Toiminnot

Kristillisen uskon perusteet (kirja)

Kohteesta Ortodoksi.net

Kirjan kansi
Alister E. McGrath: Kristillisen uskon perusteet - Johdatus teologiaan
Alkuperäinen teos: Christian Theology. An Introduction, 5th Edition (2011)
Suomennos: Satu Kantola
ISBN 978-952-247-238-0
Julkaisija ja kustantaja: Kustannus-oy Kotimaa / Kirjapaja
Julkaisupäivämäärä: 11.8.2012
Sivumäärä: 695 sivua
Koko: 240 mm x 165 mm
Sidos: sidottu / kovakantinen

Kirjan kirjoittaja, vuonna 1953 Belfastissa, Pohjois-Irlannissa syntynyt Alister E. McGrath, on Oxfordin yliopiston historiallisen teologian professori, Wycliffe Hallin rehtori ja Englannin kirkon pappi. Hän on erikoistunut uskonnon ja tieteen välisen suhteen ja ateismin tutkimukseen. McGrath on filosofian tohtori (molekulaarinen biofysiikka) ja teologian tohtori. Hän on tutkinut muun muassa teologian historiaa ja systemaattista ja luonnontieteellistä teologiaa. Wikipedia sanoo hänestä mm.:

Vuonna 1966 Alister McGrath lähti opiskelemaan metodistiseen collegeen Belfastissa pääaineinaan matematiikka, fysiikka ja kemia. Hän oli kiinnostunut marxilaisuudesta ja katsoi olevansa ateisti. Hänen uskonnonvastaisuuteensa vaikutti Pohjois-Irlannin protestanttien ja katolisten välinen konflikti. Hän sanoi tuolloin nähneensä itsensä tulevaisuuden ”tieteellisen ateismin saarnamiehenä”. Hän alkoi tutkia tieteen historiaa ja tieteenfilosofiaa, mikä sai hänet sanojensa mukaan ajattelemaan, ettei tiede ole vastaus kaikkeen. Hän alkoi perehtyä kristinuskoon, ja katsoi, ettei hänen aiempi käsityksensä kristinuskosta ollut oikea.

Alister McGrath on esitellyt ajatuksen ”tieteellisestä teologiasta” tieteen ja kristillisen teologian välistä suhdetta käsittelevissä teoksissaan. Hänen mukaansa teologian ja luonnontieteen tulisi pyrkiä rakentavaan suhteeseen keskenään ja vuoropuheluun toistensa kanssa. McGrathin mukaan tämä on teologian ja kristinuskon näkökulmasta ”ontologinen imperatiivi”, sillä ne eivät voi sivuuttaa maailmaa Jumalan luomana.

Wikipediassa kirjoitetaan hänen ajatuksistaan mm.

McGrathin arvostelu kohdistuu valistuksen ajalle tyypilliseen järjen käsitteeseen ja tämän liittämiseen tieteeseen muun muassa tietoteoreettisen foundationalismin tavoin. Tällainen järjen käsite sulkee uskonnot pois ja katsoo voivansa esittää järkiperäisyyden tunnusmerkkejä muillakin kulttuurin ja ihmiselämän alueilla. McGrath katsoo kuitenkin, ettei valistuksen aikanakaan pystytty luomaan kaikkia tyydyttäviä järjen tunnusmerkkejä. Postmodernistisen ajattelun tapaan McGrath näkee, että on olemassa lukuisia erilaisia järkiä, joista mikään ei tule toimeen ilman omaa perinnettään. Tämän ajattelun mukaisesti hän katsoo esimerkiksi ”luonnon” käsitteen olevan vahvasti kulttuurisidonnainen.
McGrathin mukaan eri tieteenaloilla on erilaiset menetelmät, mutta tästä huolimatta ne kaikki tutkivat todellisuutta. Hän ei näe perinteitä tai kulttuurisidonnaisuutta esteinä tieteellisen tiedon hankinnassa. Näin ollen teologiakin on itsenäinen tiede, jonka tulee pohjautua omaan perinteeseensä, mutta säilyttää myös tieteellinen kriittisyys. Teologia on näin ollen itsenäinen tiede, jolla on omat tutkimusmenetelmänsä ja -kohteensa. Hän puolustaa myös tieteellistä ja teologista realismia.

