Tekijänoikeudet | Etsi | Palaute | Sivuston esittely | RSS

EHTOO- JA AAMUPALVELUS
JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ

LIITTEET

OHJEITA JUMALANPALVELUKSIEN TOIMITTAMISEEN JA TÄRKEIMPIÄ POIKKEUKSIA KIRKKOVUODEN ERI AIKOINA

VIGILIA

Aamupalvelus

Jos vigilian sijaan aamupalvelus toimitetaan erikseen aamulla, niin se alkaa kuten arkipäivinä.

Heksapsalmit lukee arvokkain pappishenkilö, jos jumalanpalvelukseen osallistuvien pappien lisäksi on muita pappeja.

Heksapsalmien ajaksi sammutetaan enimmät valot, jotta hämärä edesauttaisi rukoilijoita syventymään heksapsalmien herättämiin rukousajatuksiin kuolemasta, kärsimyksistä ja iankaikkisesta elämästä.

Kirkonkellojen soitto tapahtuu ennen heksapsalmeja.

Aamupalveluksen alussa aina katismoihin saakka kirkkosäännöt eivät salli kumarruksia ristinmerkin yhteydessä, millä samoin pyritään helpottamaan rukoukseen keskittymistä.

Kun aletaan veisata polyeleopsalmia, pyhä ovi avataan ja papisto menee keskelle kirkkoa. Sunnuntaivigiliassa pappi kantaa evankeliumikirjan keskelle kirkkoa asetetulle analogiolle. Juhlapäivinä analogiolla on juhlan ikoni. Tultuaan keskelle kirkkoa kaikki kumartavat samanaikaisesti kolmesti ja sitten esimiehelle. Diakoni antaa esimiehelle niin monta kynttilää, kuin on pappeja, ja kukin pappi hakee kynttilänsä esimieheltä. Tällöin esimies ja kynttilää hakeva pappi tervehtivät toisiaan kättä suutelemalla. Kun kynttilät on jaettu, diakoni antaa esimiehelle suitsutusastian, ja niin alkaa suitsuttaminen diakonin käydessä edellä diakoninkynttilä kädessä. On huomioitava, että kynttilät kuuluvat jokaiseen polyeleoon; kirkkosäännöissä sanotaan, että kynttilät jaetaan jopa kaikelle kirkkokansalle. Kynttilä kädessä pappi on polyeleon aikana yksinkin toimittaessaan, jolloin kynttilän, kuten suitsutusastiankin, tuo hänelle keskelle kirkkoa kirkonpalvelija.

Jos pieni ylistysveisu veisataan, niin suitsutus ympäri kirkon aloitetaan vasta sen jälkeen, kun ensin on veisattu ylistysveisu ja suitsutettu sen aikana juhlakuvan edessä.

Suitsutus polyeleon aikana tapahtuu seuraavasti: Ensin suitsutetaan analogion ympäri ja mennään suoraan alttariin. Alttarissa suitsutetaan pyhän pöydän ympäri vastapäivään, ristille pyhän pöydän puolelta, alttari-ikonille (-taululle) ja siitä etelään oleville ja sitten pohjoiseen oleville ikoneille, ristille ja pyhän oven yläpuolella olevalle ikonille sekä viimeksi alttarissa läsnä oleville. Edelleen diakoni menee edeltä solealle ja pappi mennessään suitsuttaa pyhissä ovissa oleville ikoneille. Ikonostaasin suitsuttaminen aloitetaan keskeltä ja sitten Vapahtajan ja muille etelään oleville ikoneille sekä samoin Jumalan Äidin ja muille pohjoiseen oleville ikoneille. Sen jälkeen suitsutetaan keskellä kirkkoa seisoville, palvelukseen osallistuville muille papeille, oikealla ja vasemmalla kliirosseilla oleville sekä kirkkokansalle, minkä jälkeen suitsutetaan kirkon ympäri ja tullaan jälleen solealle, jossa lopuksi suitsutetaan alttariin, Vapahtajan ja Jumalan Äidin ikonien puoleen. Suitsutus päätetään keskellä kirkkoa, jossa ensin suitsutetaan juhlan ikonille (tai evankeliumikirjalle), sitten oikealla ja vasemmalla puolella seisovalle papistolle; viimeiseksi esimies suitsuttaa diakonille, joka ottaen vastaan suitsutusastian suitsuttaa lopuksi hänelle itselleen.

