EHTOO- JA AAMUPALVELUS
JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ
LIITTEET
IV JUHLAT
Syyskuun 8. päivä
Juhlavigilia kuten suurina juhlina. 51. psalmin jälkeen
veisataan ”Kunnia … Jumalansynnyttäjän
rukouksien tähden …” ja ”Nyt …
Jumalansynnyttäjän rukouksien tähden …”
sekä stikiira. ”Me ylistämme” ei veisata.
Loppusiunaus, ks. loppusiunauksista.
Jos juhla sattuu sunnuntaiksi, niin yhtyvät nämä
palvelukset seuraavasti: Vigiliassa: sunnuntaistikiira, juhlastikiira
ja ”Kunnia … nyt” juhlan stikiira. Juhlan
parimiat ja litaniastikiira. Sunnuntain virrelmästikiira
ja ”Kunnia … nyt” juhlan stikiira. Leipien
siunaamisessa juhlan tropari kolmesti. ”Jumala on Herra”
jälkeen sunnuntaitropari kahdesti, ”Kunnia …
nyt” juhlan tropari kerran. Polyeleossa pieni ylistysveisu,
ylösnousemustroparit, ”Monet himot”, juhlan
prokimeni ja juhlan evankeliumi. ”Nähtyämme
Kristuksen ylösnousemisen.” Evankeliumi ja juhlan
ikoni ovat keskellä kirkkoa. Psalmi 51. ”Kunnia
… Jumalansynnyttäjän rukouksien tähden
…”, ”Nyt … Jumalansynnyttäjän
rukouksien tähden …” sekä juhlan stikiira.
Kumpikin kanoni. Tänä juhlana katabasi lauletaan
ristin kanonista. 3. veisun jälkeen sunnuntain kontakki
ja iikossi ja 6. veisun jälkeen juhlan kontakki ja iikossi.
9. veisun edellä ei veisata juhlan kanonista liitelauselmaa,
vaan ”Me ylistämme”. Kiitosstikiiroissa ensin
sunnuntain, sitten juhlan stikiirat, ”Kunnia”
ja juhlan stikiira sekä ”Nyt” ja ”Korkeasti
ylistetty”. Hetkissä sunnuntain tropari, ”Kunnia”
ja juhlan tropari sekä ”Nyt” ja hetkien tropari
Jumalansynnyttäjälle. Isä meidän jälkeen
sunnuntain kontakki I hetkessä, III hetkessä juhlan
kontakki ja niin eri hetkissä vuorotellen yksi kontakki
kussakin.Liturgiassa: Autuuden troparit sekä sunnuntain
sävelmän että juhlan kanonin mukaan. Saaton
jälkeen sunnuntain ja juhlan tropari sekä ”Kunnia”
ja sunnuntain kontakki sekä ”Nyt” ja juhlan
kontakki. Prokimeni, epistola, halleluja ja evankeliumi luetaan
ensin sunnuntaipäivän (sunnuntai ristin ylentämisjuhlan
edellä) ja sitten juhlan. Ehtoollislauselma ensin sunnuntain,
sitten juhlan.
Tätä kaavaa yleensä sovelletaan kun joudutaan
Herran Äidin suuriin juhliin lukeutuvia juhlia yhdistämään
sunnuntaipalveluksen kanssa.
Syyskuun 14. päivä
Ennen juhlavigilian alkua tapahtuu pyhän ristin asettaminen
pyhälle pöydälle seuraavassa järjestyksessä:
Risti asetetaan uhripöydälle. Tämä tapahtuu
ilman rituaalia, vaikkakin huomattava on, ettei pappi milloinkaan
koske pyhiin alttaripöydän esineisiin ilman, että
hän on puettu epitrakiliin tai ainakin hihoihin ja diakoni
viimeksi mainittuihin. Risti asetetaan pienellä ehtoollispeitteellä
katetulle lautaselle uhripöydälle. Pukeutuneena
feloniin pappi asettuu uhripöydän eteen ja suitsutettuaan
pyhälle ristille lausuu alkusiunauksen: "Kiitetty
olkoon Jumalamme ..."Lukija alttarissa laulaa "Amen"
ja sitten resitatiivillä "Pyhä Jumala"
ja kaikki alkurukoukset sekä "Isä meidän".
Papin sanottua ylistyslauseen veisataan "Amen" sekä
sitten päivän tropari "Pelasta, Herra ..."ja
"Kunnia ... nyt" sekä kontakki "Oi Kristus
Jumala". Näitä laulettaessa pappi antaa suitsutusastian
sekä ristin edessä sytytettynä olleen kynttilän
alttaripalvelijalle, tekee kumarruksen maahan ristin edessä
ja nostaa sen lautasineen päänsä päälle
sekä kantaa alttaripöydälle seuraten kynttilän
ja suitsutusastian kantajaa ja kulkien pyhän pöydän
itäpuolitse. Pyhän ristin lautasineen pappi asettaa
evankeliumin paikalle, jonka hän jo ennen toimituksen
alkua on nostanut pystyyn antiminssin taakse. Pyhän ristin
eteen asetetaan palava kynttilä.
Ristin ylentämisen juhlasta sanotaan kirkkosäännöissä,
että sen sattuessa sunnuntaipäiväksi ei mitään
sunnuntaiveisuja lauleta paitsi "Nähtyämme
Kristuksen ylösnousemisen", joka aina veisataan
tässä juhlassa. "Autuas on se" veisataan,
jos vigilia on lauantai- tai sunnuntai-iltana. Jos vigilia
on perjantai-iltana, niin veisataan suuri prokimeni "Meidän
Jumalamme on taivaassa ja maan päällä",
muina päivinä viikonpäivän prokimeni.