Lähes 700 sivua käsittävä Kristillisen uskon perusteet - Johdatus teologiaan -teos pohjautuu pitkälti hänen ajatusmaailmaansa ja sen perustana on tietenkin hänen oma uskonsa ja uskonnollinen suuntautuneisuutensa. Siksi idän ortodoksisen kirkon osuus kirjassa on melko vähäinen etenkin henkilöiden ja heidän ajatuksiensa esittelyn osalta. Silti kirja on hyvää luettavaa ortodokseillekin, näin tarjoutuu loistava tilaisuus tutustua kristinuskon moninaiseen historiaan ja nykyisyyteen anglikaanisesta ja protestanttisesta näkökulmasta.

Takakannen teksti:

Kristillisen uskon perusteet kokoaa kattavasti yksiin kansiin kristillisen uskon ja teologian peruskysymykset. Tekijän lähes kokonaan uudistama ja päivittämä teos on vertaansa vailla modernissa teologisessa kirjallisuudessa. Se johdattaa tutustumaan kristillisen opin vaiheikkaaseen historiaan ja auttaa näkemään, mistä nykyinen teologinen keskustelu ammentaa.

Teoksen ensimmäinen osa tarjoaa kattavan teologianhistoriallisen katsauksen kirkkoisistä nykypäiviin. Esille nousevat kunkin aikakauden merkittävimmät teologiset kehityslinjat, ajattelijat, kiistakysymykset ja koulukunnat. Toinen osa kutsuu pohtimaan, mitä teologia on ja tutustumaan syvemmin teologisiin peruskäsitteisiin ja teologian lähteisiin, Raamattuun ja traditioon. Kolmannessa perehdytään kristilliseen oppiin ja sen merkittävimpiin tulkintoihin ennen ja nyt.

Kristillisen uskon perusteet on kuulunut pian 20 vuotta monien teologisten oppilaitosten lukemistoon ja teologien käsikirjastoon. Alister E. McGrath on uudistanut teostaan saamansa palautteen, uusien teologisten virtausten ja käymiensä debattien myötä. Tuloksena on uusi ja ajankohtainen yleisesitys kristinuskon oppihistoriasta ja sen kehityksestä omana aikanamme.

Alister E. McGrath on kansainvälisesti arvostettu tuottelias ajattelija ja kirjailija. Hän hoitaa teologian, kirkon viran ja kasvatuksen oppituolia Lontoon King's Collegessa. Hänen tuotannostaan on julkaistu suomeksi muun muassa Modernin teologian ensyklopedia (2000), Dawkinsin jumala: geenit, meemit ja elämän tarkoitus (2006) ja Tätä on teologia (2011).

