Toiminnot

Keisarin edessä

Kohteesta Ortodoksi.net

Kirjan kansi
Serafim Seppälä
(Kuva © Ortodoksi.net / Pyykkönen)
Serafim Seppälä (toim. ja suom.): Keisarin edessä - Kaksi ateenalaista apologiaa
ISBN 978-952-288-088-8
Julkaisija/kustantaja: Gaudeamus - www.gaudeamus.fi -> osta
Julkaisupäivämäärä: lokakuu 2017
Sivumäärä: 206 sivua
Koko: 210 x 140 mm
Sidos: Sidottu / kovakantinen


Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian ja patristiikan professori, pappismunkki Serafim Seppälältä (s. 1970) on jälleen ilmestynyt uusi mielenkiintoinen kirja. Tällä kertaa kirja käsittelee varhaisten kristittyjen ja kristinuskon alkutaivalta 100-luvulla, kun se oli valtaa pitäneiden Rooman valtakunnan hallitsijoiden, keisarien hampaissa ja tarvitsi puolustuspuheita, apologioita, joissa keisareilta perätään suvaitsevaisuutta ja kristittyjen oikeutta tasavertaiseen kohteluun oikeudessa.

Tuossa ajassa saattaa joku nähdä yhtäläisyyksiä nykyajan sekularisoituneeseen maailmaan ja sen sekavaan uskonelämään, missä osin samoin perustein – toisenlaisen suvaitsevaisuuden nimissä – perätään kenties samoja asioita, nyt vain usein kristinuskon perimmäiselle sanomalle melko lailla vieraammille aatteille, mutta kuitenkin hämäävästi kiristinuskon kaapuun verhottuina.

100-luvun apologiat ilmensivät yhteyttä tuonaikaiseen valtakulttuuriin ja hellenistiseen sivistykseen. Nykyaikana suvaitsevaisuuden nimissä tehdyt puolustuspuheet perustuvat usein aivan toisenlaisiin asioihin, joku voisi sanoa vaikka vaihtoehtoisiin totuuksiin.

Apologia tuohon aikaan ja tässä uudessa kirjassa tarkoittaa sanamukaisesti hyökkäyksen kohteeksi joutuneen näkökannan puolustamista. Tuon aikainen maailma joutui keskelle keisarillisen kultin, jopa hallitsijan jumaluuden sekä toisella puolella olevan kristillisyyden ja sen omaksuman jumal-aatteen törmäystä.

Kristityt olivat uusia tulokkaita vanhassa järjestelmässä, itsevaltiudessa, ja he hakivat olemassa olonsa oikeutusta ja omaa paikkaa tuossa järjestelmässä. Taival oli vaikea ja se vaati kovan uhrin.

Tunnetuimpia kristillisiä puolestapuhujia, apologeettejä, oli kirjassa esille tulevien Aristideksen ja Athenagoraksen lisäksi vielä kolmaskin, Kodratos, jonka apologian tekstejä ei kuitenkaan ole säilynyt alkuperäisinä, vaan niiden osalta on jouduttu turvautumaan historioitsija Eusebioksen kirjoituksiin. Nyt kirjassa olevat kahden apologeetin tekstit ovat oivallinen lisä suomalaiseen kirjallisuuteen juuri alkuperäisyydellään.

Kirjoittajista ensimmäisestä, Aristides Ateenalaisesta, ei ole saatavilla paljoa tietoja. Jälleen on turvauduttava siihen, mitä Eusebios sanoo kuuluisassa Kirkkohistoriassaan. Aristidestä on kuvattuuskovaksi ja uskonnolle omistautuneeksi mieheksi ja myöhemmin mm. Hieronymos (k. 420) kirjoittaa hänen olleen kaunopuheinen filosofi.

Myös tiedot toisesta apologian kirjoittajasta Athenagoras Ateenalaisesta ovat vähäisiä ja hajanaisia. Hänen sanotaan olleen aikaansa edellä, filosofisesti harjaantunut varhaisen kristinuskon puolustaja. Hänessä alkoi hiljalleen näkyä ajan saatossa kristinuskon saama uusi julkikuva tasokkaammasta ja älyllisemmästä opista ja sen puolustajista. Vuosisatojen saatteessa hän sitten kuitenkin unohtui ja häntä ei esimerkiksi ole kanonisoitu pyhäksi, joten hänestä ei ole olemassa ikoniakaan.

Suomentaja, pappismunkki Serafim Seppälä kirjoittaa saatesanoissaan:

On tekstejä, jotka ovat merkittäviä jo pelkän olemassaolonsa vuoksi. Tämä teos esittelee kaksi tällaista tekstiä. Molemmat ovat Ateenassa 100-luvulla laadittuja kristinuskon puolustuspuheita. Ne edustavat varhaisinta kristillistä kirjallisuutta ja ilmentävät monisyistä rajankäyntiä alkukirkkoa ympäröineen hellenistisen sivistyksen ja kulttuurin kanssa.

Aristideen Apologia ei ehkä ole kristikunnan kauneimpia tai syvällisimpiä hengentuotteita, mutta se on yksi ensimmäisistä. Teksti on ajoitettu 120-luvulle eli aivan jälkiapostolisen ajan tunnelmiin. Apologian kirjoittamisen aikaan seurakunnissa oli vielä vanhuksia, jotka olivat nuoruudessaan nähneet ja kuulleet apostoleja: Pietarin ja Paavalin kuolemasta oli kulunut kuutisenkymmentä vuotta, Paavalin vierailusta Ateenassa hieman enemmän. Uutta testamenttia ei ollut vielä olemassa.

