EHTOO- JA AAMUPALVELUS
JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ
LIITTEET
III JUHLATRIODIONI
B. Apostoli Tuomaan sunnuntaista pääsiäisen
päättäjäisjuhlaan saakka
Yleisiä poikkeuksia
1) Kaikkien jumalanpalveluksien alussa
luetaan tai veisataan pääsiäistropari ”Kristus
nousi kuolleista” kolmesti.
Hetkien alussa pääsiäistropari luetaan kolmesti
ja alkurukoukset aloitetaan suoraan sanoista ”Pyhä
Jumala”. ”Tulkaa, kumartakaamme” luetaan
alkurukouksien jälkeen, mutta I ja VI hetken alussa sen
sijaan luetaan pääsiäistropari kolmesti.
Aamupalvelus arkipäivinä alkaa tavanmukaisen
alttarisuitsuttamisen jälkeen alkusiunauksella ”Kunnia
olkoon pyhälle, yksiolennolliselle…”, minkä
jälkeen pääsiäistropari veisataan niin
hitaasti, että pappi ehtii sitä kolmesti veisattaessa
suitsuttaa ympäri kirkon. Välittömästi
suitsuttamisen jälkeen alkaa heksapsalmien lukeminen
tavanmukaisine alkulauselmineen.
Liturgian alussa pappi avaa pyhän oven ja alkusiunauksen
jälkeen veisaa pääsiäistroparin kolmesti.
Tavaksi on tullut, että veisaajat päättävät
kolmannella kerralla troparin sanoista ”ja haudoissa
oleville” alkaen, minkä jälkeen pappi sulkee
pyhän oven.
Sääntöjen mukaan pappi veisaa troparin vain
liturgian alussa, mutta tavallisesti myös vigilian alussa
pappi samalla tavalla veisaa troparin ”Tulkaa, kumartakaamme”
sijaan.
Vigiliassa aamupalvelusosa aloitetaan pääsiäistroparin
kolminkertaisella veisaamisella, minkä jälkeen luetaan
heksapsalmien tavanomaiset alkulauseet ”Kunnia olkoon
Jumalalle korkeuksissa” jne. ja heksapsalmit.
2) Aamupalveluksissa arkipäivinä
51. psalmin jälkeen veisataan ”Nähtyämme
Kristuksen ylösnousemisen” yhden kerran, mutta
sunnuntaivigilioissa aina 6. sunnuntaihin saakka tämä
veisu veisataan kolmesti erotukseksi tavallisista sunnutaipäivistä.
Sunnuntaivigilioissa aina 5. sunnuntaihin saakka veisataan
kanonin joka veisun päätteeksi pääsiäisirmossit
katabaseina. 9. irmossi ”Loista, sinä” veisataan
ilman liitelauselmia.
Sunnuntaivigilioissa aina 6. sunnuntaihin saakka ei veisata
”Sieluni suuresti ylistää”, vaan suoraan
9. irmossi.
Kanonin jälkeen sunnuntaivigilioissa seuraa tavanmukaisesti
”Pyhä on Herra” ja sen jälkeen eksapostilario
”Oi Kuningas ja Herra”.
Sunnuntaivigilioissa ehtoopalveluksen virrelmastikiiroihin
lisätään myös pääsiäisstikiirat
lauselmineen; viimeisen stikiiran jälkeen ”Kristus
nousi kuolleista” veisataan kerran.
3) Liturgiassa kaikkina päivinä
pienen saaton jälkeen: ”Pelasta, kuolleista ylösnoussut…”
Sunnuntaipäivien liturgioissa ”Totisesti on kohtuullista”
sijaan ”Enkeli huusi… Loista, sinä.”
Poikkeuksena ovat keskijuhlan ja sen päättäjäisjuhlan
(5. viikon keskiviikon) liturgiat, joissa veisataan irmossi
”Outoa on äidille neitsyys.”
”Me näimme totisen valkeuden” sijaan veisataan
pääsiäistropari yhden kerran hitaasti.
Ennen liturgian loppusiunausta pappi sanoo tavanmukaisesti:
”Kunnia olkoon Sinulle…”, minkä jälkeen
veisataan pääsiäistroapri kolmesti. Vastaavasti
vigilioissa ja muissa palveluksissa ei veisata troparia, vaan
tavanmukaisesti ”Kunnia… nyt… Herra, armahda
(3). Siunaa”.
4) Kaikkina viikonpäivinä loppusiunaukset
aloitetaan sanoilla ”Kuolleista ylösnoussut Kristus,
totinen Jumalamme… ” ja vastaavasti jätetään
pois viikonpäivien tunnussanat.
Poikkeuksia eri päivinä
Apostoli Tuomaan sunnuntain erikoisuuksiin kuuluu,
ettei silloin veisata sunnuntai- eikä pääsiäisveisuja,
vaan erikoiset Tuomaan sunnuntain veisut. Tällä
sunnuntailla on erikoiset avuksihuutostikiirat 1. sävelmällä.
