Toiminnot

Ero sivun ”Kajaanin ortodoksinen seurakunta” versioiden välillä

Kohteesta Ortodoksi.net

 
Rivi 16: Rivi 16:
 
'''Kajaanin ortodoksinen seurakunta''' perustettiin 1950. Uudet seurakunnat edustivat silloin – ja edustavat edelleen – samalla evakkoseurakuntien hengellistä perintöä asutukseltaan, papistoltaan ja myös osin esineistöltään. Varsin kiireesti toteutetun asetuspohjaisen jälleenrakennusohjelman ja kirkkokunnan oman arkkitehtonisen ohjelman puuttuminen johti enemmän tai vähemmän sekatyylisiin kirkkoihin, joiden sisustuksessa käytetyt uudet ikonit edustivat perinteen kannalta arveluttaviakin ratkaisuja. Kuitenkin päätavoite, tyydyttävien jumalanpalveluspaikkojen luominen onnistui. Jälleenrakennustyön hengellinen merkitys oli aineellista suurempi ja valtio tarjosi tuolloin ortodoksiselle kirkolle tasaveroiset toimintaedellytykset luterilaisen kirkon kanssa.
 
'''Kajaanin ortodoksinen seurakunta''' perustettiin 1950. Uudet seurakunnat edustivat silloin – ja edustavat edelleen – samalla evakkoseurakuntien hengellistä perintöä asutukseltaan, papistoltaan ja myös osin esineistöltään. Varsin kiireesti toteutetun asetuspohjaisen jälleenrakennusohjelman ja kirkkokunnan oman arkkitehtonisen ohjelman puuttuminen johti enemmän tai vähemmän sekatyylisiin kirkkoihin, joiden sisustuksessa käytetyt uudet ikonit edustivat perinteen kannalta arveluttaviakin ratkaisuja. Kuitenkin päätavoite, tyydyttävien jumalanpalveluspaikkojen luominen onnistui. Jälleenrakennustyön hengellinen merkitys oli aineellista suurempi ja valtio tarjosi tuolloin ortodoksiselle kirkolle tasaveroiset toimintaedellytykset luterilaisen kirkon kanssa.
  
Kajaanin ortodoksisen seurakunnan historiallisena ja maantieteellisenä edeltäjänä on ollut Vaasan kreikkalaiskatolinen seurakunta (1883-1949). Kulttuuri- ja liikenneyhteyksien luomat vaikeudet ja monoliittisen hengellisen enemmistökulttuurin ylläpitämä eriarvoisuuden kokemus jäi angstisena yleisilmeenä kuvaksi tämän ajan kainuulaisen ortodoksiseen identiteettiin. Harvinaisen vähälle huomiolle ja kulttuuriselle arvostukselle on myös jäänyt se valistus- ja kasvatustyö, jota merkittävät henkisen työn tekijät, rovasti '''Mikael Ievanen''' ja kirjailija-opettaja '''Mikko Karvonen''' (Onttoni Miihkali) tekivät toisen maailmansodan edellä ja rovasti Ievanen vielä sen jälkeen.
+
Kajaanin ortodoksisen seurakunnan historiallisena ja maantieteellisenä edeltäjänä on ollut Vaasan kreikkalaiskatolinen seurakunta (1883-1949). Kulttuuri- ja liikenneyhteyksien luomat vaikeudet ja monoliittisen hengellisen enemmistökulttuurin ylläpitämä eriarvoisuuden kokemus jäi angstisena yleisilmeenä kuvaksi tämän ajan kainuulaisen ortodoksiseen identiteettiin. Harvinaisen vähälle huomiolle ja kulttuuriselle arvostukselle on myös jäänyt se valistus- ja kasvatustyö, jota merkittävät henkisen työn tekijät, rovasti '''[[Mikael Ievanen]]''' ja kirjailija-opettaja '''Mikko Karvonen''' (Onttoni Miihkali) tekivät toisen maailmansodan edellä ja rovasti Ievanen vielä sen jälkeen.
  
 
Suomen Eduskunnan ja Opetusministeriön päätöksellä 1.1.1950 perustettiin Kajaanin ortodoksinen seurakunta ja lähes marginaalisen pienestä vähemmistöryhmästä kasvoi Kainuuseen muuttaneiden suojärveläisevakkojen ansiosta lähes kolmituhantinen toisen kansankirkkomme vähemmistöryhmä. Talousmiehenä lahjakas kirkkoherra '''Elias Huurinainen''' (1950 -1973) johti tarmokkaasti kirkollisten toimitilojen ja hautausmaiden hankintaa lukuisista vaikeuksista ja ristiriidoista huolimatta.
 
Suomen Eduskunnan ja Opetusministeriön päätöksellä 1.1.1950 perustettiin Kajaanin ortodoksinen seurakunta ja lähes marginaalisen pienestä vähemmistöryhmästä kasvoi Kainuuseen muuttaneiden suojärveläisevakkojen ansiosta lähes kolmituhantinen toisen kansankirkkomme vähemmistöryhmä. Talousmiehenä lahjakas kirkkoherra '''Elias Huurinainen''' (1950 -1973) johti tarmokkaasti kirkollisten toimitilojen ja hautausmaiden hankintaa lukuisista vaikeuksista ja ristiriidoista huolimatta.