Polyeleon ajaksi ei mennä keskelle kirkkoa, vaan se toimitetaan
alttarissa ristin edessä. Evankeliumin jälkeen veisataan
"Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen".
"Me ylistämme" ei veisata (ei sunnuntainakaan).
Sen sijaan pappi (diakoni) veisaa 9. veisun liitelauselman
"Ylistä, sieluni, kunniallista Herran ristiä"
ja toimittaa suitsutuksen kuten sanottuaan sunnuntaisin "Jumalansynnyttäjää,
Valkeuden Äitiä ...". Tämän juhlakanonin
9. veisun liitelauselman sävel on tämän kirjan
nuottiliitteessä, ja siitä löytyvät eräitten
muittenkin suurten juhlien vastaavat liitelauselmat, jotka
vigiliassa kuuluvat papin (diakonin) veisattavaksi. Palattuaan
suitsuttamasta 9. veisun aikana pappi pukeutuu kaikkiin papillisiin
pukuihin ja suuren ylistysveisun loppupuolella suitsuttaa
ristille kulkien kolme kertaa pyhän pöydän
ympäri. Kun aletaan laulaa viimeistä kertaa "Pyhä
Jumala"-veisua, niin pappi ottaa ristin lautasineen päänsä
päälle ja kulkee pyhää pöytää
kiertäen pohjoisoven kautta solealle ja pysähtyy
kuninkaan oven eteen, jossa itään päin kääntyneenä
lausuu: "Se on viisautta. Olkaamme vakaat". Ja edelleen
pappi vie ristin keskelle kirkkoa analogille sekä suitsuttaa
kolmesti analogin ympäri kuoron laulaessa kolmesti juhlan
troparia. Veisaten "Sinun ristillesi ..."pappi kolmesti
kumartuu maahan asti ja samoin koko kirkkokansa hänen
mukanaan. Stikiiraa veisattaessa ensin papisto ja sitten kirkkokansa
käyvät suutelemassa pyhää ristiä.
Suuremmissa kirkoissa, missä on siihen edellytyksiä,
voidaan suorittaa ristin ylentämisen pyhä toimitus.
Kun risti on tuotu keskelle kirkkoa ja sen ympäri on
suitsutettu, pappi ottaa ristin käteensä, ja diakoni
lausuu alempana olevan ektenian ensimmäisen anomuksen.
Kuoron aloittaessa laulaa jatkuvasti "Herra, armahda"
pappi siunaa ristillä kolmesti itään ja sitten
kumartuu ristiä silti kallistamatta (pitää
sitä poikkipuusta) hitaasti niin syvälle kuin voi.
Kun kuoro on laulanut n. 50 kertaa "Herra, armahda",
pappi alkaa hitaasti kohota pystyyn ojentautuen suoraksi samalla
kun laulajat laulavat täyteen 100 kertaa "Herra,
armahda". Laulamisen lopussa pappi siunaa toistamiseen
ristillä itään päin kolmesti. Sama toistuu
sitten länteen, etelään, pohjoiseen ja jälleen
itään päin. Diakoni lausuu anomukset seuraavasti:
- Armahda meitä, Jumala, Sinun suuresta armostasi, me rukoilemme Sinua, kuule ja armahda. Lausukaamme kaikki.
- Vielä rukoilemme valtakuntamme päämiehen ja koko esivallan puolesta. Lausukaamme kaikki.
- Vielä rukoilemme terveyttä ja pelastusta patriarkallemme
...... ja arkkipiispallemme ...... (piispallemme ......)
sekä kaikille kristiveljillemme ja sisarillemme. Lausukaamme
kaikki.
- Vielä rukoilemme jokaisen ahdistetun ja vaivatun, terveyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantoa kaipaavan kristisielun puolesta. Lausukaamme kaikki.
- Vielä rukoilemme kirkon palvelijoille, jotka palvelevat tai ovat palvelleet tässä pyhässä temppelissä, sekä kaikille veljillemme ja sisarillemme terveyttä, pelastusta ja syntien anteeksiantamista. Lausukaamme kaikki.
Kun viides ylentäminen, itään päin, on
suoritettu, veisaajat veisaavat "Kunnia ...nyt"
sekä kontakin, jonka aikana pappi panee ristin jälleen
analogiolle. Ja sitten alkaa "Sinun ristillesi"
ja ristin kumartaminen.
Stikiiran jälkeen vigilia jatkuu tavan mukaan hartauden ektenialla ja anomusektenialla. (Jos ristin ylentämisen toimitus suoritettiin ja siihen kuuluva ektenia lausuttiin, niin hartauden ektenia jää pois.) Loppusiunaus ks. loppusiunauksista.
Risti jää analogille päättäjäisjuhlaan 21/9 saakka.
Ristiä kunnioitetaan myös sillä, että 14/9 on paastopäivä.
Alussa mainittu toimitus, jossa risti kannetaan pyhälle pöydälle toimitetaan ristin maasta löytämisen muistoksi, kun taas ristin esiin kantamisen ja ylentämisen toimitus kuvaa löytämistä seurannutta Herran ristin ylentämistä kaiken kansan kunnioitettavaksi.