Sisällysluettelo

  • Esipuhe
  • Kiitokset
  • OSA I - MERKKIPAALUJA: KRISTILLISEN TEOLOGIAN AJANJAKSOJA, TEEMOJA JA KESKEISIÄ HENKILÖITÄ
    • JOHDANTO
    • 1 PATRISTINEN AIKA, n. 100 - n. 700
      • Teologisen toiminnan varhaiset keskukset
      • Yleiskatsaus patristiseen aikaan
        • Termien selvennyksiä
        • Ajanjakson teologinen agenda
      • Keskeiset teologit
        • Justinos Marttyyri (n. 100 - n. 165)
        • Irenaeus (n. 130 - n. 200)
        • Tertullianus (n. 16o - n. 225)
        • Origenes (n. 185 - n. 254)
        • Cyprianus (k. 258)
        • Athanasios (n. 296-373)
        • Kappadokialaiset isät
        • Augustinus (354-43o)
      • Keskeisiä teologisia kiistoja ja kehityslinjoja
        • Uuden testamentin kaanonin ala
        • Tradition rooli: gnostilaiset kiistat
        • Ekumeenisten tunnustusten vakiinnuttaminen
        • Jeesuksen Kristuksen kaksi luontoa: areiolainen kiista
        • Kolminaisuusoppi
        • Kirkko-oppi: donatolainen kiista
        • Armo-oppi: pelagiolainen kiista
    • KESKIAIKA JA RENESSANSSI, n. 700 - n. 1500
      • Keskiajan määrittely
      • Keskiajan teologian merkkipaaluja Länsi-Euroopassa
        • Karoliininen renessanssi
        • Katedraali- ja luostarikoulujen synty
        • Sääntökunnat ja niiden teologinen ajattelu
        • Yliopistojen perustaminen
        • Petrus Lombarduksen Sententiarum libri quatuor
        • Skolastiikan synty
        • Italian renessanssi
        • Humanismin synty
      • Keskiajan teologisia merkkipaaluja itäisessä Euroopassa
        • Bysanttilaisen teologian syntyminen
        • Ikonoklastinen kiista
        • Hesykastinen kiista
        • Konstantinopolin kukistuminen (1453)
      • Keskeisiä teologeja
        • Johannes Damaskolainen (n. 676-749)
        • Simeon Uusi Teologi (949-1022)
        • Anselm Canterburylainen (n. 1033-1109)
        • Tuomas Akvinolainen (n. 1225-1274)
        • Johannes Duns Scotus (n. 1265-1308)
        • William Ockham (n. 1285-1347)
        • Erasmus Rotterdamilainen (n. 1469-1536)
      • Keskeisiä teologisia kehityslinjoja
        • Patristisen perinteen vakiinnuttaminen
        • Järjen asema teologiassa
        • Teologisten järjestelmien kehitys
        • Sakramenttiteologian kehitys
        • Armon teologian kehitys
        • Marian asema pelastusjärjestyksessä
        • Paluu teologian lähteisiin
        • Raamatun Vulgata-käännöksen kritiikki
    • REFORMAATIO n. 1500
      • Reformaation esittely
        • Reformaatio - yksi vai useita?
      • Reformaation dynamiikka
        • Saksalainen reformaatio: luterilaisuus
        • Sveitsiläinen reformaatio: reformoitu kirkko
        • Radikaali reformaatio: anabaptismi
        • Englantilainen reformaatio: anglikaanisuus
        • Katolinen reformaatio
        • Toinen reformaatio: konfessionalismi
      • Reformaation jälkeiset liikkeet
        • Katolisuuden vahvistuminen
        • Puritanismi
        • Pietismi
      • Kopernikukseen ja Galileihin liittyvät kiistat
      • Keskeisiä teologeja
        • Martti Luther (1483-1546)
        • Ulrich Zwingli (1484-1531)
        • Jean Calvin (1509-1564)
        • Avilan Teresa (1515-1582)
        • Theodore Beza (1519-1605)
        • Roberto Bellarmine (1542-1621)
        • Johann Gerhard (1582-1637)
        • Jonathan Edwards (1703-1758)
      • Keskeisiä teologisia kehityslinjoja
        • Teologian lähteet
        • Armo-oppi