Athenagoraksen suomentaja kertoo jääneen hieman tuntemattomammaksi hahmoksi jopa teologien keskuudessa, koska teksti saattaa näyttää runsain viittein, lainauksin ja runollisuuden vuoksi vaikeasti lähestyttäävältä. Syys siihen saattaa olla siinä, että Athenagoras joutui Vetoomuksessaan kirjoittamaan parastaan mahdollisesti Rooman historian viisaimmalle keisarille, Marcus Aureliukselle.

Ortodoksi.net / HAP
26.10.2017

Takakannen teksti:

Keisarin edessä sisältää kaksi ainutlaatuista, varhaisten kristittyjen elämästä kertovaa tekstiä antiikin Kreikasta. Ne on kirjoitettu apologioiksi eli puolustuspuheiksi keisarille kristittyjen vainoja vastaan, kun nämä olivat uusia tulijoita Euroopassa. Niissä perätään suvaitsevaisuutta ja kristittyjen oikeutta tasavertaiseen kohteluun.

Aristides Ateenalaisen 120-luvulla jKr. kirjoitettu puhe avaa varhaista kristinuskoa hellenistisessä kulttuurissa aikana, jolloin Uutta testamenttia ei vielä ollut olemassa. Athenagoras Ateenalaisen teologisesti ja filosofisesti painava puhe 170-luvulta on osoitettu filosofikeisari Marcus Aureliukselle. Kuinka vainotun uskonnon edustaja perustelee keisarin edessä sitä, että keisarit eivät ole jumalia?

Tekstit edustavat varhaisinta kristillistä kirjallisuutta ja ilmentävät yhteyksiä hellenistiseen sivistykseen ja kulttuuriin. Aristides ja Athenagoras osoittavat tuntevansa perusteellisesti niin kreikkalaisen filosofian ja mytologian kuin runouden ja draamakirjallisuudenkin.

Sisällysluettelo

ARISTIDES ATEENALAINEN
    • Apologia kirjallisuudenlajina
    • Kuka on Aristides Ateenalainen?
    • Apologian ainutlaatuinen tekstihistoria
    • Apologian teologisia linjoja
    • Kristillinen eetos ja identiteetti 100-luvun alussa: apostolisuus
    • Kristillinen eetos ja identiteetti: universalismi
    • Vuorisaarnan etiikkaa
    • Yhteisöllinen elämä
    • Aristides ja juutalaiset
    • Kreikkalaiset ja heidän jumalansa
    • Suomennoksen luonteesta
  • Apologia
    • Ihmissuvun neljä pääryhmää
    • Barbaarien jumalat
    • Taivaan ja maan jumalointi
    • Veden tulen ja ilman jumalointi
    • Auringon ja taivaankappaleiden jumalointi
    • Muinaissankarien jumalointi
    • Kreikkalaisten jumalat
    • Kronos, Zeus ja heidän jälkeläisensä
    • Hefaistos, Hermes, Askiepios, Ares, Dionysos ja Heraides
    • Apollon, Artemis, Afrodite, Tammuz, Rhea ja Kore
    • Egyptiläisten jumalat Isis ja Osiris
    • Kreikkalaisten runoilijoiden ja filosofien erehdykset
    • Juutalaiset
    • Kristittyjen totuus ja totuudellinen elämäntapa
    • Kristittyjen vaellus
    • Loppusanat
ATHENAGORAS ATEENALAINEN
    • Kuka on Athenagoras Ateenalainen?
    • Vetoomus kristittyjen puolesta
    • Raamatun käyttö
    • Athenagoraan lähteet ja lukeneisuus
    • Syytteet ja puolustus
    • Athenagoraan Jumala
    • Jumalan Poika
    • Maailma ja jumala
    • Liturgia
    • Elämä ja etiikka
    • Suomennoksen luonteesta
  • Vetoomus kristittyjen puolesta
    • Epäoikeudenmukaisuus kristittyjä kohtaan
    • Kristittyjä tulee kohdella syytettyinä samalla tavoin kuin muita
    • Kolme syytettä kristittyjä vastaan
    • Ateismisyytöksen järjettömyys: kristityt tunnustavat yhden Jumalan
    • Runoilijoiden todistus jumalan ykseydestä
    • Filosofit jumalan ykseydestä
    • Kristillinen oppi Jumalasta ja sen ylivertaisuus
    • Monijumalaisuuden järjettömyys
    • Profeettojen todistus
    • Isä, Poika ja Pyhä Henki
    • Kristittyjen eettinen opetus
    • Kristittyjen usko ja elämäntavat
    • Miksi kristityt eivät uhraa?
    • Kristittyjä syyttävien epäjohdonmukaisuus
    • Kristityt ymmärtävät jumaluuden ja aineellisen eron
    • Maailman kauneus ja Jumala
    • Jumalten nimistä
    • Jumalat ovat luotuja jos he ovat syntyneet
    • Luominen filosofien mukaan
    • Jumalten kuvauksista
    • Jumalten himokkuus
    • Entä jos jumalat ovat luonnonvoimien symboleita?
    • Jumalten toiminnasta
    • Enkelit ja daimonit
    • Daimonien toiminta sekä jumalallinen johdatus
    • Daimonit viettelevat palvomaan patsaita
    • Daimonien toiminnan selitys
    • Jumalten nimien alkuperästä
    • Runoilijoiden todistus
    • Ihmisten jumaloinnista
    • Insesti- ja ihmissyöntisyytökset
    • Kristittyjen siveydestä
    • Kristittyjen avioliittoa koskevat periaatteet
    • Kristittyjen ja heidän syyttäjiensä moraali
    • Ihmissyöntisyytöksistä
    • Kristillinen usko ruumiin ylösnousemukseen ja viimeiseen tuomioon
    • Vetoomus
  • SELITYKSET
  • KIRJALLISUUS