takaisin etusivulle
Ortodoksi.net
Loikkaa: valikkoon, hakuun
+

Ravenna

Ravennan eksarkaatti vuosina 584-751(Kuva: Wikipedia)
Ravennan eksarkaatti vuosina 584-751
(Kuva: Wikipedia)
San Vitale basilika ulkoa(Kuva © Petja Pyykkönen)
San Vitale basilika ulkoa
(Kuva © Petja Pyykkönen)

Historiallinen Ravenna sijaitsi Pohjois-Italiassa paikalla, jossa se joutui monen tapahtuman näyttämöksi. Nykyinen Ravenna tunnetaan parhaiten lukuisista varhaisbysanttilaisista kirkoistaan, joissa on säilyneet eräät maailman tunnetuimmat mosaiikit.

Ravennan historia

Ravenna sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla Itä- ja Länsi-Rooman välissä. Sen lisäksi siellä oli hyvä satama. Ravenna toimi ensin läntisten keisarien valtapaikkana alkaen Honoriuksesta, joka siirsi valtaistuimen Milanosta Ravennaan vuonna 402. Hänen siskonsa Galla Placidia (425-450) ja hänen poikansa Valentinianus III (450-455) jatkoivat valtaa Ravennassa.

Ravenna toimi Länsi-Rooman pääkaupunkina aina sen luhistumiseen asti vuonna 476. Tämän jälkeen Ravennasta tuli areiolaisen ostrogoottien eli itägoottien kuninkaan Theodorikin (490-526) pääkaupunki. Ortodoksisuus eli kuitenkin kaupungissa yhteiseloa areiolaisuuden kanssa. Ravennan areiolaisesta menneisyydestä kertovat vielä tänä päivänäkin areiolaiset rakennukset, kuten Areiolainen kastekirkko eli uudemmalta nimeltään Pyhän Apollinaren Uusi Basilika.

Lopulta Ravennasta tuli Bysantin provinssi, kun Justinianus I joukot kenraali Belisariuksen johdolla valtasivat Italian. Ravennan eksarkaatti oli Bysantin vallan keskus Italiassa 500-luvun lopulta vuoteen 751. Tänä aikana Ravennan ortodoksisuus kukoisti. Kukoistus alkoi, kun keisari Justinianus ja hänen vaimonsa Theodora antoivat suuria lahjoituksia kaupungille ja rakennuttivat Pyhän Elämän basilikan. Vuonna 751 langobardit valtasivat Ravannan kuningas Aistulfin johdolla ja surmasivat viimeisen eksarkin. Langobardit ajoi pois frankkien kuningas Pipin Pieni vuonna 784 ja Ravenna siirtyi Rooman paavin hallintaan. Ravenna oli saanut Konstantinopolilta autokefalisen aseman ja Rooma jatkoi tätä käytäntöä. Suurten lahjoitusten takia Ravennan piispasta tuli Italian toiseksi rikkain henkilö paavin jälkeen ja pystyi joskus jopa haastamaan Rooman paavin auktoriteetin.

Ravennan aarteet

Kun Rooman valtakunnassa raivosi vuosina 726-824 ikonoklasmi, Ravenna selvisi siitä yllättävän vähällä. Nykyään kaupungissa on tusinan verran 400- ja 500-lukujen kirkkoja, joissa on maailman parhaiten säilyneet varhaisbysanttilaiset mosaiikit. Vastaavia löytyy muualta ainoastaa Thessalonikista. Osa Ravennan kirkoista on UNESCO:n maailmanperintölistalla. Näitä ovat:

Ravennassa on myös muita nuorempia kirkkoja, jotka eivät ole UNESCO:n listalla, mutta niissä osassa on nähtävissä varhaisbysanttilaisia jäänteitä:

  • Pyhän Hengen kirkko (Spirito Santo, alunperin areiolainen temppeli, pohja 400-l)
  • Apostoli Johanneksen kirkko (San Giovanni Evangelista, 400-l)
  • Pyhän Franciscuksen basilika (Dante Alighierin hautapaikka, 900-1000-l)
  • Jumalansynnyttäjän kirkko (Santa Maria Maggiore, 525-532, jälleenrakennettu 1671)
  • Johannes Edelläkävijän kirkko (San Giovanni Battista, 1683)
  • Jumalansynnyttäjän kirkko "Satamassa" (Santa Maria in Porto, 1500-l)
  • Pyhän Eufimian kirkko (Santa Eufemia, 1700-l)

Ravennan kirkkoja on jouduttu kunnostamaan vuosisatojen saatossa, muun muassa merenpinnan vaihtelun takia. Kirkoissa on yhä silti nähtävissä varhaisbysanttilainen pohja. Ne saivat vaikutteita Milanosta ja Egeanmeren rannoilta. Kirkkorakennuksissa näkyy selvästi milanolainen muuraustaito.

Petja Pyykkönen

Henkilökohtaiset työkalut