        • Sakramenttioppi
        • Kirkko-oppi
      • Teologisen kirjallisuuden kehittyminen
        • Katekismukset
        • Tunnustuskirjat
        • Systemaattisen teologian kirjallisuutta
    • 4 UUSIN AIKA, n. vuodesta 1750 nykypäivään
      • Teologia ja kulttuurinen kehitys lännessä
        • Valistuksen kritiikki perinteistä teologiaa kohtaan
        • Romantiikka ja teologisen mielikuvituksen uudistuminen
        • Marxismi - kristinuskon intellektuaalinen kilpailija
        • Uskonnon kriisi viktoriaanisessa Englannissa
        • Darvinismi - uusi teoria ihmisen alkuperästä
        • Postmodernismi ja uusi teologinen agenda
      • Keskeisiä teologeja
        • F. D. E. Schleiermacher (1768 -1834)
        • John Henry Newman (1801- 1890)
        • Karl Barth (1886-1968)
        • Paul Tillich (1886-1965)
        • Karl Rahner (1904-1984)
        • Hans Urs von Balthasar (1905-1988)
        • Jurgen Moltmann (s. 1926)
        • Wolfhart Pannenberg (s. 1928)
      • Tunnustuskuntakohtaisia kehityskulkuja teologiassa
        • Roomalaiskatolisuus
        • Idän ortodoksia
        • Protestanttisuus
        • Evankelikalismi
        • Helluntailainen ja karismaattinen teologia
      • Viimeaikaisia läntisen teologian virtauksia ja trendejä
        • Liberaaliprotestantismi
        • Modernismi
        • Uusortodoksia
        • La ressourcement tai La nouvelle theologie (uusi teologia)
        • Feminismi
        • Vapautuksen teologia
        • Musta teologia
        • Postliberalismi
        • Radikaali ortodoksia
      • Kehittyvien maiden teologioita
        • Intia
        • Afrikka
  • OSA II - LÄHTEET JA METODIT
    • 5 ALUSTAVIA KYSYMYKSIÄ
      • Teologian määrittely
        • Teologian työmääritelmä
        • Teologian historiallinen kehitys
        • Teologian kehittyminen akateemisena oppiaineena
      • Teologian arkkitehtuuri
        • Raamatuntutkimus
        • Systemaattinen teologia
        • Filosofinen teologia
        • Historiallinen teologia
        • Pastoraaliteologia
        • Spiritualiteetti tai mystiikan teologia
      • Kysymys prolegomenasta
      • Sitoutuminen ja puolueettomuus teologiassa
      • Ortodoksia ja heresia
        • Historiallisia näkökohtia
        • Teologisia näkökohtia
      • Kristinuskon ja sekulaarin kulttuurin välisen suhteen teologia
        • Justinos Marttyyri (n. 100 - n. 165)
        • Tertullianus (n. 160 - n. 225)
        • Augustinus (345-430)
        • 1900-luku: H. Richard Niebuhr (1894-1962)
    • 6 TEOLOGIAN LÄHTEET
      • Raamattu
        • Vanha testamentti
        • Uusi testamentti
        • Muita kirjoituksia: kaanonin ulkopuoliset ja apokryfiset kirjoitukset
        • Vanhan ja Uuden testamentin välinen suhde
        • Raamatun kaanon: historialliset ja teologiset kysymykset
        • Jumalan sana
        • Narratiivinen teologia
        • Raamatuntulkinnan menetelmät
        • Raamatun inspiraatioteoriat
      • Traditio
        • Tradition yksilähdeteoria
        • Tradition kaksilähdeteoria
        • Tradition täydellinen torjuminen
        • Teologia ja jumalanpalvelus: liturgisen tradition merkitys
      • Järki
        • Järki ja ilmoitus: kolme mallia
        • Deismi
        • Valistuksen rationalismi
        • Valistuksen rationalismin kritiikkiä
      • Uskonnollinen kokemus
        • Eksistentialismi: inhimillisen kokemuksen filosofia
        • Kokemus ja teologia - kaksi mallia