Lokakuun 1. päivänä
Suojelusjuhla on suuri, vaikkakaan ei 12 suuren joukkoon kuuluva.
Marraskuun 21. päivänä
Tästä juhlasta aina tammikuun 1. päivään
asti veisataan katabasina "Kristus syntyy, kiittäkää"
ja muut Kristuksen syntymäjuhlan irmossit.
Joulukuun 24. päivänä
Kristuksen syntymän aattopäivän jumalanpalvelukset
toimitetaan sen mukaan mille viikonpäivälle juhla
sattuu:
a) Jos juhlan aatto on maanantaina, tiistaina,
keskiviikkona, torstaina tai perjantaina, niin aamupäivällä
(n. klo 8) toimitetaan ensin kuninkaalliset hetket ja iltapäivällä
(klo 13) suuri ehtoopalvelus ja siihen liittyvänä
Basileios Suuren liturgia.
Kuninkaalliset hetket toimitetaan samaan
tapaan kuin suurena perjantaina, siihen kuuluvat I, III, VI
ja IX hetki ja hetkipalvelus.
Feloniin pukeutuneena pappi astuu pyhän oven kautta
evankeliumia kantaen keskelle kirkkoa analogin ääreen,
jossa hän lausuu alkusiunauksen. Psalmien aikana pappi
toimittaa suuren suitsutuksen ympäri kirkkoa. Troparina
(kaikissa hetkissä) luetaan aattopäivän tropari.
Troparin jälkeen luetaan ”Nyt” ja hetken
tropari Jumalansynnyttäjälle ”Miksi nimittäisimme
sinua.” Sitten on erikoisia tropareita, edelleen prokimeni,
parimia, epistola ja evankeliumi, minkä jälkeen
hetken tropari ”Tee askeleeni vakaviksi sanallasi.”
Isä meidän jälkeen luetaan aattopäivän
kontakki. Lausuttuaan ”Jumala, ole meille armollinen”
pappi lausuu I hetkessä vielä ”Kristus, totinen
valkeus”, minkä jälkeen välittömästi
lukija alkaa lukea ”Tulkaa, kumartakaamme” ja
III hetken psalmeja.
Edellä kuvatulla tavalla toimitetaan muutkin hetket.
III ja VI hetken alussa pappi suitsuttaa vain evankeliumikirjan
ympäri, ikonostaasin ja kansalle, mutta IX hetken alussa
jälleen koko kirkon.
I hetki: Ps. 5, 45 ja 46. Prokimeni,
1. säv.: Herra lausui minulle: Sinä olet minun
Poikani, tänä päivänä minä sinut
synnytin. Liitelauselma: Ano minulta, niin minä
annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret
sinun omiksesi.
III hetki: Ps. 67, 87 ja 51. Prokimeni,
4. säv.: Lapsi on meille syntynyt, Poika on meille
annettu. Liitelauselma: Jonka hartioilla on herraus.
VI hetki: Ps. 72,132 ja 91. Prokimeni,
4. säv.: Ennen aamuruskoa olen synnyttänyt
Sinut kohdusta. Liitelauselma: Herra on vannonut
eikä sitä kadu.
IX hetki: Ps. 110,111 ja 86. Prokimeni:
4. säv.: Siionista sanotaan: joka-ainoa on syntynyt
siellä. Liitelauselma: Sitä Korkein itse
vahvana pitää (Ps. 87: 5).
Hetkien parimia-, epistola- ja evankeliumiluvut on merkitty
rekisteriin.
Hetkipalvelukseen, välittömästi
IX hetken loppurukouksen jälkeen, kuuluu: Ps. 103, ”Kunnia”,
Ps. 146, ”Nyt”, ”Jumalan ainokainen”
(luetaan), Autuuden lauseet (ilman tropareja), ”Herra,
muista”, ”Jumala, anna huojennus”, Isä
meidän, aattopäivän kontakki, ”Kaikkein
pyhin Kolminaisuus”, ”Se on viisautta”,
”Totisesti on kohtuullista”, ”Kaikkein pyhin
Jumalansynnyttäjä, pelasta meidät”, ”Me
ylistämme”, ”Kunnia olkoon Sinulle, Kristus”
jne. loppusiunausta myöten (päivän loppusiunaus).
Iltapäivällä (klo 13) aloitetaan ehtoopalvelus,
johon liittyy Basileios Suuren liturgia. Tässä liturgian
alkusiunauksella alkavassa ehtoopalveluksessa on alkurukouksien,
psalmin, suuren ektenian ja stikiirojen jälkeen saatto
evankeliumikirjan kanssa. Proskomidi kuuluisi toimittaa stikiirojen
aikana, mutta jos pappi toimittaa ilman diakonia ja stikiiroja
lauletaan vain muutamia, niin proskomidi on paras toimittaa
ennen ehtoopalveluksen alkua. Saaton jälkeen: ”Oi
Jeesus Kristus” ja päivän prokimeni; perjantaina
suuri prokimeni ”Kuka on Jumala”.
Parimioiden jälkeen avataan pyhä ovi ja lausutaan
pieni ektenia, jonka ylistyslauseen ”Sillä Sinä,
meidän Jumalamme, olet pyhä” jälkeen
veisataan ”Pyhä Jumala” jne. kuten liturgiassa.
