Toiminnot

Musta Saara

Kohteesta Ortodoksi.net

Musta Saara kuvattuna ikonissa, joka on arkkipiispa Leon omassa tšasounassa Pielavedellä. Käärössä on Suomen mustalaisten käyttämällä kielellä teksti:
"Tu sikaveha mange dživibosko drom!"
(Sinä osoitat minulle elämän tien!)"

(valokuva © Hannu Pyykkönen)

Pyhä Saara, joka tunnetaan myös nimellä Musta Saara tai Sara-la-Kali (sanskriitti ja romani: Kali = musta), joskus myös Saara Egyptiläinen, Suomen mustalaisten kielellä Kurki Saara, romanikielellä myös Sara e Kali on mystinen romanien, mustalaisten suojeluspyhä. Tämän pyhän kunnioittamisen keskuspaikka on eteläranskalainen Saintes-Maries-de-la-Mer-nimisessä rannikkokaupungissa Camarguen maakunnassa.

Legendan mukaan Saara oli kolmen Marian palvelijatar, joka saapui Marioiden kanssa Camargueen. Kaupungin nimessä (Meren pyhät Mariat) on siis mainittu nuo mereltä tulleet Mariat, jotka olivat erään tarinan mukaan Kleopaksen vaimo Maria, Magdalan Maria ja Maria, apostolien Jaakobin ja Johanneksen äiti, Sebedeuksen vaimo.

Erilaisista perinteistä ja niissä käytetyistä nimistä johtuen Mariat ovat usein sekoittuneet ja kolmen Marian joukkoon on saatettu joskus lisätä myös Neitsyt Maria tai yhdestä ja samasta Mariasta on puhuttu kahtena eri henkilönä (Kleopaksen Maria ja Maria Jacobe). Joistakin käytetään toisissa yhteyksissä muuta nimeä (Salome tai Maria Salome), jne.

Tarinaan on joissain yhteyksissä liitetty myös Lasarus ja hänen siskonsa Martta ja Maria, joiden sanotaan olleen Magdalan Marian sisaruksia. Siksi Marioiden kuten myös Saaran osalta tämä legenda on ajoittain hieman sekava ja aiheuttaa vieläkin monia väärinkäsityksiä ja varmasti myös vääriä tulkintoja.

Marioiden saapumisesta, heidän identiteetistään, kuten myöskään itsestään Saarasta ei ole olemassa mitään todisteita, ainoastaan perimätietoa, legendoja ja vanhoja tapoja, jotka yhä elävät voimakkaana etenkin Ranskassa.

Legendat

Erään legendan mukaan kristittyjen vainojen aikana, mahdollisesti vuonna 42 Lasarus sekä edellä mainitut Mariat ja muita naisia, todennäköisesti Lasaruksen sisaret Martta ja Maria sekä pyhä Maxim sekä joissain yhteyksissä mainitaan vielä pyhä Sidonius, lähetettiin merelle turvaan vainoja. He saapuivat Galliaan, nykyiseen Ranskaan, paikalle, jota myöhemmin alettiin kutsua nimellä Saintes-Maries-de-la-Mer. Ensimmäisissä tarinoissa Marioista ei mainita vielä mitään Saarasta.

Joissakin toisissa legendoissa Saaran kerrotaan olleen kotoisin Ylä-Egyptistä ja hänen sanotaan olleen ihonväriltään tummemman kuin muut. Hän oli tarinoiden mukaan erityisesti latinalaisessa maailmassa Maria Jacobena tunnetun Kleopaksen Marian eli Jumalansynnyttäjän puolison pyhän Joosef Kihlaajan sisaren (tai toisissa tarinoissa Josefin veljen vaimon tai vielä joissain tarinoissa Jumalansynnyttäjän sisaren tai serkun) palvelijatar. Nämä kolme Mariaa yhdistetään tarinoissa usein vielä mirhantuojanaisiin, joista evankelista Markus puhuu Raamatussa (Mark.16:1-8) ja joista yhdestä Markus käyttää nimeä Salome (vrt. edellä Kleopksean vaimo Maria Salome).

Musta Saara pelastaa Mariat myrskyävältä mereltä rukoilemalla
(Kuva © Petja Pyykkönen)

Eräässä muussa legendassa Saaran kerrotaan olleen mustalainen, joka eli Provençalesin rannalla ja hänen kerrotaan pelastaneen Mariat myrskyävältä mereltä rukoilemalla ja kävelemällä tuuliajolla olleeseen laivaan veden päällä. Jossakin tarinassa Saaran sanotaan olleen suuren naisluostarin johtajatar Libyasta.