        • Ludwig Feuerbachin kokemusperäisten teologioiden kritiikki
    • 7 TIETO JUMALASTA - Luonnollinen ja ilmoitettu
      • Ilmoituksen idea
      • Ilmoituksen mallit
        • Ilmoitus oppina
        • Ilmoitus läsnäolona
        • Ilmoitus kokemuksena
        • Ilmoitus historiana
      • Luonnollinen teologia, sen ulottuvuudet ja rajat
        • Tuomas Akvinolainen ja luonnollinen teologia
        • Jean Calvin ja luonnollinen teologia
        • Reformoitu luonnollisen teologian traditio
        • Jumalan kaksi kirjaa: luomakunta ja Raamattu
      • Jumala luonnossa
        • Ihmisen järki
        • Maailmanjärjestys
        • Maailman kauneus
      • Luonnolliseen teologiaan kohdistettu kritiikki
        • Teologian vastustus: Karl Barth
        • Teologinen vastaus: Thomas E. Torrance
        • Filosofinen vastustus: Alvin Plantinga
        • Filosofinen vastaus: William P. Alston
        • Väittely: Karl Barth vastaan Emil Brunner (1934)
      • Luonnontieteet ja kristillinen teologia: vuorovaikutuksen malleja
        • Tieteen ja teologian välillä on jatkuvuus
        • Teologian ja tieteen välinen ero
        • Luonnontieteiden ja teologian lähentyminen
        • Teo¬logian ja luonnontieteiden vastakohtaisuus
    • 8 FILOSOFIA JA TEOLOGIA - Dialogia ja debattia
      • Filosofia ja teologia: "palvelijan" käsite
        • Platonismi
        • Aristotelismi
        • Todeksi tai vääräksi osoittaminen: voidaanko kristinuskon ideoita todentaa?
        • Realismi: mihin teologiset lausumat perustuvat?
      • Voidaanko Jumalan olemassaolo todistaa?
        • Anselm Canterburylaisen ontologinen todistus
        • Tuomas Akvinolaisen "viisi tietä"
        • Kalam-todistus
        • Klassinen suunnittelu-argumentti: William Paley
      • Teologisen kielenkäytön luonne
        • Apofaattinen ja katafaattinen tulkinta
        • Analogia
        • Metafora
        • Akkomodaatio
        • Esimerkki: kopernikaaninen väittely
  • OSA III - KRISTILLINEN TEOLOGIA
    • 9 OPPI JUMALASTA
      • Onko Jumala mies?
      • Persoonallinen Jumala
        • "Persoonan" määritteleminen
        • Dialoginen personalismi: Martin Buber
      • Voiko Jumala kärsiä?
        • Klassinen näkökulma: Jumalan tunteettomuus
        • Jurgen Moltmann - kärsivä Jumala
        • Jumalan kuolema?
      • Jumalan kaikkivaltius
        • Kaikkivaltiuden määritteleminen
        • Jumalan kaksi valtaa
        • Jumalallisen itsensä rajoittamisen käsite
      • Jumalan toiminta maailmassa
        • Deismi: Jumala toimii luonnonlakien mukaan
        • Tomismi: Jumala toimii toissijaisten syiden kautta
        • Prosessiteologia: Jumala toimii taivuttelun kautta
      • Jumala luojana
        • Luomisopin kehitys
        • Luominen ja dualismin torjuminen
        • Augustinuksen luomisoppi
        • Oppi luomisesta ex nihilo
        • Luo¬misopin seurauksia
        • Kuvauksia Jumalasta luojana
        • Luomi¬nen ja kristinuskon asennoituminen ekologiaan
      • Teodikeat: pahan ongelma
        • Irenaeus (n. 130 - n. 200)
        • Augustinus (354-430)
        • Karl Barth (1886-1968)
        • Alvin Plantinga (1932-)
        • Uusimpia näkemyksiä
      • Pyhä Henki
        • Pyhästä Hengestä käytettyjä kuvia
        • Väittely Pyhän Hengen jumalallisuudesta
        • Augustinus: Henki rakkauden siteenä
        • Hengen toimintamuodot
    • 10 KOLMINAISUUSOPPI
      • Kristillisen kolminaisuusopin alkuperä
        • Opin ilmeinen epäloogisuus
