Valikko

 

 
Ortodoksi.net


Tekijänoikeudet | Etsi | Palaute | Sivuston esittely | RSS

 

Jeesuksen rukous

Jeesuksen rukous kuuluu:

”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”.

tai lyhyemmin:

"Herra, Jeesus Kristus, armahda minua."

Erilaisia versioita rukouksesta

Myös muita erilaisia versioita on ollut ja on yhä käytössä. Tässä joitain:

(Abba Filemon) Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua.

(Kosmas Aitolialainen) Herra Jeesus Kristus, elävän Jumalan poika ja Sana, Jumalansynnyttäjän ja kaikkien Pyhiesi esirukouksien tähden armahda minua, syntistä ja kelvotonta palvelijaasi.

(Mark.10:47) Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua !

(Matt. 20:30) Armahda meitä, Herra, Daavidin Poika !

(Matt. 15:22) Herra, Daavidin Poika, armahda minua !

(Abba Dorotheos) Jumalan Poika, auta minua !

Rukouksen synty ja käyttö

Tämä rukoushuokaus, jota nimitetään joskus myös kolmivaiheisen kilvoittelutien päämäärän nimellä ’sydämen rukoukseksi’, on tullut tutuksi kautta kristikunnan ortodoksisen kirkon kautta, jossa se eteni mm. erämaiden munkkien ja erakoiden rukouksena (kts. hesykasmi).

Rukous on sitten levinnyt arkisempaankin käyttöön, kun maallikotkin käyttävät rukousta arkisten askareiden keskellä. Rukousta voi ja on tarkoitus harjoittaa missä vain. Työssä, mietiskelyssä, matkalla, nukkumaan käydessäsi jne. Siihen perustuukin se suuri salaisuus ja mystisyys. Parhaiten rukouksen sisältöön pääsee kiinni rauhallisessa ympäristössä, hiljaisuudessa, levossa, hyvässä ruumiinasennossa ja tasaisesti hengittäen ja keskittyen. Rukouksessa voi käyttää apuna myös rukousnauhaa.

Ohjauksen välttämättömyys

Rukouksen syvällisempi ymmärtäminen ja käyttö edellyttävät kuitenkin ohjausta, jota voi antaa vain Jeesuksen rukouksen sisäistänyt rukoilija ja kilvoittelija. Rukoukseen ja rukoilemiseen tutustumisessa voi ja pitää käyttää apuna ortodoksista hartauskirjallisuutta, kuten esim. 'Vaeltajan kertomukset' tai igumeni Haritonin kokoamaa kirjaa Jeesuksen rukouksesta. Myös Filokaliat ovat apuna rukoukseen tutustumisessa ja rukoilemaan oppimisessa, niitä tulee lukea oikeassa järjestyksessä. Kirjat eivät siis yksin riitä ja ohjaus on niiden lisäksi tarpeen.

Vaeltajan kertomuksissa pyhä Simeon Uusi Teologi neuvoo: "Käy istumaan yksinäisyyteen ja hiljaisuuteen, kumarra pääsi ja sulje silmäsi. Hengitä hitaasti, kuvittele katsovasi sydämesi sisään ja ohjaa ymmärrys eli ajatukset päästä sydämeen. Hengityksesi tahdissa lausu hiljaa suullasi tai pelkästään mielessäsi: Herra, Jeesus Kristus, armahda minua. Yritä karkottaa kaikki muut ajatukset, olla rauhallinen ja kärsivällinen ja toistaa tämä harjoitus mahdollisimman tiheästi."

Vaeltajan kertomukset

Vanhasta venäläisestä hartauskirjasta 'Vaeltajan kertomuksista' voi lukea, kuinka lakkaamaton rukous opitaan vain käytännön kokemuksen tietä sydämen yksikertaisuudessa. Ensin on rukous, sitä seuraa edistyminen kilvoituksessa. Rukoilijan vallassa on vain rukoilemisen, rukouksen tiheys ei sen puhtaus.