Nykyinen versio 15. helmikuuta 2019 kello 17.23

Kajaanin ortodoksinen seurakunta
Väinämöisenkatu 29, 87100 Kajaani
Toiminta-alue Kajaanin, Kuhmon, Ammänsaaren seudut
Kirkkoherra isä Jyrki Penttonen
Pääkirkko Kajaanin Kristuksen kirkastumisen kirkko
Muut kirkkorakennukset Kuhmo, Sotkamo, Kuivajärvi, Paltamo, Ämmänsaari
Keskuspaikka Kajaani
Jäsenmäärä 1830 (v. 2011)
II pappi Reijo Marjomaa
muut papit Pentti Hakkarainen, Jarmo Hakkarainen, Simo Rönty, Kauko Ivanoff
Kanttori Kai Tulehmo
Kotisivu https://www2.ort.fi/kajaani/kajaanin-ortodoksinen-seurakunta
Facebook on

(Lähde:Ortodoksinen kalenteri ja seurakunnan kotisivut)

Kajaanin ortodoksinen seurakunta perustettiin 1950. Uudet seurakunnat edustivat silloin – ja edustavat edelleen – samalla evakkoseurakuntien hengellistä perintöä asutukseltaan, papistoltaan ja myös osin esineistöltään. Varsin kiireesti toteutetun asetuspohjaisen jälleenrakennusohjelman ja kirkkokunnan oman arkkitehtonisen ohjelman puuttuminen johti enemmän tai vähemmän sekatyylisiin kirkkoihin, joiden sisustuksessa käytetyt uudet ikonit edustivat perinteen kannalta arveluttaviakin ratkaisuja. Kuitenkin päätavoite, tyydyttävien jumalanpalveluspaikkojen luominen onnistui. Jälleenrakennustyön hengellinen merkitys oli aineellista suurempi ja valtio tarjosi tuolloin ortodoksiselle kirkolle tasaveroiset toimintaedellytykset luterilaisen kirkon kanssa.

Kajaanin ortodoksisen seurakunnan historiallisena ja maantieteellisenä edeltäjänä on ollut Vaasan kreikkalaiskatolinen seurakunta (1883-1949). Kulttuuri- ja liikenneyhteyksien luomat vaikeudet ja monoliittisen hengellisen enemmistökulttuurin ylläpitämä eriarvoisuuden kokemus jäi angstisena yleisilmeenä kuvaksi tämän ajan kainuulaisen ortodoksiseen identiteettiin. Harvinaisen vähälle huomiolle ja kulttuuriselle arvostukselle on myös jäänyt se valistus- ja kasvatustyö, jota merkittävät henkisen työn tekijät, rovasti Mikael Ievanen ja kirjailija-opettaja Mikko Karvonen (Onttoni Miihkali) tekivät toisen maailmansodan edellä ja rovasti Ievanen vielä sen jälkeen.

Suomen Eduskunnan ja Opetusministeriön päätöksellä 1.1.1950 perustettiin Kajaanin ortodoksinen seurakunta ja lähes marginaalisen pienestä vähemmistöryhmästä kasvoi Kainuuseen muuttaneiden suojärveläisevakkojen ansiosta lähes kolmituhantinen toisen kansankirkkomme vähemmistöryhmä. Talousmiehenä lahjakas kirkkoherra Elias Huurinainen (1950 -1973) johti tarmokkaasti kirkollisten toimitilojen ja hautausmaiden hankintaa lukuisista vaikeuksista ja ristiriidoista huolimatta.

Kajaanin ortodoksinen seurakunta kuului vuodet 1950 – 1979 Karjalan ja koko Suomen arkkipiispan hengelliseen johtoon. Uuden hiippakuntajaon myötä seurakunta siirrettiin 1.1.1980 Oulun metropoliitan alaisuuteen. Ortodoksisen hengellisen perinnön nuoremmalle ikäpolvelle siirtämisen vaikeus ja traumaattisuus yhdessä yhteiskunnallisten syvien murrosten kanssa selittää väestöpohjan nopeaa murenemista. Kainuulaisia oli 1960 vielä 106 880, mutta heidän määränsä laski 2004 mennessä alle 86 000 asukkaan. Kainuun ortodoksien kohdalla erityisen raskasta tappiokautta olivat vuodet 1960 - 1973, jona aikana ortodoksien määrä laski 2759 jäsenestä 2097 jäseneen (-667). Vuoden 2004 lopussa Kainuun ortodoksien oli hivenen noussut vuoden 2003 lopusta (1813). Vuosina 1974 -2004 väestöpohja laski 284 hengellä. Kajaanin seurakunnan maakunnallinen merkitys ja kulttuurinen arvostus on nyt aivan toisenlaisessa kategoriassa kuin 1900-luvun jälkipuoliskon usein toivottomuutta hiponeissa skenaarioissa. Lähinnä 1900-luvun viimeinen neljännes oli Kainuun ortodoksisuuden myönteisintä aikaa. Vuosina 1950 -1973 ortodoksiseen Kirkkoon liittyneitä oli 47, joista useimmat kirkkoon takaisin palanneita ja samaan aikaan Kirkosta eronneiden määrä oli 368. Vuosina 1974 -2005 kirkkoon liittyneitä oli 549 ja Kirkosta eronneita 184.

(lähde: Kajaanin ortodoksinen seurakunta)


Katso myös