        • Kolminaisuus Jeesusta Kristusta koskevana lausumana
        • Kolminaisuus kristillistä Jumalaa koskevana lausumana
        • Islamilainen kolminaisuusopin kritiikki
      • Kolminaisuusopin raamatulliset perusteet
      • Opin historiallinen kehitys
        • Kolminaisuuteen liittyvä sanasto
        • Trinitaaristen käsitteiden synty
        • Trinitarismin rationalistinen kritiikki: triniteetin hiipuminen 1700-1900
        • Näkyväksi tekemisen ongelma: Kolminaisuuden analogiat
        • "Ekonomisia" ja "olemuksellisia" tulkintoja Kolminaisuudesta
      • Kaksi trinitaarista heresiaa
        • Modalismi: kronologinen ja toiminnallinen
        • Triteismi
      • Filioque-kiista
      • Kolminaisuus: kuusi klassista ja modernia tulkintaa
        • Kappadokialaiset isät
        • Augustinus (354-430)
        • Karl Barth (1886-1968)
        • Karl Rahner (1904-1984)
        • John Macquarrie (1919-2007)
        • Robert Jenson (1930—)
      • Uusimman teologian pohdintaa Kolminaisuudesta
        • F. D. E. Schleiermacher kolminaisuusopin dogmaattisesta paikasta
        • Jurgen Moltmann ja sosiaalinen Kolminaisuus
        • Eberhard Jungel Kolminaisuudesta ja metafysiikasta
        • Catherine Mowry LaCugna Kolminaisuudesta ja pelastuksesta
        • Sarah Coakley feminismistä ja Kolminaisuudesta
      • Trinitaarinen renessanssi - muutamia esimerkkejä
        • Trinitaarinen lähetysteologia
        • Trinitaarinen jumalanpalvelusteologia
        • Trinitaarinen sovitusteologia
        • Trinitaarinen ekklesiologia
    • 11 OPPI KRISTUKSEN PERSOONASTA
      • Jeesuksen Kristuksen paikka kristillisessä teologiassa
        • Jeesus Kristus on kristinuskon historiallinen lähtökohta
        • Jeesus Kristus ilmoittaa Jumalan
        • Jeesus Kristus on pelastuksen tuoja
        • Jeesus Kristus määrittelee lunastetun elämän mallin
      • Uuden testamentin kristologiset arvonimet
        • Messias
        • Jumalan Poika
        • Ihmisen Poika
        • Herra
        • Vapahtaja
        • Jumala
      • Patristinen kiista Kristuksen persoonasta
        • Varhaisia vaikuttajia: Justinos Marttyyrista Origeneeseen
        • Areiolainen kiista
        • Aleksandrian koulukunta
        • Antiokian koulukunta
        • "Ominaisuuksien vastavuoroinen jakaminen"
        • Adolf von Harnackin teoria patristisen kristologian kehityksestä
      • Inkarnaation ja syntiinlankeemuksen suhde keskiajan kristologiassa
      • Kristuksen persoonan ja toiminnan välinen suhde
      • Klassisia ja oman aikamme kristologisia malleja
        • Jumalan olemuksellinen läsnäolo Kristuksessa
        • Kristus välittäjänä Jumalan ja ihmiskunnan välillä
        • Jumalan ilmoituksellinen läsnäolo Kristuksessa
        • Kristus Jumalan symbolisena läsnäolona
        • Kristus Pyhän Hengen kantajana
        • Kristus jumalallisen elämän esimerkkinä
        • Kristus sankarina
        • Kristologian kenoottisia tulkintoja
    • 12 USKO JA HISTORIA: UUSI KRISTOLOGINEN AGENDA
      • Valistus ja kristologia
        • Historian filosofinen hyödyttömyys
        • Ihmeiden kritiikki
        • Oppikritiikin kehitys
      • Uskon ja historian ongelma
        • Kronologinen ongelma
        • Metafyysinen ongelma
        • Eksistentiaalinen ongelma
      • Historiallista Jeesusta etsimässä
        • Historiallisen Jeesuksen etsinnän alkuperä
        • Jeesuksen uskonnollisen persoonallisuuden etsiminen