Kolmen Marian ja Mustan Saaran perinne lienee alkanut elää aivan omaa elämäänsä Ranskassa keskiajalla, kun romanit saapuivat Ranskaan. Ensi esiintyminen kirjallisessa lähteessä löytyy vuodelta 1521, kun Vincent Filipponin käsin kirjoittamassa kirjassa Pyhien Marioiden legenda mainitaan pyhä Saara, joka auttoi ihmisiä keräämällä almuja, ja tämä johti pian siihen yleiseen luuloon, että hän olisi ollut mustalainen, romani. Myöhemmin pyhästä Saarasta tulikin sitten mustalaisten oma pyhä.

Saattaa olla myös mahdollista, että kaksi eri legendaa ovat yhdistyneet aikojen saatossa. Mustaa Saaraa nimitetään joissain yhteyksissä ehkä mukana olleiden Marioiden vuoksi tai muista syistä - kuten esimerkiksi romanien oman identiteetin nostamiseksi oman pyhän, oman Madonnan kautta - Mustaksi Madonnaksi, joka on sitten joissain muissa yhteyksissä yhdistetty Jumalansynnyttäjään, Neitsyt Mariaan ja siihen, että hän mahdollisesti olisi mustaihoinen. Mustasta Madonnasta on olemassa useita eri populistisia legendoja eri kulttuureissa etenkin läntisen kirkon puolella. Musta Saara aihe näissä yhteyksissä on muuttunut mustaksi madonna ja lapsi aiheeksi, joka enemmänkin kuvaa asetelmaa Jumalansynnyttäjä ja Kristus-lapsi kuin alkuperäistä legendaa.

Pyhiinvaellukset

Musta Saaran patsas Saintes-Maries-de-la-Mer’ssä
(Kuva © Petja Pyykkönen)

Tiesitkö Kurki Saarasta

Hyvä tietää...
  • Kurko tarkoittaa pyhää, myös viikkoa. Kurki on feminiinimuoto.
  • Korut ja sädekehä ovat kullattuja, symboloiden omaisuuden kulkua romaninaisen mukana.
  • Korvakorut ovat nykyisin jo pois muodista jääneet kehärengas-tyyppiset.
  • Kamee-korussa on kuvattu romanien lippu, joka on jaettu vaakatasossa kahteen väriin. Vihreä kuvaa maallistumista, sininen kuvaa henkisiä arvoja.
  • Keskellä on chakra eli pyörä, jollainen löytyy myös Intian lipusta. Romanit saivat oman kansainvälisen lippunsa Lontoon maailmankongressissa vuonna 1971.
  • Kurki Saaran asu on nykyisen romaninaisen asu, johon kuuluvat päällyshame, alushame, päällysröijy, alusröijy, esiliina, hartia- ja pääliina. Ikonissa on korostettu pitsejä, jotka olivat aikaisemmin oleellinen osa romanien toimeentuloa.

HSt


Pyhän Saaran pyhiinvaelluspäivä ja samalla siis myös muistelupäivä on toukokuun 24. päivä. Silloin tässä ranskalaisessa Marioiden kaupungissa, Saintes-Maries-de-la-Mer’ssä kannetaan Mustan Saaran patsas Musta Madonna meren rantaan ja näin vuosittain uudistetaan hänen saapumisensa Ranskaan.

Joissakin myöhemmissä artikkeleissa eräät tutkijat ja kirjailijat, muiden muassa kanadalainen romanikirjailija, kielitieteilijä ja romaniaktivisti Ronald Lee ja eräät muut ovat yhdistäneet tämän pyhiinvaelluksen seremoniat Intiaan ja siellä olevaan Kali-jumalattareen. Lee kirjoittaa vuonna 2001:

Jos vertailemme seremonioita tähän Ranskassa suoritettavaan pyhän Saaran (jota kutsutaan myös Sara e Kaliksi romanikielessä) pyhiinvaellusmenoihin, meille selviää, että Kalin/Durgan/Saaran palvelusmenot on siirretty kristilliseen muotoonsa … Ranskassa, ei-olemassa olevaan ”pyhään”, jota kutsutaan Saaraksi, joka on itse asiassa osa tiettyjen ryhmien Intiassa suorittamia Kalin/Durgan/Saaran palvontamenoja.

Tuolla ”ei-olemassolevalla pyhällä” Lee tarkoittanee sitä, ettei Saaraa ole kanonisoitu virallisesti pyhäksi kummassakaan kirkossa, ei ortodoksisessa kirkossa eikä roomalaiskatolisessa kirkossa.