Liturgiassa veisataan ”Sinun tähtesi, Armoitettu”
ja lausutaan tavallinen päivän loppusiunaus, minkä
jälkeen keskelle kirkkoa tuodaan kynttilä, ja laulajat
asettuen sen taakse veisaavat troparin ”Sinun syntymästäsi”,
”Kunnia … nyt” ja kontakin ”Tänä
päivänä Neitsyt”.
b) Jos juhlan aatto on lauantaina tai sunnuntaina,
niin aamulla toimitetaan tavalliseen tapaan Johannes Krysostomoksen
liturgia ja iltapäivällä (klo 13) suuri ehtoopalvelus,
kun taas kuninkaalliset hetket toimitetaan jo edellisen perjantain
aamuna (sinä perjantaina ei liturgiaa toimiteta).
Perjantaina toimitettavat kuninkaalliset hetket ovat samat
kuin edellä mainitut, kuitenkin siten, että ennen
rukousta ”Jumala, anna huojennus” luetaan uskontunnustus
ja rukouksen ”Kaikkein pyhin Kolminaisuus” jälkeen
lauletaan kolmesti ”Siunattu olkoon Herran nimi …”
ja sitten 34. psalmi luetaan, minkä jälkeen ”Se
on viisautta” jne.
Suuressa ehtoopalveluksessa, johon ei liity liturgiaa, veisataan
myös ”Autuas on se” ja niin ikään
toimitetaan saatto evankeliumikirjan kanssa, sillä parimioiden
jälkeen luetaan pieni ektenia (sen ylistyslause: ”Sillä
Sinä, meidän Jumalamme, olet pyhä …”)
ja sen jälkeen välittömästi prokimeni,
epistola ja evankeliumi. Sitten seuraavat ektenia ”Lausukaamme
kaikki”, ”Suo, Herra” ja anomusektenia tavanmukaisine
loppulauseineen, minkä jälkeen diakoni lausuu: ”Se
on viisautta” ja kuoro veisaa ”Siunaa” ja
tavan mukaan loppusiunausta myöten. Loppusiunauksen jälkeen
tuodaan kynttilä keskelle kirkkoa ja veisataan juhlan
tropari ja kontakki, kuten edellä on selitetty.
Kristuksen syntymäpäivän aattopäivän
on vielä paastopäivä.
Joulukuun 25. päivänä
Vigilia alkaa aina suurella ehtoonjälkeisellä palveluksella.
Tämän palveluksen alussa avataan pyhä ovi ja
toimitetaan suuri suitsutus kuten vigilian alussa, minkä
jälkeen pyhä ovi suljetaan. ”Meidän kanssamme
on Jumala” veisataan Jes. 8: 8 – 9: 5 otettujen
jakeiden välillä. Ensimmäisen ”Isä
meidän” jälkeen veisataan juhlan tropari ja
toisen jälkeen juhlan kontakki, veisujen ajaksi pyhä
ovi avataan. Suuren ylistysveisun lukemisen jälkeen toimitetaan
litania, mistä palvelus jatkuu kuten vigiliassa. Jos
25/12 on sunnuntaipäivä, niin silti ei palvelukseen
liitetä mitään sunnuntain ylösnousemuksen
veisuista.
Kuten enkelit ilmestyivät Kristuksen syntymäyönä
veisaten Jumalan kunniaa, niin papitkin käyvät juhlan
aikana seurakuntalaisten kodeissa ”slaavimassa”
eli ylistämässä Jumalan kunniaa. Silloin on
tapana kussakin kodissa alkusiunauksen jälkeen veisata
tropari, ”Kunnia … nyt”, kontakki sekä
lausua lyhyt hartauden ektenia, jossa mainitaan sen kodin
asukkaitten nimet, ja sen jälkeen veisata vielä
1. irmossi ”Kristus syntyy, kiittäkää”
sekä lausua tavanmukaisessa järjestyksessä
juhlan loppusiunaus.
Tammikuun 5. päivänä
Teofanian aattona toimitetaan kuninkaalliset hetket, ehtoopalvelus
ja liturgia samojen sääntöjen ja poikkeuksien
mukaan kuin joulukuun 24. päivänä. Jos mainittujen
sääntöjen mukaan toimitetaan vain ehtoopalvelus,
niin välittömästi anomusektenian jälkeen
aloitetaan suuri vedenvihkiminen. Jos taas toimitetaan myös
liturgia, niin suuri vedenvihkiminen aloitetaan ambonintakaisen
rukouksen jälkeen. Vedenvihkimisen jälkeen tuodaan
kynttilä keskelle kirkkoa ja lauletaan teofanian tropari
ja kontakki, kuten siitä on sanottu 24/12 päivän
yhteydessä.
Suuren vedenvihkimisen (erotukseksi pienestä vedenvihkimisestä)
pappi toimittaa aina täysissä jumalanpalveluspuvuissa.
Kantaen ristiä ja evankeliumia pappi vie ne kuninkaan
oven kautta keskelle kirkkoa asetetulle pöydälle,
jossa on myös vesiastia. Laulaen kolmesti troparin pappi
pitäen ristiä suorana molemmin käsin upottaa
sen veteen tehden sillä vedessä ristin. Jos vedenvihkimisastian
lisäksi on suurempi vesiastia esim. pöydän
vieressä (näin tulisi olla, että vesi riittäisi
kaikille), niin pappi upottaa ristin vain yhteen astiaan,
mutta kunkin upottamisen jälkeen pitää ristiä
suuremman vesiastian yllä, antaen veden valua rististä
ja sen kautta pyhittyä.