        • Etsinnän arvostelua vuosina 1890-1910
        • Historian väistyminen: Rudof Bultmann
        • His¬toriallisen Jeesuksen uusi etsintä
        • Historiallisen Jeesuksen kolmas etsintä
      • Kristuksen ylösnousemus: tapahtuma ja sen merkitys
        • Valistus - ylösnousemus ei ole tapahtuma
        • David Friedrich Strauss - ylösnousemus myyttinä
        • Rudolf Bultmann - ylösnousemus-tapahtuma oppilaiden kokemuksena
        • Karl Barth - ylösnousemus kriittisen tutkimuksen ylittävänä historiallisena tapahtumana
        • Wolfhart Pannenberg - ylösnousemus kriittiselle tutkimukselle avoimena historiallisena tapahtumana
        • Ylösnousemus ja kristillinen toivo
    • 13 OPPI PELASTUKSESTA KRISTUKSESSA
      • Kristinuskon tulkintoja pelastuksesta
        • Pelastus liittyy Jeesukseen Kristukseen
        • Jeesus Kristus antaa hahmon pelastukselle
        • Pelastuksen eskatologinen ulottuvuus
      • Pelastuksen perustus: Kristuksen risti
        • Risti uhrina
        • Risti voittona
        • Risti ja anteeksiantamus
        • Risti osoituksena Jumalan rakkaudesta
        • Väkivalta ja risti - Rene Girardin teoria
      • "Voiko miespuolinen Vapahtaja pelastaa naiset?" - feministisiä puheenvuoroja sovituksesta
      • Kristuksessa tapahtuneen pelastuksen klassiset ja modernit mallit
        • Paavalin kielikuvia pelastuksesta
        • Jumalallistaminen
        • Vanhurskaus Jumalan edessä
        • Persoonallinen pyhyys
        • Autenttinen inhimillinen olemassaolo
        • Poliittinen vapauttaminen
        • Hengellinen vapaus
      • Kristuksessa tapahtuneen pelastuksen omaksuminen
        • Pelastuksen institutionalisoiminen: kirkko
        • Pelastuksen yksityistäminen: henkilökohtainen usko
      • Kristuksessa tapahtuneen pelastuksen rajat
        • Universalismi: kaikki pelastuvat
        • Vain uskovat pelastuvat
        • Partikularismi: vain valitut pelastuvat
    • 14 IHMISLUONTOA, SYNTIÄ JA ARMOA KOSKEVAT OPIT
      • Ihmiskunnan asema luomakunnassa - varhaisia pohdintoja
        • Jumalan kuva
        • Synnin käsite
      • Augustinus ja pelagiolainen kiista
        • "Tandonvapaus"
        • Synnin luonne
        • Armon luonne
        • Pelastuksen perusta
      • Keskiaikainen synteesi armo-opista
        • Augustinuksen perintö
        • Ero aktuaalisen ja habituaalisen armon välillä keskiajalla
        • Habituaalisen armon käsitteeseen kohdistunut kritiikki myöhäiskeskiajalla
        • Keskiajan kiista ansion olemuksesta ja perusteista
      • Reformaation armo-oppia koskevat kiistat
        • Siirtymä "pelastus armosta" -ajattelusta "vanhurskauttaminen armosta" -ajatteluun
        • Martti Lutherin teologinen läpimurto
        • Lut¬herin opetus vanhurskauttavasta uskosta
        • Forenssisen vanhurskauttamisen käsite
        • Calvinin tulkinta vanhurskauttamisesta
        • Trenton konsiilin lausumat vanhurskauttamisesta
      • Predestinaatio-oppi
        • Augustinus (354-430)
        • Roomalaiskatolisia kiistoja: tomismi, molinismi ja jansenismi
        • Protestanttiset kiistat: kalvinilaisuus ja arminiolaisuus
        • Karl Barth (1886-1968)
        • Predestinaatio ja taloustiede: Weberin teesit
      • Darvinilainen kiista ja ihmisluonto
        • Nuori maa -kreationismi
        • Vanhan maan kreationistit
        • Älykäs suunnittelu
        • Evolutionaarinen teismi
    • 15 OPPI KIRKOSTA
      • Raamatullisia malleja
        • Vanha testamentti
