Ero sivun ”Basilika” versioiden välillä
Kohteesta Ortodoksi.net
(Ak: Uusi sivu: '''Basilika''' on suorakulmion muotoinen, kolmi- tai useampilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista....) |
|||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | [[Kuva:Kirkko pohjapiirros vanha.jpg|thumb|300 px|<center>Vanha kirkon pohjapiirros.<br><small>Kaikkien numeroiden selitykset löytyvät hiirellä kuvaa klikkaamalla</small></center>]] | ||
'''Basilika''' on suorakulmion muotoinen, kolmi- tai useampilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista. Nykykielenkäytössä basilika viittaa tämän malliseen kirkkoon. Basilikatyyppi on peräisin antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuurista. Antiikin aikaiset basilikat eivät kuitenkaan olleet uskonnollisia rakennuksia, vaan niitä käytettiin muun muassa kauppaan ja oikeudenkäynteihin. | '''Basilika''' on suorakulmion muotoinen, kolmi- tai useampilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista. Nykykielenkäytössä basilika viittaa tämän malliseen kirkkoon. Basilikatyyppi on peräisin antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuurista. Antiikin aikaiset basilikat eivät kuitenkaan olleet uskonnollisia rakennuksia, vaan niitä käytettiin muun muassa kauppaan ja oikeudenkäynteihin. | ||
Basilikan kehittivät roomalaiset kreikkalaisen pylväskäytävän, ''stoan'', perusteella. Latinan nimitys ''basilica'' juontuukin kreikan ilmaisusta ''στοὰ βασιλική'' (''stoa basilikē, kuninkaallinen pylväskäytävä''). Kolmannelta vuosisadalta alkaen [[Kristitty|kristityt]] rakensivat basilikatyyppisiä rakennuksia jumalanpalveluspaikoikseen, sillä he tarvitsivat isoja tiloja, joihin seurakunta saattoi kokoontua. Kristityissä kirkoissa on basilikan päässä puolipyöreä alttarikomero, ''[[apsis]]'', jossa [[pappi]] seisoo korokkeella. Kirkot saivat vaikutteita etenkin keisaribasilikoista, joissa ei harjoitettu kaupankäyntiä. | Basilikan kehittivät roomalaiset kreikkalaisen pylväskäytävän, ''stoan'', perusteella. Latinan nimitys ''basilica'' juontuukin kreikan ilmaisusta ''στοὰ βασιλική'' (''stoa basilikē, kuninkaallinen pylväskäytävä''). Kolmannelta vuosisadalta alkaen [[Kristitty|kristityt]] rakensivat basilikatyyppisiä rakennuksia jumalanpalveluspaikoikseen, sillä he tarvitsivat isoja tiloja, joihin seurakunta saattoi kokoontua. Kristityissä kirkoissa on basilikan päässä puolipyöreä alttarikomero, ''[[apsis]]'', jossa [[pappi]] seisoo korokkeella. Kirkot saivat vaikutteita etenkin keisaribasilikoista, joissa ei harjoitettu kaupankäyntiä. | ||
| − | + | Rooman valtakunnassa rakennettavien kirkkojen painopisteen tuli olla alttarilla ja piispan istuimessa ja tähän suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko sopi hyvin. Varhaiskristillinen basilika sai myöhemmin alttaripäätyyn poikkilaivan, josta myöhemmin kehittyi ristikirkko. | |
| + | |||
| + | [[Käyttäjä:Petja|Petja Pyykkönen]] | ||
| + | |||
| + | Lähteet: | ||
| + | * wikipedia.org | ||
| + | * Könemann. Arkkitehtuurin historia. | ||
[[Luokka:Arkkitehtuuri]] | [[Luokka:Arkkitehtuuri]] | ||
Nykyinen versio 16. heinäkuuta 2009 kello 22.53
Basilika on suorakulmion muotoinen, kolmi- tai useampilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita laivoja korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista. Nykykielenkäytössä basilika viittaa tämän malliseen kirkkoon. Basilikatyyppi on peräisin antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuurista. Antiikin aikaiset basilikat eivät kuitenkaan olleet uskonnollisia rakennuksia, vaan niitä käytettiin muun muassa kauppaan ja oikeudenkäynteihin.
Basilikan kehittivät roomalaiset kreikkalaisen pylväskäytävän, stoan, perusteella. Latinan nimitys basilica juontuukin kreikan ilmaisusta στοὰ βασιλική (stoa basilikē, kuninkaallinen pylväskäytävä). Kolmannelta vuosisadalta alkaen kristityt rakensivat basilikatyyppisiä rakennuksia jumalanpalveluspaikoikseen, sillä he tarvitsivat isoja tiloja, joihin seurakunta saattoi kokoontua. Kristityissä kirkoissa on basilikan päässä puolipyöreä alttarikomero, apsis, jossa pappi seisoo korokkeella. Kirkot saivat vaikutteita etenkin keisaribasilikoista, joissa ei harjoitettu kaupankäyntiä.
Rooman valtakunnassa rakennettavien kirkkojen painopisteen tuli olla alttarilla ja piispan istuimessa ja tähän suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko sopi hyvin. Varhaiskristillinen basilika sai myöhemmin alttaripäätyyn poikkilaivan, josta myöhemmin kehittyi ristikirkko.
Lähteet:
- wikipedia.org
- Könemann. Arkkitehtuurin historia.