Professori Walter Weyrauch toteaa myös vuonna 2001:

Pyhien Marioiden seremonia muistuttaa vuosittaisia kulkueita Intiassa, maassa, josta romanikulttuuri on saanut alkunsa, kun intialaisen jumalattaren Durgan, toiselta nimeltään Kalin patsas upotetaan veteen. Durga, Shivan puoliso, esiintyy yleensä tummakasvoisena ja on luomisen, sairauden ja kuoleman jumalatar.

Joidenkin tutkijoiden taholta Mustan Saaran kunnioittaminen on yhdistetty myös vanhoihin kelttiläisiin tapoihin ja kelttien jumalattariin.

Viihteellisiä viittauksia

Vuonna 2001 joulukuussa Suomen televisiossa YLE TV 2:ssa esitettiin nukkeanimaatio ohjelmasarjassa Mire Bala Kale Hin - tarinoita matkan takaa jakso Mustan Saaran legenda.

Vuoden 2007 joulukuussa Suomen televisossa YLE TV1:n kanavalla tuli ohjelma Basaari:Musta Saara, jossa muun muassa väitettiin kolmannen Marian olleen Neitsyt Maria.

Pyhän Saaran patsas esiintyy myös Tony Gatlifin filmissä Latcho Drom (englanniksi: Safe Journey/Turvallinen matka), jossa se kannetaan mereen kuvaamaan tapahtumien uudelleen esiin tuomista.

Chileläisessä televisiosarjassa Romané päähenkilö on romaninainen Jovanka, pyhän Saaran seuraaja. Hän vannoo Saaran nimeen, ettei hän koskaan paljasta kuka hänen tyttäristään on hänen oikea lapsensa.

Saara nykyisessä pop-kulttuurissa

Jotkut populistiset henkilöt ovat ottaneet teemoja pseudohistoriallisesta, näennäishistoriallisesta kirjasta Pyhä Veri, Pyhä Graal ja yhdistäneet niitä väärin ja omien mielihalujensa mukaisesti. He viittaavat näin Saaraan ja väittävät, että Saara olisi ollut Jeesuksen ja Magdalan Marian lapsi. Ideaa kehitteli ja popularisoi edelleen Dan Brown kirjassaan Da Vincin koodi ja eräät muutkin kirjailijat omissa kirjoissaan. Näiden kirjailijoiden tekstien todenperäisyydellä ei ole mitään pohjaa ja ne ovat täysin fiktiivisiä tarinoita, joita on keksitty ihmisten hämäämiseksi ja viihdyttämiseksi.

Brasilialaisen kirjailijan, Paulo Coelhon, novellissa Portobellon noita, joka kertoo Transsilvaniassa syntyneestä orvosta Athenasta, mainitaan pyhä Saara muutamia kertoja.

HAP

Internetissä

Luterilainen virsi Mustasta Saarasta. Kirjasta: Siionin kannel, virsi 405 (uusi käännös)

1. ”Taivaassa ei voi koskaan kuolla, ei ole kyyneleitäkään”, / näin lauloi musta Saara tuolla majassaan hiljaa, mietteissään.

2. ”Taivaassa Jeesus tuskat poistaa ja huokaukset kokonaan. / Ja Herran kasvot siellä loistaa, kun aina luonaan olla saan.”

3. Iloisen uutisen sai kerran opettajalta kuulla sen, / se ristinpuusta kertoi Herran ja ystävästä lapsien.

4. Hän sai myös kaupungista kuulla, on sillä autuus muurinaan. / Hän siellä kerran naurusuulla myös tahtoo kiittää Jeesustaan.

5. Nyt kärsii lapsi tuskissansa niin hiljaa olkivuoteellaan, / vaan rauha loistaa kasvoiltansa, odotus suuri katseessaan.

6. Ei ystävää näy vierellänsä, on kova, kylmä vuode tuo, / vaan luottavasti yksinänsä hän taivaaseen nyt katseen luo.

7. Hän miettii vielä monta kertaa nyt noita ihmesanoja: / taivaassa riemulla ei vertaa, on kaikki siellä onnea.

8. ”Taivaassa ei siis koskaan kuolla”, hän laulaa hiljaa yksinään. / ”En sairasta, en itke tuolla, ei mitään vaaraa, yötäkään.”

9. Hän huokaa yhä heikommasti: ”Oi kaupunki sä ylhäällä, / ei kuolemaa”, ja rauhaisasti hän sulkee viimein silmänsä.

10. Nyt Jeesuksensa kunniaksi hän soittaa siellä kanneltaan. / Karitsan veri puhtahaksi sai pienen Saaran kokonaan

(Katso sama virsi myös vanhana käännöksenä)