Siunaamisen tapahduttua pappi ottaen ristin vasempaan käteensä
ja vihkimen oikeaan vihmoo vettä käyden ympäri
kirkon kuten suuressa suitsutuksessa. Samoin myös hän
vihmoo vettä uskovaisten käydessä suutelemassa
ristiä palveluksen päätyttyä.
Tammikuun 6. päivänä
Vigilia alkaa aina suurella ehtoonjälkeisellä palveluksella
aivan samoin kuin 25/12. Jos teofania sattuu sunnuntaiksi
tai maanantaiksi toimitetaan Basileios Suuren liturgia, muina
päivinä Johannes Krysostomoksen. Veisataan ”Niin
Monta” ja juhlakanonin 9. irmossi. Tässä kaikessa
on teofanian jumalanpalvelus yhtäläinen Kristuksen
syntymäpäivän palveluksen kanssa, mutta eroaa
siitä sillä, että ambonintakaisen rukouksen
jälkeen toimitetaan suuri vedenvihkiminen, samanlainen
kuin aattopäivänä, Kristuksen kasteen muistoksi.
Juhlapäivän vedenvihkimisen toimittamista varten
mennään mikäli mahdollista kirkosta veden ääreen.
Ristisaatossa kannetaan ristiä, evankeliumia, horugveja,
kynttilöitä. Kirkonkellojen soidessa lähdetään
saattoon troparia ”Herran ääni huutaa”
laulaen, vedenvihkimisen jälkeen palataan kirkkoon juhlan
troparia laulaen.
Helmikuun 2. päivä
Juhla kuuluu 12 suuren juhlan joukossa Jumalansynnyttäjän
juhliin. Tästä syystä juhlan sattuessa sunnuntaipäiväksi
ei sunnuntaipäivän jumalanpalvelusveisuja jätetä
pois, kuten tehdään suurten Herran juhlien sattuessa
sunnuntaipäiväksi. Niinpä mainitussa tapauksessa
juhlan veisujen edellä lauletaan sunnuntaipäivän
vastaavat veisut, ja aamupalveluksessa juhlakanonin 9. veisun
liitelauselmien sijaan tavanmukaisesti ”Me ylistämme”.
Herran temppeliin tuomisen juhlalla on toisaalta Herran juhlien
ominaisuuksia. Niinpä liturgiassa on erityinen saattolauselma,
minkä jälkeen välittömästi veisataan
tropari ja kontakki (erityisiä antifoneja ei ole), sekä
erityinen loppusiunaus niin vigilian kuin liturgiankin jälkeen
(juhlan sattuessa sunnuntaiksi lausutaan tavallinen sunnuntaipäivän
loppusiunaus). – Jos juhla sattuu suuren paaston maanantaiksi,
niin sen viettäminen siirretään laskiaissunnuntaiksi.
Maaliskuun 25. päivä
Juhla lankeaa suuren paaston 3. viikon torstain tai pääsiäisviikon
keskiviikon väliin. Ilmestyspäivän jumalanpalveluksilla
on yhteisiä piirteitä Kristuksen syntymän ja
teofanian juhlan kanssa. Juhlan vigilia alkaa suurella ehtoopalveluksella
(jos juhla on suuren paaston maanantaina tai sunnuntaina tai
pääsiäisviikolla), suurella ehtoonjälkeisellä
palveluksella (jos juhla on suuren paaston tiistai-, keskiviikko-,
torstai- tai perjantaipäivänä tai myös
suuren viikon tiistaina, keskiviikkona tai torstaina) sekä
aamupalveluksella (jos juhla on suurena perjantaina tai lauantaina).
Ilmestyspäivän aamupalveluksessa aina luetaan juhlan
evankeliumi (paitsi palmusunnuntaina, jolloin luetaan palmusunnuntain
evankeliumi) ja veisataan juhlan ylistysveisu. 51. psalmin
jälkeen veisataan ”Kunnia” ja ”Jumalansynnyttäjän
rukouksien tähden” sekä ”Nyt”
ja sama veisu (palmusunnuntaina kuitenkin veisataan kuten
sille päivälle on osoitettu). ”Me ylistämme”
veisataan vain jos juhla on 3., 4. tai 5. paastosunnuntaina,
muuten juhlakanonin 9. irmossin liitelauselmat, joihin palmusunnuntaista
lähtien lisätään myös päivän
kanonin ylistyslauselma. Suuri ylistysveisu juhlan sattuessa
suuren paaston lauantaiksi tai sunnuntaiksi lauletaan, muina
paastopäivinä luetaan (silloin aamupalveluksen lopussa
”Herra, armahda” 40 sijaa on hartauden ektenia
ja Efraim Syyrialaisen rukous) sekä pääsiäisviikolla
jää kokonaan pois. Suuret kumarrukset (Efraim Syyrialaisen
rukous ja 3 kumarrusta) ovat aamupalveluksen lopussa hartauden
ektenian jälkeen kaikkina suuren paaston päivinä
paitsi juhlan sattuessa lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Hetket
luetaan a) tavalliset juhlan ollessa paaston lauantaina tai
sunnuntaina tai suuren viikon torstaina tai lauantaina (viimeksi
mainittuina päivinä 3., 6. ja 9. hetki luetaan perättäin
ja niitä seuraa loppusiunaus). b) paastohetket juhlan
ollessa muina viikonpäivinä suuressa paastossa tai
piinaviikolla ja niissä maahan kumarrukset vain1. hetkessä
ja hetkipalveluksen lopussa (III, VI ja IX hetkessä ei
ole kumarruksia), mutta piinaviikolla – joka hetkessä.
