Ero sivun ”Ehtoopalvelus - esiteoria” versioiden välillä

Versio 15. helmikuuta 2009 kello 11.42

1. Alkusiunaus
2. Alkupsalmista
3. Psalttarin 1. katismasta
4. Psalttarin 1. kunniasta
5. Psalmista 140 (141)
6. Ensimmäisistä ehtoostikiiroista
7. Ehtoopalveluksen 1. doksastikonista
8. Ehtoopalveluksen prokiimenista
9. Ehtoopalveluksen lukukappaleista
10. Leipien siunaamisesta
11. Ehtoopalveluksen virrelmästikiiroista
12. Ehtoopalveluksen doksastikonista
13. "Herra, nyt Sina lasket" ja trishagion
14. Tropareista
15. Päätössiunauksesta yleensä

Alkusiunaus

2. Niin ehtoo- kuin aamupalvelus niin kuin kaikki muutkin palvelukset aloitetaan papin lausumalla rukouksella, Kiitetty olkoon Jumalamme (1, paitsi jumalallista liturgiaa, pyhää kastetta ja avioliiton mysteeriota, joiden alussa lausutaan Kiitetty olkoon Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen valtakunta. Pääsiäisviikon ehtoo ja aamupalveluksissa (2 niin kuin pääsiäisen päätösjuhlanakin, samoin kuin joka päivä heksapsalmien edellä, lausutaan Kunnia olkoon pyhälle, yksiolennolliselle.

1) Ennen tätä lauselmaa papin tulee kumartaa ja suudella Pyhää pöytää sekä pukeutua epitrakiliin, jonka hän riisuu vasta ehtoopalveluksen päätöksen jälkeen, muutoin hän toimii kurittomasti ja rikollisesti.

2) Vanhojen typikonien mukaan lausumme Kiitetty olkoon myös Uuden maanantain ehtoopalveluksessa, kuten yleensäkin, joka ilmaisee, että sen korvaaminen sanoilla Kiitetty olkoon Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen valtakunta on uudistus. Mutta nyt se on tapana meille kaikkialla koko uudistusviikon ajan. Vanhat typikonit huomauttavat vain, että Kiitetty olkoon jälkeen, Kunnia olkoon Sinulle sijasta, lausutaan Kristus nousi kuolleista uudistusviikolla.

Alkupsalmista

3. Alkupsalmi, Jumalan suurenmoinen ylistys (3, luetaan kaikissa vuoden ehtoopalveluksissa, pait-si pääsiäissunnuntain ja koko pääsiäisviikon ynnä pääsiäisen päätösjuhlan ehtoopalveluksia. Tuomaan sunnuntaista pääsiäisen päätökseen asti se kyllä luetaan, mutta ilman säkeitä Tulkaa, kumartukaamme, joiden sijalla lauletaan Kristus nousi kuolleista kerran alttarista ja kahdesti kuoroista.

Herran taivaaseen astumisen ehtoopalveluksesta alkaen alkupsalmiin liitetään Tulkaa, kumartakaamme Horologionin edellyttämällä tavalla.

