EHTOO- JA AAMUPALVELUS
JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ
LIITTEET
VIGILIA
Ehtoopalvelus
Vigilia alkaa seuraavasti: Pappi
pukeutuu epitrakiliin, hihoihin ja feloniin ja diakoni stikariin
ja orariin. Diakonin avattua pyhän oven pappi ja diakoni
tekevät kolme kumarrusta, suutelevat pyhää
pöytää, ja sen jälkeen pappi siunaa diakonin
kohottaman suitsutusastian lausuen salaisesti suitsutusrukouksen
”Me tuomme Sinulle”. Sitten pappi toimittaa
suitsutuksen, diakonin käydessä edellä kynttilä
kädessä, ristinmuotoisesti pyhän pöydän
ympäri ja koko alttarihuoneessa. Diakoni menee pyhän
oven kautta solealle ja lausuu: ”Nouskaamme. Siunaa,
isä.” Pappi, seisoen pyhän pöydän
edessä, lausuu alkusiunauksen kohottaen suitsutusastiaa
ja tehden sillä ristinmerkin. Lausuttuaan edelleen ”Tulkaa,
kumartakaamme …” pappi suitsuttaen kuninkaan
oville tulee solealle ja suitsuttaa, diakonin käydessä
edellä, ikonostaasin, kirkkokansan puoleen ja sitten
ympäri kirkon.
Kristuksen syntymän, teofanian ja usein myös Neitseen
Marian ilmestyksen vigilia alkaa suurella ehtoonjälkeisellä
palveluksella. Tällöin suitsutus toimitetaan
kuten vigilian alussa, mutta lausutaan vain tavallinen alkusiunaus:
”Kiitetty olkoon Jumalamme …”
Kaikki ne papit, jotka osallistuvat liturgian
toimittamiseen, lukevat ehtoopalveluksen 7 ja
aamupalveluksen 12 rukousta siinäkin tapauksessa, etteivät
muuten osallistuisikaan ehtoo- ja aamupalveluksen toimittamiseen.
Seitsemän ehtoorukousta ovat
historiallisesti ehtoopalveluksen vanhimpia osia. Niiden lukemisen
aikana sytytetään valot kynttilöihin ja lampukkoihin,
ja niitä nimitetäänkin myös valorukouksiksi.
Pappi lukee ehtoorukoukset päätettyään
suitsutuksen. Tämä käy mahdolliseksi, jos alkuperäisen
tarkoituksen mukaisesti alkupsalmista veisataan jakeita, mutta
muuten koko psalmi luetaan.
Suuren ektenian kuten ehtoopalveluksen
muutkin ekteniat diakoni (pappi) lausuu solealla
tullen alttarista pohjoisoven ja palaten siihen eteläoven
kautta.
Ehtoopalveluksen saatto toimitetaan
seuraavasti: Pyhä ovi avataan. Pappi ja diakoni kumartavat
kolmesti ja suutelevat pyhää pöytää.
Sitten diakoni kohottaen suitsutusastiaa lausuu: ”Siunaa,
isä, suitsutus.” Saatuaan siunauksen ja lausuttuaan
puoliääneen ”rukoilkaamme Herraa”
diakoni menee pyhän pöydän ympäri pohjoisoven
kautta solealle seuraten kynttilänkantajaa. Viimeisenä
saatossa kulkee pappi kädet alas laskettuina –
kuvaten Kristuksen nöyrää maailmaan tuloa.
Tultuaan solealle diakoni suitsuttaa ensin pyhän oven
edessä, sitten Vapahtajan ja Jumalansynnyttäjän
ikoneille, minkä jälkeen hän, osoittaen orarillaan
itään, kääntyy papin puoleen lausuen:
”Siunaa, isä, pyhä saatto.”
Pappi tekee kädellään ristinmerkin itään
päin lausuen: ”Siunattu olkoon Sinun pyhiesi
saatto nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.”
Dogmistikiiraa loppuun veisattaessa diakoni suitsuttaa Jumalansynnyttäjän
kuvan edessä. Toimittaessaan ilman diakonia suitsuttamisen
suorittaa pappi mainitulla tavalla; saattoa siunatessaan hän
siirtää suitsutusastian vasempaan käteensä.
Lausuessaan ”Se on viisautta. Olkaamme vakaat”
diakoni (pappi) tekee kuninkaan ovissa ristin suitsutusastialla.
Pappi taas tehtyään kuninkaan ovissa kumarruksen,
suudeltuaan kuninkaan ovissa olevia pieniä ikoneja ja
siunattuaan kynttilänkantajaa menee alttariin ja suutelee
pyhää pöytää.
Saaton jälkeen pappi ja diakoni
menevät alttarin perälle ja kumarrettuaan itään
asettuvat korkean paikan kahden puolen. Ehtooveisun päätyttyä
diakoni kumarrettuaan papille lausuu: ”Ottakaamme
vaari.” jne. Prokimenin jälkeen pappi ja diakoni
kumartavat itään ja toisilleen, minkä jälkeen
he lähtevät korkealta paikalta, ja diakoni sulkee
pyhän oven.
