Toiminnot

Paastosäännöt ortodoksisessa kirkossa

Kohteesta Ortodoksi.net

Isä Serafim (Rose):

Vastauksena lukijoiden lukuisiin pyyntöihin: paasto-ohjeita on annettu vuoden jokaiselle päivälle. Niinä päivinä, jolloin paastosta ei [kalenterissa] ole merkintää, sekä "paastottomina" viikkoina, kaikkea ruokaa voidaan syödä (lukuun ottamatta juustolaskuviikkoa, jolloin vain liha on joka päivä kielletty).

Paastosääntö kalenterissa

  • Jos on merkitty vain "paastopäivä", on paasto ankara: lihaa, munia, maitotuotteita, kalaa, viiniä tai öljyä ei tule syödä.
  • Kun "paastopäivä" -merkinnän alapuolella on merkintä "viini ja öljy sallittua", paastoa lievennetään juhlapäivän tai vigilian takia niin, että näiden ruoka-aineiden nauttiminen sallitaan.
  • Merkinnän "kala, viini ja öljy sallittua" kaikkia näitä kolmea ruoka-ainetta voidaan syödä.

Paastosäännöstö liturgisissa kirjoissa

Paastosäännöstö, joka riippuu Kirkon juhla-ajoista ja paastoista, sisältyy Kirkon typikoniin, pääasiassa kappaleisiin 32 ja 33, ja sitä toistetaan jumalanpalveluskirjojen, Minean ja Triodionin, sopivissa kohdissa. Yleisesti ottaen paastopäiviä ortodoksikristityille ovat

jotka juhlapäivän lisäksi ovat myös paastopäiviä (jolloin viini ja öljy sallitaan) tuolloin muisteltavien tapahtumien takia.

Paikallisia variaatioita

Viinin ja öljyn sekä toisinaan kalan sallimisessa on joitain paikallisia variaatioita, joten kirkkokalenterin merkintöjä ei voida soveltaa samalla tavalla kaikkialla. Erityisesti seurakunnan tai luostarin praasniekkana kala on yleisesti ottaen sallittua, ja kun pyhää juhlitaan siinä määrin, että aamupalveluksessa lauletaan suuri ylistysveisu tai polyeleo, viini ja öljy sallitaan.

Venäjän kirkossa tunnetumpien venäläisten pyhien, kuten pyhien Sergei Radonežilaisen ja Serafim Sarovilaisen sekä Jumalansynnyttäjän ihmeitätekevien ikonien (kuten Kazanin ja Vladimirin ikonien) juhlina viini ja öljy ovat tietenkin sallittuja (lukuun ottamatta suurta paastoa), vaikkakaan tätä ei mainita kirkkokalenterissa, koska typikon jättää tämän paikallisen käytännön varaan merkiten vain paastot ja lievennykset, joita voidaan soveltaa yleisesti.

Lievennyksistä

Typikonin tarkoitus lievennyksissä on yksinkertainen: mitä enemmän nähdään vaivaa pyhän tai juhlapäivän kirkolliseen viettämiseen, sitä enemmän ruuassa sallitaan lohdutuksia. Sillä kun ortodoksiseen paastoon tottuu, öljyn tai paistettujen ruokien salliminen pienen viinin kera on todellakin lohdutus, kuten myös fyysisen voiman lähde. Kun typikoniin itseensä on merkitty kaksi vaihtoehtoista käytäntöä (kuten joillekin suuren paaston arkipäiville), nykyinen kalenteri seuraa typikonin suositeltavia käytäntöjä.

Kun useimmat ortodoksikristityt ovat ehkä tietoisia yleisistä paastosäännöistä suuren paaston ja Jumalansynnyttäjän paaston ajalle (viini ja öljy sallittu vain lauantaisin ja sunnuntaisin lukuun ottamatta muutamia juhlapäiviä ja vigilioita), monet eivät ehkä tunne lievempien joulu- ja apostolien paastojen tarkkaa sääntöä. Sen takia lainaan tämän säännön typikonin kappaleesta 33:

"Tulisi huomauttaa, että pyhien apostolien paastona ja joulupaastona tiistaina ja torstaina emme syö kalaa, vaan pelkkää öljyä ja viiniä. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin emme syö öljyä emmekä viiniä. [--] Lauantaisin ja sunnuntaisin syömme kalaa. Jos tiistaina tai torstaina juhlitaan pyhää, jonka jumalanpalveluksessa on määrätty laulettavaksi suuri ylistysveisu, syömme kalaa. Jos tämä osuu maanantaille, teemme sanoin, mutta keskiviikon tai perjantain kyseessä ollessa nautimme vain öljyä ja viiniä. Jos keskiviikkona tai perjantaina juhlitaan pyhää, jolle toimitetaan vigiliapalvelus, tai kirkon praasniekkaa, sallimme öljyn, viinin ja kalan. [--] Mutta joulukuun 20.:stä päivästä 25.:een asti emme syö kalaa edes lauantaina tai sunnuntaina."

Paastosääntö ei ole pakkopaita

Näissä kahdessa paastossa maallikkojen paastosääntö on sama kuin monissa ortodoksisissa luostareissa, joissa maanantai on paastopäivä ympäri vuoden ruumiittomien voimien, enkeleiden, kunniaksi.

Tämä paastosääntö ei tietenkään ole tarkoitettu "pakkopaidaksi" ortodoksisille uskoville, eikä farisealaisen ylpeyden aiheeksi kenellekään Kirkon lain kirjainta noudattavalle. Pikemminkin se on sääntö, standardi, johon kunkin tulisi verrata omaa käytäntöään ja jota kohti tulee aina pyrkiä omien voimien ja olosuhteiden mukaan. Milloin sairauden tai jonkin muun syyn takia säännöstä joudutaan poikkeamaan, otetaan itsensä arvioimisen hengellistä lääkettä ja pyritään entistä täydellisemmin paaston henkeen ja järjestykseen, joka todellakin on suureksi hengelliseksi hyödyksi niille, jotka vilpittömästi pyrkivät noudattamaan sitä.


Tämä ohje löytyy englanniksi internetistä Orthodox Christian Information Centerin sivulta:
The Rule of Fasting in the Orthodox Church By Father Seraphim (Rose) of Platina

Käännöksen suomeksi on tehnyt Ortodoksi.netin keskustelupalstan jäsen J.O.

Katso myös