(Juhlan sattuessa ristinkumartamisen viikoksi on ristinkumartaminen
maanantaina ja keskiviikkona, I hetkessä, ja perjantaina,
hetkien loppusiunauksen jälkeen). Piinaviikolla hetkissä
luetaan evankeliumi; suurena perjantaina ovat hetket sellaiset
kuin sille päivälle kuuluu; pääsiäisenä
pääsiäishetket.
Kun ilmestyspäivänä toimitetaan paastohetket,
silloin ehtoopalvelus pidetään ennen liturgiaa,
samoin piinaviikon torstaina, perjantaina ja lauantaina. Suuren
paaston3., 4., 5. tai 6. viikon lauantai- tai sunnuntaipäivänä
ja pääsiäisviikolla ehtoopalvelus toimitetaan
liturgian jälkeen illalla.
Liturgia toimitetaan aina täydellinen, joko Johannes
Krysostomoksen tahi Basileios Suuren, jos viimeksi mainittu
on määrätty siksi päiväksi toimitettavaksi.
”Totisesti on kohtuullista” sijaan veisataan ilmestyspäivän
irmossi lukuun ottamatta palmusunnuntaita, suurta torstaita
ja lauantaita, jolloin veisataan sille päivälle
kuuluva irmossi (temppelijuhlana silloinkin veisataan ilmestyspäivän
irmossi), sekä pääsiäispäivää,
jolloin veisataan pääsiäisirmossi.
Ilmestyspäivän iltana toimitetaan ehtoopalvelus
(ja vähäinen ehtoonjälkeinen palvelus), jos
ehtoopalvelusta ei toimitettu liturgian edellä, tai vähäinen
ehtoonjälkeinen palvelus, jos ehtoopalvelus jo toimitettiin
liturgian edellä. Jos 26/3 ovat maahan kumarrukset, niin
ne kuuluvat myös mainittuihin ehtoopalvelukseen ja ehtoonjälkeiseen
palvelukseen.
Tarkemmin eri tapauksista:
1. Ilmestyspäivän sattuessa paaston
tiistaiksi, keskiviikoksi, torstaiksi tai perjantaiksi tai
piinaviikon tiistaiksi, keskiviikoksi tai torstaiksi:
Aattopäivänä ehtoopalvelus seuraa välittömästi
hetkiä (III, VI ja IX) ja hetkipalvelusta. Siinä
paastostikiiroihin liitetään myös juhlan stikiirat,
toimitetaan saatto ja luetaan paasto- ja juhlapäivän
parimiat. Keskiviikkona ja perjantaina parimioiden jälkeen
seuraa ”Nouskoon minun rukoukseni” ja 3 kumarrusta
ynnä muu ennenpyhitettyjen lahjain liturgian mukaan.
Muina päivinä parimioiden jälkeen seuraa ”Suo,
Herra”, virrelmästikiirat (paastostikiirat. ”Kunnia,
nyt” ja juhlan stikiirat), ”Herra, nyt Sinä
annat” ja juhlan tropari sekä edelleen hartauden
ektenia ja Efraim Syyrialaisen 3 rukousta, ”Se on viisautta”,
”Siunaa” jne. Vigilia alkaa suurella
ehtoonjälkeisellä palveluksella, johon liittyy aamupalvelus,
kuten siitä on sanottu 25/12 yhteydessä. Aamupalveluksen
lopussa juhlapalvelus muuttuu arkipäivän palveluksen
luonteiseksi. ”Kaikki, joissa henki on” kiitosstikiiroiden
edellä luetaan, samoin suuri ylistysveisu, jota seuraa
anomusektenia ja virrelmästikiirat. Sitten seuraa ”Hyvä
on Herraa kiittää”, ”Pyhä Jumala”,
”Isä meidän”, hartauden ektenia ja Efraim
Syyrialaisen rukous kumarruksineen. I hetkessä juhlan
tropari ja kontakki, mutta lopussa paastorukous ja 3 kumarrusta.
Aamulla aloitetaan jumalanpalvelus III hetkestä ja siinä
kuten sitä seuraavassa VI ja IX hetkessä luetaan
juhlan tropari ja kontakki, mutta lopussa ei ole paastorukousta
kumarruksineen. VI hetkessä on paastoparimia. IX hetkeä
seuraa hetkipalvelus. Siinä autuuden lauseet luetaan,
kontakkina luetaan juhlan kontakki ja lopussa on Efraim Syyrialaisen
paastorukous ja 3 kumarrusta, sitten ”Kaikkein pyhin
Kolminaisuus”, ”Se on viisautta”, ”Totisesti
on kohtuullista” jne. loppusiunausta myöten. Johannes
Krysostomoksen liturgia alkaa ehtoopalveluksella. Siinä
paastostikiiroihin lisätään juhlan stikiiroja,
toimitetaan saatto evankeliumikirjan kanssa, luetaan 2 paasto-
ja 2 juhlaparimiaa ja sitten pieni ektenia, jonka loppulause
on sama kuin ”Pyhä Jumala” veisun edellä,
ja niin jatketaan liturgian loppuun.