Kirja opettaa hakeutumaan hiljaisuuteen ja yksinäisyyteen rukoukseen perehtymiseksi ja sen oppimiseksi, mutta rukouksen siirtämisessä sydämeen on omat vaaransa. Siksi tarvitaan ehdottomasti ohjaajaa.

Rukous ei ole tarkoitettu nautinnoksi, vaan välineeksi ja avuksi Jumalan tahdon täyttämisessä ja antautumisessa sen johdettavaksi

Rukousta ja kilvoitusta ei tule tehdä kipujen ja vaivojen tai edes helvetin pelossa eikä taivasten valtakunnan toivossa, vaan rakkaudesta Jumalaan.

Rukouksen on kehityttävä mielen rukouksen kautta sydämen rukoukseksi eli mielen tai ymmärryksen rukoukseksi sydämessä, jolloin ihmisestä tulee Pyhän Hengen asumus ja Kolmiyhteisen Jumalan elävä temppeli.

Jeesuksen rukouksen vaikutukset

Vaeltajan kertomuksissa kerrotaan sydämen rukouksen kolmesta vaikutuksesta. Rukous vaikuttaa:

  1. Henkeen; siitä seuraa Jumalan rakastamisen ihanuus, sisäinen rauha, mielen yleneminen, ajatusten puhtaus ja keskittyminen Jumalaan
  2. Tunteisiin; hyvänolon tunne lisääntyy, riemukas kuohunta sydämessä, keveys ja virkeys sekä elämänilo, tunnottomuus sairauksille ja murheille lisääntyvät
  3. Ymmärrykseen; pyhien kirjoitusten tajuaminen, luomakunnan kielen ymmärtäminen, irtaantuminen turhuuksista, sisäisen elämän ihanuuden tunto ja varmuus Jumalan läheisyydestä sekä Hänen rakkaudestaan meihin lisääntyvät.

Jeesuksen rukous ei ole oikotie hengelliseen onneen. Rukouksen harrastajan tulee varustautua hyvin ennen kilvoittelua ja kilvoittelun aikana vaaroihin ja koettelemuksiin sekä kiusauksiin. Tekniset menetelmät eivät auta rukouksen sisäistämisessä. Niiden sijasta pitää käyttää ohjaajia päästäkseen turvallisesti ja tuloksellisesti eteenpäin. Tärkeimpiä ominaisuuksia Jeesuksen rukouksen sisäistämisessä ovat ahkeruus, keskittyneisyys sekä nöyryys.

Jeesuksen rukous ei myöskään saa olla rukouksellista meditaatiota. Tämä vaara saattaa konkretisoitua etenkin väsyneenä. Kirkkoisät varoittavat fantasioista rukouksen aikana. Ne tarjoavat paholaiselle mahdollisuuden tulla rukoilijan mieleen erilaisina hahmoina ja eksyttäjinä. Tällainen väärien ilmestysten vastaan ottaminen saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa ihmisen hulluuteen tai riivattuun tilaan Jumalan armon hyljätessä hänet.

Jeesuksen rukousta ei myöskään saa koskaan erottaa muusta kirkollisesta elämästä ja sakramentteihin osallistumisesta. Tästä puhuu mm. Kallistos Ware kirjassaan 'Nimen voima', johon kannattaa myös tutustua ennen kilvoittelun aloittamista.

Kirjallisuutta:

  • Vaeltajan kertomukset (Otava), 1977, arkkipiispa Paavalin tarkistama suomennos
  • Filokalia, osat I - V, (Valamon ystävät), 1986-1998, suom. nunna Kristoduli etc.
  • Igumeni Hariton (toim.): Jeesuksen rukous (Valamon luostari), 1999
  • Bolshakoff, Sergei: Hengen korkeuksissa (Valamon luostari), 1984
  • Ware, Kallistos: Nimen voima (Ortokirja), 1981

HAP