Milloin ehtoopalveluksessa luetaan evankeliumi,
saatto toimitetaan evankeliumikirjan kanssa.
Lauantai-illan prokimeni on ns. suuri prokimeni.
Se eroaa tavallisesta prokimenista sillä, että se
veisataan 4 ½ kertaa, joten liitelauselmia on kolme.
Kunkin parimian edellä diakoni
(pappi) sanoo: ”Se on viisautta”.
Lukijan sanottua esimerkiksi ”Ensimmäisestä
Mooseksen kirjasta” diakoni lausuu. ”Kuulkaamme”.
Lukija aloittaa parimian sanoilla: ”Näin sanoo
Herra”, jos luettava teksti alkaa Herran sanoilla.
Parimiat kuten epistolakin olisi luettava keskellä kirkkoa,
mikä symbolisoi sitä, että profeetat ja apostolit
menivät kansan keskuuteen julistamaan Jumalan sanaa.
Parimioiden aikana on luvallista istua paitsi niitä tapauksia,
jolloin parimiat luetaan Uudesta Testamentista (esim.
26/9 ja 29/6) ja jolloin ei myöskään suljeta
kuninkaan ovia parimioiden ajaksi.
Hartauden ja anomusekteniat pappikin,
toimittaessaan ilman diakonia, lausuu solealta. Joka kerran
alttarista lähtiessään pappi kumartaa ja suutelee
pyhää pöytää.
Jos syystä tai toisesta vigiliaa ei toimiteta ja juhlapäivän
ehtoopalvelus toimitetaan erikseen aamupalveluksesta, niin
on luvallista toimittaa myös litania ilman
leipien siunaamista.
Litania ja leipien siunaus voidaan toimittaa tavallisessakin
sunnuntaipäivän vigiliassa; litaniastikiirana veisataan
temppelistikiira.
Litania toimitetaan seuraavasti:
Pappi epitrakiliin puettuna ja diakoni menevät, seuraten
heidän edellään kannettavaa kahta kynttilää,
pohjoisoven kautta solealle ja siitä temppelin etuosaan.
Huomattavaa on, että pyhä ovi avataan vain piispan
toimittaessa litanian. Diakoni toimittaa suitsutuksen ikonostaasin
edessä, papin ja kirkkokansan puoleen ja asettuu sitten
papista oikealle etuviistoon lukemaan ekteniaa.
Virrelmästikiirojen aikana papisto siirtyy ambonin eteen
tuodun pöydän ääreen.
Troparia kolmesti veisattaessa diakoni (pappi) suitsuttaa
kolmesti leipiensiunaamispöydän ympäri.
Troparien suhteen on huomattava:
a) 12 suurena juhlana sunnuntaitakin vasten veisataan juhlan
tropari kolmesti. Poikkeuksena: Jos ilmestyspäivä
on 3. paastosunnuntaina tai palmusunnuntaina, niin juhlan
tropari veisataan kahdesti ja ko. sunnuntain tropari kolmanneksi.
b) Pyhien kunniaksi toimitettavassa vigiliassa veisataan
juhlan tropari kahdesti ja kolmanneksi ”Iloitse,
Jumalan Äiti”, paitsi sunnuntaita vasten,
jolloin päinvastoin veisataan ensin ”Iloitse,
Jumalan Äiti” kahdesti ja juhlan tropari kolmanneksi.
c) Tavallisina sunnuntaipäivinä veisataan ”Iloitse,
Jumalan Äiti” kolmesti.
d) Suuren paaston 1. ja 3. sunnuntaina sekä kaikkien
pyhien ja pyhien isien sunnuntaina veisataan ”Iloitse,
Jumalan Äiti” kahdesti ja ko. sunnuntain tropari
kolmanneksi.
e) 2. sunnuntaina pääsiäisen jälkeen
veisataan vain tämän sunnuntain tropari kolmesti.
Ennen leipiensiunaamisrukousta
diakoni (pappi) lausuu: ”Rukoilkaamme Herraa”
ja veisaajat vastaavat: ”Herra, armahda.”
Jos siunattua öljyä ei
voida käyttää ruoaksi kuten säännöt
määräävät, on se joko poltettava
alttarin lampukassa tai annettava sairaille hartaudella käytettäväksi.
Jos litaniaan osallistuu useampia pappeja,
niin rukouksen jälkeen kaikki esimiestä lukuun ottamatta
menevät sivuovista alttariin ja suudeltuaan pyhää
pöytää riisuvat päältään
epitrakilin.
Esimies menee rukouksen jälkeen ambonille ja odottaa
pyhän oven edessä psalmin 34 lukemisen päättymistä,
minkä jälkeen hän siunaa kirkkokansan lausuen:
”Herran siunaus …”
<- Sisällysluetteloon
|