Niinä juhlapäivinä, joina evankeliumikirjaa ei ole keskellä kirkkoa, pienen ektenian jälkeen diakoni menee alttariin sivuoven kautta ja kantaen pyhän oven kautta evankeliumikirjaa kasvojensa korkeudella asettuu ensin solealle länteen kääntyneenä. Sunnuntaivigiliassa hän ottaa evankeliumikirjan analogiolta. Solealla hän lausuu prokimenin ja muun, mikä lausutaan ennen evankeliumin lukemista. papin sanoessa: ”Rauha olkoon teille kaikille” diakoni tuo evankeliumikirjan papin eteen ja pitää sitä avattuna papin lukiessa evankeliumin. Ennen lukemista diakoni sanoo: ”Kuulkaamme”, ja lukemisen päätyttyä hän vie evankeliumikirjan takaisin alttariin (sunnuntaivigiliassa analogiolle); papit sammuttavat kynttilänsä.

Jos pappi toimittaa yksin, niin sanottuaan ”Rukoilkaamme Herraa Jumalaa ……” hän menee alttariin, lukee evankeliumin ja pantuaan evankeliumikirjan jälleen pyhälle pöydälle palaa takaisin analogion eteen. Sunnuntaivigilioissa hän lukee evankeliumin analogionilta, ja se viedään alttariin vasta sitten, kun kaikki ovat käyneet sitä suutelemassa.

”Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen” veisataan kaikissa sunnuntaivigilioissa paitsi palmusunnuntaita ja helluntaita sekä niitä tapauksia, jolloin sunnuntaiksi sattuvat Kristuksen syntymän, teofanian ja kirkastumisen juhlat. Paitsi sunnuntaipäiviä veisataan tämä ylösnousemusveisu myös ristin ylentämisen ja Herran taivaaseenastumisen juhlien vigilioissa sekä Lasaruksen lauantain aamupalveluksessa. Pääsiäiskauden sunnuntaivigilioissa erotukseksi tämän kauden arkipäivistä ja tavallisista sunnuntaipäivistä tämä veisu veisataan kolmesti.

Psalmi 51 kuuluu jokaisessa aamupalveluksessa luettavaksi lukuun ottamatta pääsiäisviikkoa.

Jumalansynnyttäjän juhlissa (2/2, 25/3, 15/8, 8/9 ja 1/10) veisataan evankeliumin jälkeen ”Kunnia…… Jumalansynnyttäjän rukouksien tähden…… nyt…… Jumalansynnyttäjän rukouksien tähden……”

Milloin polyeleon aikana ei mennä keskelle kirkkoa (ristinkumartamisen juhlina, jolloin keskelle kirkkoa ei viedä evankeliumikirjaa eikä juhlan ikonia), diakoni lukee: ”Pelasta, Jumala, Sinun kansasi” ambonilta; jos pappi toimittaa yksin, niin sen kuten muunkin hän lukee alttarissa.

Nykyisen käytännön mukaan evankeliumikirjan tai juhlan ikonin suuteleminen alkaa kanonin alkaessa. Tämä tapahtuu useiden pappien toimittaessa seuraavasti: Ensin esimies astuu analogion eteen, kumartaa kahdesti, suutelee ikonia, voitelee otsaansa siunatulla öljyllä, tekee vielä ristinmerkin ja kumarruksen ikoniin päin ja menee paikallensa, missä hän kumartaa oikealla ja vasemmalla seisoville papeille. Tällöin nämä menevät kaksittain analogion eteen, tekevät samanaikaisesti kaksi kumarrusta, suutelevat ikonia, voitelevat itsensä ja tehtyään samanaikaisesti loppukumarruksen pyhään ikoniin päin kumartavat esimiehelle ja sitten toisilleen sekä menevät paikoillensa. Kun kaikki papit ja diakonit ovat käyneet ikonia suutelemassa, tekevät kaikki kerran ristinmerkin ja sitten kumartavat esimiehelle, minkä jälkeen he menevät alttariin esimiestä seuraten, suutelevat pyhää pöytää ja esimiehelle kumarrettuansa riisuvat päältään pyhät vaatteet.