2. Ilmestyspäivän sattuessa 3.
tai 4. viikon lauantaiksi:
Vigilia alkaa niin ikään suurella ehtoonjälkeisellä
palveluksella, joka toimitetaan kuten edellä on sanottu.
Sen sijaan siihen liittyvän aamupalveluksen loppu on
kuten juhlapäivinä: suuri ylistysveisu lauletaan
jne. Kaikki hetket luetaan tavalliset. Johannes Krysostomoksen
liturgian edellä luetaan tavanmukaisesti III ja VI hetki.
3. Ilmestyspäivän sattuessa suuren
paaston joksikin maanantaiksi, piinaviikon maanantai
mukaan luettuna:
Vigiliapalveluksen ehtoopalvelus on samanlainen kuin suurina
juhlina (myös ”Autuas on se” lauletaan),
mutta aamupalveluksen loppu on sellainen kuin kohdassa 1)
on selostettu, samoin hetket ja liturgia. Jos juhla on piinaviikon
maanantaina, tiistaina tai keskiviikkona, niin liturgiassa
luetaan yksi, nim. juhlapäivän epistola, mutta kaksi
evankeliumia, päivän ja juhlan.
4. Ilmestyspäivän sattuessa joksikin
suuren paaston sunnuntaiksi:
Jumalanpalvelukset yhdistetään tällöin
kuten yleensä sunnuntaipäivän ja Jumalansynnyttäjän
juhlapäivän yhteen sattuessa. (Katso syyskuun 8.
päivän selityksiä). Juhlan sattuessa ristinkumartamisen
sunnuntaiksi stikiiroihin lisätään myös
ristinstikiirat, ehtoopalveluksen lopussa juhlan tropari lauletaan
kahdesti ja ristin tropari kolmantena; aamupalveluksessa sunnuntaitropari,
”Kunnia” ja ristintropari sekä ”Nyt”
ja juhlan tropari; juhlan prokimeni, juhlan evankeliumi. Kanonin
tropari luetaan kolmesta kanonista, 3. veisun jälkeen
ristin kontakki ja iikossi, 6. veisun jälkeen juhlan
kontakki ja iikossa. ”Me ylistämme” lauletaan.
Suuren ylistysveisun jälkeen ristin esiin kanto ja kumartaminen
tavan mukaan. I hetkessä sunnuntain tropari, ”Kunnia”
ristin ja ”Nyt”, ”Miksi nimittäisimme”,
”Isä meidän” jälkeen ristin kontakki;
muissa hetkissä kontakit vaihdellen.
5. Ilmestyspäivän sattuessa palmusunnuntaiksi:
Vigilia: ”Autuas on se”
lauletaan. Avuksihuutostikiirat: - ilmestyspäivän,
- palmusunnuntain, - ”Kunnia … nyt” ja ilmestyspäivän.
Lauantai-illan suuri prokimeni. Parimiat: - ilmestyspäivän,
- palmusunnuntain. Virrelmästikiirat: - palmusunnuntain,
- ”Kunnia … nyt” ja ilmestyspäivän.
Leipien siunaamisen edellä: - ilmestyspäivän
tropari kahdesti, - palmusunnuntain tropari kolmanneksi. ”Jumala
on Herra” jälkeen: - ilmestyspäivän tropari,
- ”Kunnia … nyt” ja palmusunnuntain tropari.
Polyeleossa: - ilmestyspäivän ylistysveisu, - palmusunnuntain
prokimeni, - palmusunnuntain evankeliumi. ”Nähtyämme
Kristuksen ylösnousemisen” ei veisata. 51. psalmin
aikana virpovitsojen suitsutus. ”Rukoilkaamme Herraa.”
– ”Herra, armahda” (3). Rukous ja virpovitsojen
siunaaminen vihityllä vedellä. ”Kunnia …
Kristus tulee nyt pyhään kaupunkiin …”
ja muut palmusunnuntain stikiirat. Kumpikin kanoni kuuluu
laulettavaksi. Sopiva lyhennys olisi laulaa irmosseina ilmestyspäivän
veisut ja katabaseina palmusunnuntain tai 1., 3., 5., 7. ja
9. irmossi ilmestyspäivän kanonista ja 4., 6. ja
8. irmossi palmusunnuntain kanonista. Tropareita lauletaan
kummastakin kanonista. 3. veisun jälkeen veisataan tai
luetaan palmusunnuntain kontakki ja 6. veisun jälkeen
ilmestyspäivän. ”Sieluni suuresti ylistää”
ei veisata. Sen sijaan pappi (diakoni) veisaa ”Jumalansynnyttäjää,
Valkeuden Äitiä” sanojen sijaan ilmestyspäivän
kanonin liitelauselman ”Maa, julista suurta iloa, taivaat,
ylistäkää Jumalan kunniaa” (sävel
nuottiliitteissä). Sitten veisataan ilmestyspäivän
9. irmossi ja luetaan troparit sekä kanonin päätteeksi
katabasina veisataan palmusunnuntain kanonin 9. irmossi. ”Pyhä
on Herra.” ”Kaikki, joissa henki on” –
ilmestyspäivän kiitosstikiira, - ”Kunnia …
nyt” palmusunnuntain stikiira ”Kuusi päivää
…” Suuren ylistysveisun jälkeen: - palmusunnuntain
tropari, - ”Kunnia … nyt” ja ilmestyspäivän
tropari. Hetkissä ilmestyspäivän
tropari, ”Kunnia” ja palmusunnuntain tropari sekä
”Nyt” ja hetken oma tropari Jumalansynnyttäjälle.