”Iloitse, Jumalan Äiti” sijaan veisataan
juhlan tropari ”Oi Kristus Jumala” kolmesti, samoin
”Jumala on Herra” jälkeen. Heksapsalmien
edellä ei veisata pääsiäistroparia (vigilian
alussa kyllä veisataan). Polyeleossa on ”Monet
himot” ja erityinen prokimeni ja pieni ylistysveisu
(”Kiitetty olet Sinä, Herra” ei lauleta).
Evankeliumin jälkeen veisataan kyllä ”Nähtyämme
Kristuksen ylösnousemisen” (3) ja muut
veisut kuten sunnuntaina. Kanonissa ovat pääsiäisirmossit
katabasina. ”Me ylistämme” ei veisata, ”Pyhä
on Herra” veisataan ja suuren ylistysveisun jälkeen
juhlan tropari. Liturgian erikoisuudet ovat kuten yleensä
pääsiäiskaudella; vainajain ekteniaa ei vielä
lausuta.
2. viikon maanantaista lähtien aletaan jälleen
toimittaa vainajain muistopalveluksia.
2. viikon tiistaina vietetään vainajien
muistoa. Palveluksen erikoisuudet ovat kuten vainajien muistolauantaina
kuitenkin huomioon ottaen ne erikoisuudet, jotka pääsiäiskaudella
arkipäivän jumalanpalvelukseen kuuluvat.
Stikiiroina voidaan käyttää suuren paaston
edellä olevan vainajien muistopalveluksen stikiiroja
ja kanoneina hetkipalveluskirjassa olevaa kanonia edesmenneen
puolesta.
3. sunnuntain vigiliassa virrelmästikiirat
veisataan seuraavasti:
1) 2. sävelmän sunnuntaistikiira,
2) pääsiäisstikiirat lauselmineen,
3) ”Kunnia” ja ”Joosef Nikodemuksen kanssa”
sekä ”Nyt” ja ”Ylösnousemisen
päivä”. ”Jumala on Herra” jälkeen
troparit kuten liturgiassa (ks. Nuottiliturgia). Jos temppeli
on omistettu mirhantuojien muistolle, niin veisataan pieni
ylistysveisu.
4. viikon tiistai-iltana, keskijuhlan aattona, on
suuri ehtooveisu, jossa on kuitenkin tavallinen katisma eikä
”Autuas on se”. Aamupalveluksessa suuri ylistysveisu
veisataan. Liturgian jälkeen on ristisaatto veden ääreen
ja pieni vedenvihkiminen.
6. viikon keskiviikkona on pääsiäiskauden
päättäjäisjuhla. Silloin ehtoopalveluksen,
aamupalveluksen ja liturgian edellä on juhlasoitto, ja
ne aloitetaan kuten pääsiäisviikolla siten,
että pappi risti, kynttelikkö ja suitsutusastia
kädessään veisaa ”Nouskoon Jumala”
ym. lauselmat.
Ehtoopalvelus tiistai-iltana on tavallinen arkipäivän
ehtoopalvelus. Virrelmästikiirana veisataan 5. sävelmän
sunnuntaistikiira sekä pääsiäisstikiirat,
joiden lopussa ”Kristus nousi kuolleista” kerran.
5. sävelmän sunnuntaitropari. Tavallinen sunnuntain
alkusiunaus ilman ristiä.
Aamupalveluksessa alkusiunaus ”Kunnia olkoon pyhälle…”
ja ”Nouskoon Jumala” kuten pääsiäisenä.
Viimeisen ”Kristus nousi kuolleista” jälkeen
luetaan ”Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa…”
ja heksapsalmit. Edelleen seuraa suuri ektenia, ”Jumala
on Herra”, 5. sävelmän sunnuntaitropari, järjestyksessä
määrätty katisma, ”Nähtyämme
Kristuksen ylösnousemisen” kerran, psalmi 51, kanonit,
joista ensimmäisenä pääsiäiskanoni,
6. veisun jälkeen pääsiäisen kontakki
ja iikossi. ”Sieluni suuresti ylistää”
ei veisata. 9. veisun edellä pääsiäiskanonin
liitelauselmat. Pääsiäiseksapostilario. ”Kaikki,
joissa henki on” veisataan ja kiitosstikiiroina ovat
pääsiäisstikiirat, joiden lopussa ”Kristus
nousi kuolleista” kerran. Suuri ylistysveisu lauletaan
ja palveluksen loppu kuten sunnuntaina.
Liturgiassa alku kuten pääsiäisenä, sunnuntaiantifonit,
saaton jälkeen: 1) 5. sävelmän sunnuntaitroapri,
2) ”Kunnia” ja sokeanasyntyneen sunnuntain kontakki
ja 3) ”Nyt” ja pääsiäiskontakki,
edelleen pääsiäispalveluksesta prokimeni-,
halleluja- ja ehtoollislauselmat ja ”Enkeli huusi”.
Loppusiunauksen edellä pappi veisaa: ”Kristus nousi
kuolleista” troparin alun ja veisaajat jatkavat ja niin
pääsiäisloppusiunaus lausutaan risti kädessä
ja loppu kuten pääsiäisenä. Liturgian
jälkeen otetaan hautauskuva pois pyhältä pöydältä.
<- Sisällysluetteloon
|
