Jumalanäiti on Kristuksen kirkon elävä ikoni
Ortodoksi.netista
Romanian patriarkka:
Jumalanäiti on Kristuksen kirkon elävä ikoni
”Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen juhla on täynnä hengellistä sisältöä, erityisesti siksi, että sitä vietetään kirkkovuoden viimeisen kuukauden – elokuun – puolivälissä. Se muistuttaa meitä jokaisen ihmisen elämän loppuhetkistä ja myös historian päättymisestä,” sanoi Romanian patriarkka Daniel juhlapäivänä 2025 opetuspuheessaan.
Hän muistutti, että suuret romanialaiset ruhtinaalliset hautapaikat, kuten Bistrițan luostari Neamțin läänissä, jonne hallitsija Alexandru cel Bun on haudattu, tai Putnan luostari Suceavan läänissä, jonne pyhä ruhtinas Stefan Suuri on laskettu lepoon, on omistettu Jumalanäidin kuolonuneen nukkumiselle.
Patriarkka toi myös esiin, että ”Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen ikoni sijoitetaan kirkossa usein juuri eteishallin eli nartheksen uloskäynnin yläpuolelle, jotta lähtiessään kirkosta uskovat muistaisivat oman elämänsä viimeiset päivät maan päällä.”
Näin uskovia kutsutaan seuraamaan Jumalanäidin esimerkkiä. Kun hän sai ylienkeli Gabrielilta tiedon, että hänen maallisen elämänsä aika oli päättymässä, hän ”iloitsi suuresti” ja meni rukoilemaan Öljymäelle. Sen jälkeen hän järjesti talonsa asiat, antoi vaatteensa köyhille leskille ja kehotti kaikkia sanoen: ”Älkää muuttako iloani itkuksi!”
Jumalanäiti pyhissä kirjoituksissa
Patriarkka Daniel osallistui patriarkaatin residenssissä sijaitsevassa historiallisen suurmarttyyri Georgioksen kappelissa toimitettuun liturgiaan.
Hän opetti: ”Jumalanäiti koki ruumiillisen kuoleman, sielun ja ruumiin eron. Mutta hänen kohdallaan ei ollut odotusta yleisestä ylösnousemuksesta, sillä hänen Poikansa, Herramme Jeesus Kristus – joka sai ihmisyytensä hänen ruumiistaan – ei sallinut äitinsä ruumiin nähdä katoavaisuutta, vaan otti hänet luokseen taivaaseen.”
”Tämä hänen taivaaseen ottamisensa ei ole vain paikallinen siirtyminen maasta taivaaseen, vaan myös hengellinen ja olemuksellinen muutos – siirtyminen iankaikkiseen, katoamattomaan elämään sekä hänen sielunsa ja ruumiinsa kirkastaminen taivasten valtakunnassa, Pyhän Kolminaisuuden rauhassa, ilossa ja rakkaudessa.”
Ilmestyskirjan luvun 12 ensimmäinen jae kuvaa symbolisesti tätä kirkastamista: ”Jumalanäiti on yhdessä kirkon salaisuuden kanssa, sillä hän on Kristuksen kirkon elävä ikoni, joka kantoi Kristusta sisällään ja kuvaa Kristusta kantavaa ihmisyyttä.”
Eräässä ko. tekstin liturgisessa selityksessä sanotaan myös, että ”hänen päänsä päällä on aurinko, joka on Kristus, vanhurskauden aurinko; hänen jalkojensa alla on kuu, joka merkitsee katoavaa ja alati muuttuvaa maailmaa; ja hänen ympärillään on kaksitoista tähteä, jotka kuvaavat kahtatoista apostolia, joiden tunnustukselle Kristuksen kirkko on rakennettu ja jonka pää on itse Kristus.”
”Siksi Jumalanäidin taivaaseen ottaminen ei ole vain paikallinen siirtymä, vaan ennen kaikkea siirtyminen toiseen olemisen tilaan – Kristuksen oikealle puolelle.”
Patriarkka muistutti myös, että tämä ennustettiin jo ennen Kristuksen ihmiseksi tuloa psalmissa 45:9, jonka yksi pyhien isien liturginen tulkinta on: ”Kuninkaan oikealla puolella seisoo kuningatar, kultaan puettuna, monin kauneuksin koristettuna.”
Kuolonuneen nukkuminen ja taivaaseen ottaminen – ei ”ylösnousemus” tai ”taivaaseen astuminen”
Romanian patriarkka selitti, miksi Jumalanäidin juhlan kuvaaminen ”ylösnousemukseksi” tai ”taivaaseen astumiseksi” on teologisesti ja tosiasiallisesti väärin.
Ortodoksisessa kirkossa käytetään vain kahta nimitystä:
- kuolonuneen nukkuminen ja
- taivaaseen ottaminen.
Ensimmäinen ilmaisee, että hänen kuolemansa – sielun ja ruumiin ero – oli todellinen. Toinen puolestaan vahvistaa, että hänen taivaaseen ottamisensa tapahtui hänen Poikansa tahdosta.
”Siksi tätä juhlaa ei kutsuta Jumalanäidin ylösnousemukseksi eikä hänen taivaaseen astumisekseen, niin kuin jotkut erehdyksessä, joskus tietämättömyyttään sanovat,” patriarkka painotti.
”Sillä hän ei noussut taivaaseen omalla voimallaan eikä noussut Kristuksen luo omasta mahdistaan, vaan hänet otettiin, siirrettiin taivaaseen hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen toimesta – tämän, joka tahtoi äitinsä olevan hänen kanssaan taivasten valtakunnan kirkkaudessa.”
Juhlan ikoni kuvana hengellisestä todellisuudesta
”Kuten Jumalanäiti kerran piti sylissään vasemmalla käsivarrellaan ja sydämensä lähellä Poikaansa lapsena ja osoitti Hänet maailmalle, niin nyt Poika pitää äitinsä sielua käsissään ja näyttää sen taivaan enkeleille,” patriarkka Daniel opetti.
”Maan päällä hän kantoi Häntä vasemmalla käsivarrellaan lähellä sydäntään ja oikealla kädellään osoitti Hänet maailmalle sanoen: ’Tehkää, mitä Hän teille sanoo’ – Kaanaan häissä. Tämä on hänen lyhyin ja ytimekkäin saarnansa.”
Juuri tämä on kauniisti kuvattuna juhlan ortodoksisessa ikonissa, patriarkka lisäsi.
”Näin ikoni osoittaa, kuinka suuresti Vapahtaja Jeesus Kristus arvostaa ja kunnioittaa Äitiään,” hän sanoi.
Jumalanäiti ei ole jättänyt meitä
Vaikka Jumalanäiti otettiin taivaaseen Poikansa rakkauden ja voiman kautta, hän pysyy silti läsnä maailmassa rukouksissaan, patriarkka Daniel jatkoi.
”Jumalanäiti ei hylkää maailmaa, sillä tämä maailma on se, jonka hänen Poikansa loi, jota Hän rakasti ja johon Hän tuli – syntyen Neitsyt Mariasta – tullakseen maailman Vapahtajaksi, joka lahjoittaa sille syntien anteeksiannon ja iankaikkisen elämän.”
”Koska hänen Poikansa tahtoo maailman pelastusta, myös Jumalanäiti tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja saisivat iloita Pyhän Kolminaisuuden valtakunnan iankaikkisesta onnesta,” patriarkka päätti opetuspuheensa.
(Teksti perustuu Romanian patriarkka Danielin opetuspuheeseen, kuva: Basilica.ro Archive / Raluca Ene)