3) Katsomme hyväksi liittää tähän, usein luettavaksi ja jokaisen kristityn tutkiskeltavaksi, mitä kieleltään kultainen Johannes on sanonut psalmeista yleensä ja Daavidin psalmeista erityisesti, etenkin papistoa varten, joiden käsikirja Psalttari on. "Mistä syystä psalmi on tullut elämäämme ja varsinkin miksi tämä profetia lausutaan laulaen?... kuule. Kun Jumala näki, että monet ihmiset ovat varsin kevytmielisiä ja hankalasti ryhtyvät hengelliseen lukemiseen, koska eivät pidä siitä vaivasta, niin tehdäkseen vaivan mieluisammaksi ja keventääkseen rasituksen tunnetta, Hän liitti profetiaan säveleen, niin että sävelmän rytmin viihdyttäminä kaikki halulla kohottaisivat Hänelle pyhitettyjä veisuja. Eihän mikään samalla tavalla innosta sielua, siivitä sitä, vapauta sitä maasta ja päästä ruumiin kahleista ja saa sen tutkimaan viisautta ja pitämään pilkkanaan kaikkea maallista, kuin sointuisaan sävelmään ja rytmiin liitetty jumalallinen laulu. Siinä määrin meidän luontomme nauttii lauluista ja sävelmistä, eikä ihme, sillä jo sylilapsia, jotka itkeskelevät ja ovat levottomia, rauhoitetaan niin ... Niin naiset, kuin matkustajat, maanviljelijät kuin merimiehetkin pyrkivät lauluin keventämään työn vaivaa, sillä kun sielu kuulee laulun sävelen, se kestää helposti kaikki vastukset ja vaivat ... Hengellisistä psalmeista tulee suuri voitto, suuri hyöty, suuri pyhitys, ja se voi tulla suuren viisaudenrakkauden aiheeksi, sanojen puhdistaessa sielun ja Pyhän Hengen pian lennähtäessä sen sieluun, joka niitä laulaa. Sillä ne, jotka laulavat ymmärryksellä, kutsuvat luokseen Hengen armon ... Pahat henget kerääntyvät sinne, missä on riettaita lauluja, mutta sinne, missä on hengellisiä sävelmiä, lennähtää Hengen armo ja pyhittää niin suun kuin sielunkin ... Niin kuin monet rikkaammat täyttävät sienen balsamilla ja pyyhkivät pöydän sillä, niin että jos jostakin ruoasta tulisi tahra, pöydän pinta jäisi pyyhittäessä puhtaaksi, samoin teemme mekin, täyttäessämme balsamin sijasta suumme hengellisellä veisuulla, niin että vaikka ahneus aiheuttaisikin jonkin tahran sieluun, niin sävelen avulla voimme pyyhkiä sen pois ja lausua yhdessä seisten: "Herra, Sinä ilahdutit meidät teoillasi..." Samoin nekin, jotka kutsuvat Daavidin kitaralla, kutsuvat hänen kauttansa Kristusta. Ja sinne, missä Kristus on, ei yksikään paha henki käy, ei uskalla edes kurkistaa, vaan rauha ja rakkaus, kaikki hyvyys ikään kuin tulvii lähteistä ... Jos jossakin on psalmia ja rukousta ja profeettain kuoro ja veisaajien Jumalan mieluinen mieliala, ei ole varmaan väärin puhua seurakunnasta. Vaikka et sanoja ymmärtäisikään, opeta edes suusi lausumaan sanat, sillä kyllä sanatkin pyhittävät kielen, jos auliisti niitä lausutaan. Jos hankimme tämän tottumuksen, niin vaikka emme haluaisi emmekä innostuisi suorittamaan tätä hyvää toimitusta, tottumus ajaa meidät tahtomattammekin joka päivä tähän hyvään jumalanpalvelukseen." Krysostomos, Selitys psalmiin 41, Migne, 55).

Suuri Basileios sanoo: "Sävelmän sulon hän yhdisti oppeihin, niin että helpon ja mukavan kuultavan kautta huomaamattamme saisimme myös sanoista hyödyn, niin kuin viisaat lääkäritkin, antaessaan karvaimpia lääkkeitä huonoruokaisille, useinkin voitelevat pikarin hunajalla ... psalmi on sielun tyyneys, rauhan antaja, kuohuvien ja aaltoilevien ajatusten asettaja ... psalmi on ystävyyden seuralainen, erossa olevien yhdistäjä, pienokaisten turva, kasvavien kaunistus, vanhusten lohdutus, naisille erinomaisen sopiva koristus, päivän vaivojen levähdys, kirkon ääni".

Kyroksen Theodoretos: "Jumalallinen armo sekoitti sävelen suloon hyödyn ja tarjosi ihmisille haluttavan ja halattavan opetuksen".

Nyssan Gregorios: "Koska luonnon mukaisuus on luonnolle rakasta, ja osoittautui, että musiikki on meidän luontomme mukaista, niin sen tähden suuri Daavid sekoitti hyveitten viisausoppiin säveleen, kattaen ikään kuin suloiseen hunajaan korkeat opit".

Siinä syyt, joiden takia pyhä kirkkomme pitää Daavidin psalmeja yksityisten ja yleisten rukousten perustana, ja joiden takia se on jo vanhoista ajoista asti veisannut psalmeja, niin kuin tänään 140(141), 141(142) ja muut.

-> Takaisin Typikonin esiteoria -sivulle