Yksi papeista, tavallisimmin se, joka aloittaa vigilian, jää diakonin kanssa analogion ääreen siunaten tai voidellen uskovaisia näiden käydessä suutelemassa ikonia. Voidellessaan pappi lausuu: ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Jos on ollut leipien siunaus, niin leivät tuodaan pieniin osasiin leikattuina uskovaisille jaettavaksi; osasten päälle voidaan kaataa pisara siunattua viiniä.

Pienet ekteniat kanonin 3. ja 6. veisujen jälkeen lausutaan solealta, mutta 9. veisun jälkeen tulevan pienen ektenian pappi lausuu alttarista, jos hän toimittaa ilman diakonia.

Pappi lausuu: ”Jumalansynnyttäjää, Valkeuden Äitiä …” ja kuoro veisaa: ”Sieluni suuresti ylistää” aina paitsi seuraavissa tapauksissa, jolloin niiden sijaan:

A. Veisataan kanonin 9. irmossi:

1) Kaikkina päivinä Lasaruksen lauantaista pääsiäiseen saakka (jos niiksi päiviksi sattuu ilmestyspäivän juhla, niin veisataan juhlan kanonin liitelauselma ja 9. irmossi).

2) Kaikissa sunnuntaivigilioissa alkaen Tuomaan sunnuntaista aina sokeanasyntyneen sunnuntaihin saakka.

3) Keskijuhlana ja sen päättäjäisjuhlana.

4) Helluntaina ja sen päättäjäisjuhlana sekä Pyhän Hengen päivänä.

B. Veisataan liitelauselmat ja 9. irmossi:

1) Pääsiäisviikolla ja pääsiäisen päättäjäisjuhlana sekä taivaaseen astumisen juhlana ja sen päättäjäisjuhlana.

2) 6/1, 6/8, 14/9, ja 25/12 riippumatta siitä, minä viikon päivinä nämä juhlat ovat.

3) Muina suurina juhlina (kuin edellä mainittuina) ja niiden päättäjäisjuhlina (tarkoittaa 12. suuren juhlaan joukkoon kuuluvia) sekä myös 1/1, 7/1, 30/1 ja 26/12, kuitenkin edellyttäen, että nämä juhlat ja suurten juhlien päättäjäisjuhlat ovat arkipäivinä, sillä niiden sunnuntaiksi sattuessa veisataan tavallinen ”Sieluni suuresti ylistää…..”

Poikkeuksena: a) Veisataan kuitenkin ”Sieluni suuresti ylistää” jos 2/2 sattuu laskiaissunnuntain aattopäiväksi ja jos k.o. juhlan päättäjäisjuhla sattuu laskiaisviikon tiistaiksi, torstaiksi tai lauantaiksi. b) Jos ilmestyspäivä sattuu palmusunnuntaiksi tai pääsiäiseksi, niin 9. irmossin edellä veisataan myös ilmestysjuhlan liitelauselmat.

Ryhmässä B mainituissa tapauksissa kanonin 9. irmossin liitelauselman veisaa diakoni (pappi) ”Jumalansynnyttäjää, Valkeuden Äitiä……” sanojen sijaan; se alkaa usein sanoilla ”Ylistä, sieluni.”

Riippumatta siitä, veisataanko ”Sieluni suuresti ylistää” vaiko 9. irmossi, toimitetaan suitsutus ympäri kirkon. Kirkkosäännöt nimenomaan huomauttavat, että ”Sieluni suuresti ylistää Herraa” on laulettava lyhentämättömänä kaikkine jakeineen.

Lausuessaan suuren ylistysveisun edellä ”Kunnia olkoon Sinulle……” pappi ei kohota käsiään.

Suurena lauantaina aamupalveluksen hartauden ektenia alkaa sanoilla ”Lausukaamme kaikki……”

Vigilian, juhlapalveluksen, erikoisuuksiin kuuluu lopettaa aamupalvelusosa loppusiunaukseen kaikkine sitä edeltävine lauselmineen, joten ei ole sopusoinnussa juhlapalveluksen hengen kanssa päättää esim. sunnuntaivigilia ”arkipäiväisesti” veisuun ”Vahvista, Jumala” ilman loppusiunausta.

<- Sisällysluetteloon