen päivä!, sillä sen sunnuntain doksastikon on evankeliumistikiira.

Huomattakoon, että Tuomaan sunnuntain jälkeen pääsiäisen päätösjuhlaan asti edellä mainittujen pyhien muistopäivinä, jos ne osuvat muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi, lauletaan kiitosstikiiroihin pyhien doksastikon, Kunnia, edellisen sunnuntain doksastikon, eikä Ylösnousemisen päivä!. Samoin, jos mainittujen pyhien muisto osuu Tuomaan sunnuntaiksi tai keskijuhlaksi tai aikaan sen päätökseen asti, lauletaan Nyt, juhlan stikiira. Jos temppeliin tuomisen juhlan osuu jollekin Triodionin neljästä ensimmäisestä sunnuntaista, niin lauletaan Kunnia, Triodionin stikiira, Nyt, juhlan stikiira. Jos ilmestyspäivä osuu Lasaruksen lauantaiksi, palmusunnuntaiksi tai Suureksi torstaiksi, lauletaan Kunnia, Triodionin stikiira, Nyt, juhlan stikiira. Jos se osuu pääsiäissunnuntaiksi tai pääsiäisviikon muuksi päiväksi, lauletaan Kunnia, juhlan stikiira, Nyt, Ylösnousemisen päivä!

Turha sanoakaan, että jos pyhien muisto osuu muuksi päiväksi kuin sunnuntaiksi ja Pentekostarion ulkopuolelle, ellei mikään esi tai jälkijuhla ole kysymyksessä, niin kiitosstikiiroihin lauletaan Kunnia, pyhän stikiira, Nyt, doksastikonin säv:mää vastaava stikiira Jumalansynnyttäjälle, sellainen stikiira, jota ei lauleta sunnuntaisin.

Ylistysveisusta

34. Jokaisena sunnuntaina ja jokaisena Herran ja Jumalanäidin juhlana sekä juhlittavien pyhien muistopäivinä aamupalveluksessa lauletaan ns Suuri ylistysveisu doksastikonin säv:n mukaisesti, arkipäivinä, paastopäivinä ja Suuren viikon viitenä ensimmäisenä päivänä, eli Suuren maanantain aamupalveluksesta Suuren perjantain aamupalvelukseen asti, luetaan resitatiivisesti pieni ylistysveisu Sinulle, Herra meidän Jumalamme, jota seuraavat ektenia ja virrelmästikiirat. Koko pääsiäisviikon ajan, samoin kuin pääsiäisen päätösjuhlana, ei lauleta ylistysveisua, vaan Ylösnousemisen päivä jälkeen Kristus nousi kuolleista kolmesti tavallisella sävelellään. Sillä on niin ylistysveisun kuin troparinkin paikka.

Sunnuntain aamupalveluksen tropareista "Tämä päivä"

35. Jokaisena sunnuntaina, vaikka olisi Jumalanäidin juhla tai Herran tai Jumalanäidin juhlan päätösjuhla, samoin kuin jälkijuhlien sunnuntaina, Triodion sunnuntaina (paitsi palmusunnuntaita) ja Tuomaan sunnuntaita seuraavina neljänä Pentekostarionin sunnuntaina, ynnä myös Lasaruksen lauantaina, lauletaan ylistysveisun jälkeen päivän säv:n mukaisesti sunnuntaina aamupalveluksen tropari Tänä päivänä. Viikon muille päiviksi sattuvina Jumalanäidin ja Herran juhlina ja juhlittavien pyhien muistopäivinä lauletaan kunkin juhlan oma tropari myös aamupalveluksen lopussa. Koko pääsiäisviikon ja pääsiäisen päätösjuhlana Kristus nousi kuolleista korvaa niin ylistysveisun kuin troparinkin. Tuomaan sunnuntaista pääsiäisen päätösjuhlaan asti (poikkeuksena keskijuhlan jälkijuhla), ja jos juhlittavan pyhän muisto sattuu muulle päivälle, kuin sunnuntaiksi, lauletaan aamupalveluksen lopussa edellisen sunnuntain tropari. Huomattakoon, että jokaisen Herran ja Jumalanäidin juhlan päätösjuhlaan asti lauletaan joka päivä aamupalveluksen lopussa juhlan tropari, samoin kuin ehtoopalveluksessa ja liturgiassakin (15). Mutta arkipäivinä, jos edellä ei ole Herran tai Jumalanäidin juhlaa, lauletaan aamupalveluksen lopussa troparin säv:n mukainen tropari Jumalansynnyttäjälle, joka löytyy Horologionista.

-> Takaisin Typikonin esiteoria -sivulle