        • Uusi testamentti
      • Ekklesiologian varhaiset kehitysvaiheet
      • Donatolaiskiista
      • Varhaiset protestanttiset kirkko-opit
        • Martti Luther (1483-1546)
        • Jean Calvin (1509-1564)
        • Radikaali reformaatio
      • Kristus ja kirkko - 1900-luvulla käytyä keskustelua
        • Kristus on läsnä sakramentaalisesti
        • Kristus on läsnä sanassa
        • Kristus on läsnä Hengen kautta
      • Vatikaanin toisen konsiilin näkemykset kirkosta
        • Kirkko kommuuniona
        • Kirkko Jumalan kansana
        • Kirkko karismaattisena yhteisönä
      • Kirkon tuntomerkit
        • Yksi
        • Pyhä
        • Katolinen
        • Apostolinen
    • 16 SAKRAMENTTIOPPI
      • Sakramenttiteologian varhainen kehitys
      • Sakramentin määritelmä
      • Donatolaiskiista: sakramenttien vaikutus
      • Sakramenttien monenlaiset tehtävät
        • Sakramentit välittävät armon
        • Sakramentit vahvistavat uskoa
        • Sakramentit lisäävät ykseyttä ja sitoutumista kirkossa
        • Sakramentit vakuuttavat Jumalan meitä koskevista lupauksista
        • Esimerkki eukaristian tehtävistä
      • Eukaristia - kysymys todellisesta läsnäolosta
        • 800-luvun reaalipreesensiä koskevat kiistat
        • Keskiajan näkemyk¬siä "merkin" ja "sakramentin" välisestä suhteesta
        • Transsubstantiaatio
        • Transsignifikaatio ja transfinalisaatio
        • Konsubstantiaatio
        • Todellinen poissaolo - eukaristia muistoateriana
      • Lapsikastetta koskeva kiista
        • Lasten kastaminen antaa anteeksi perisynnin syyllisyyden
        • Lapsikaste perustuu Jumalan ja kirkon väliseen liittoon
        • Lapsikasteelle ei ole perustetta
    • 17 KRISTINUSKO JA MAAILMANUSKONNOT
      • Länsimainen pluralismi ja kysymys muista uskonnoista
      • Näkökulmia uskontoihin
      • Valistus: uskonnot alkuperäisen luonnonuskonnon rappioilmiöinä
        • Ludwig Feuerbach: uskonto ihmisen tunteiden objektivointina
        • Karl Marx: uskonto sosio-ekonomisen vieraantumisen tuotteena
        • Sigmund Freud: uskonto toiveiden täyttymyksenä
        • Emile Durkheim - uskonto ja rituaali
        • Mircea Eliade - uskonto ja myytti
        • Karl Barth ja Dietrich Bonhoeffer - uskonto ihmisen luomuksena
        • Trinitaarisia uskontoteologioita
      • Kristillisiä tulkintoja muista uskonnoista
        • Eksklusivismi
        • Inklusivismi
        • Pluralistinen näkökulma
    • 18 VIIMEISET TAPAHTUMAT: KRISTILLINEN TOIVO
      • Viimeisiä tapahtumia koskevan opin kehittyminen
        • Uusi testamentti
        • Varhaiskristillisyys ja roomalaiset kuoleman jälkeistä kohtaamista koskevat uskomukset
        • Augustinus: kaksi valtakuntaa
        • Joakim Fiorelainen ja kolme aikakautta
        • Dan¬te Alighieri ja Divina Commedia
        • Jeremy Taylor - toivo kuoleman edessä
        • Valistus: eskatologia taikauskona
        • Eskatologian löytyminen uudelleen 1900-luvulla
        • Rudolf Bultmann ja eskatologian demytologisaatio
        • Jurgen Moltmann ja toivon teologia
        • Helmut Thielicke - eskatologia ja kristillinen etiikka
        • Dispensationalismi: eskatologian rakenteet
        • Spe salvi - paavi Benedictus XVI kristillisestä toivosta
      • Viimeiset tapahtumat
        • Helvetti
        • Kiirastuli
        • Tuhatvuotinen valtakunta
        • Taivas
    • TEOLOGISTEN TERMIEN SANASTO
    • VIITTEET
    • HAKEMISTO