”Isä meidän” jälkeen kontakit vaihdellen
(kussakin hetkessä luetaan aina vain yksi kontakki).
Liturgia. Palmusunnuntain antifoneja
ei lauleta, vaan tavalliset sunnuntain antifonit. Näin
siksi, että autuuden lauseiden välissä troparit
tuovat esiin kummankin juhla-aiheen. Troparit otetaan: 4 troparia
ilmestysjuhlan 3. veisusta ja 4 troparia palmusunnuntain 6.
veisusta.
Pienen saaton jälkeen (diakoni) pappi lausuu saattolauselmana:
”Julistakaa päivästä päivään
Herran pelastustekoja.” Ja välittömästi
veisataan: - ilmestyspäivän troapri, - palmusunnuntain
tropari, - ”Kunnia” ja palmusunnuntain kontakki
sekä – ”Nyt” ja ilmestyspäivän
kontakki. Prokimeni: - palmusunnuntain (kahdesti), - ilmestyspäivän
(kerran). Epistola, hallelujalauselmat, evankeliumi ja ehtoollislauselma:
- ensin ilmestyspäivän ja sitten palmusunnuntain.
”Herra on Jumala” veisataan ”Totisesti on
kohtuullista” sijaan (jos temppeli on omistettu ilmestysjuhlalle,
niin veisataan ilmestyspäivän kanonin 9. irmossi
liitelauselmineen).
6. Ilmestyspäivän sattuessa piinaviikon
loppupäiviksi juhlan jumalanpalvelus mukautuu ko. päivän
palveluksiin:
Juhlan sattuessa suureksi perjantaiksi ehtoopalvelus
toimitetaan torstaiaamuna Basileios Suuren liturgian edellä.
Siinä päivän stikiirojen lisäksi lauletaan
juhlan stikiiroja, ”Kunnia” päivän stikiira
ja ”Nyt” juhlan stikiira, päivän prokimeni
sekä päivän ja juhlan parimiat, pieni ektenia
ja liturgia kuten suurena torstaina ilman poikkeuksia. Juhlan
vigiliana on yksin torstai-iltana suoritettava aamupalvelus,
jossa luetaan 12 evankeliumijakso. Tässä palveluksessa
”Jumala on Herra” (ei Halleluja) jälkeen
juhlan tropari kahdesti, ”Kunnia nyt” ja päivän
tropari ”Silloin kun kunnialliset opetuslapset”.
7. evankeliumijakson jälkeen veisataan antifoni ”Monet
himot”, juhlan prokimeni, ”Kaikki, joissa henki
on” jne. ja luetaan juhlan evankeliumi, johon yhdistetään
8. evankeliumijakso; 51 psalmi, juhlan stikiira, ”Pelasta
Herra, Sinun kansasi”, ”Herra, armahda”
(12), juhlan kanoni, johon yhdistetään päivän
kolmiveisuinen kanoni. Kanonissa 3. veisun jälkeen päivän
kontakki ja iikossi, 6. veisun jälkeen juhlan kontakki
ja iikossi, 9. veisun edellä juhlakanonin liitelauselmat
(”Me ylistämme” sijaan), eksapostilario,
9. evankeliumi, kiitosstikiiroissa ”Nyt” ja juhlan
stikiira, 10. evankeliumi, suuri ylistysveisu luetaan, anomusektenia,
11. evankeliumi, juhlan virrelmästikiirat, ”Kunnia”,
päivän stikiirat sekä ”Nyt” ja
juhlan stikiirat, 12. evankeliumi, ”Hyvä on Herraa
kiittää”, Pyhä Jumala, Isä meidän,
tropari (4. säv.) ”Sinä lunastit meidät”,
”Kunnia nyt” ja juhlan tropari, hartauden ektenia,
”Se on viisautta” jne. Suuren perjantain kuninkaalliset
hetket toimitetaan tavan mukaisesti vain sillä lisäyksellä,
että hetkissä merkityn troparin jälkeen luetaan
juhlan tropari ja samoin päivän kontakin jälkeen
juhlan kontakki; psalmi 34 jätetään lukematta
(siirtyy liturgiaan). Johannes Krysostomoksen liturgia alkaa
ehtoopalveluksella. Siinä päivän stikiiroihin
lisätään juhlan stikiiroja, ”Kunnia”
päivän ja ”Nyt” juhlan stikiirat, saatto
evankeliumikirjan kanssa, ”Oi Jeesus Kristus”,
päivän prokimeni ja parimiat sekä juhlan parimiat,
pieni ektenia, ”Pyhä Jumala”, prokimeni,
epistola, halleluja, evankeliumi ensin juhlan, sitten päivän,
juhlan ehtoollislauselma, juhlan 9. irmossi. Hautauskuvan
esiin kanto tapahtuu seuraavasti: ambonintakaisen rukouksen
jälkeen aletaan laulaa ehtoopalveluksen virrelmästikiiroja,
kynttilät sytytetään ja pappi kolmesti suitsuttaa
pyhän pöydän ympäri, jolla on hautauskuva,
sitten ”Kunniallinen Joosef” troparia veisattaessa
kannetaan hautauskuva keskelle kirkkoa, troparin toista osaa
laulettaessa jälleen suitsutetaan kolmesti hautauskuvan
ympäri, suudellaan pyhää kuvaa ja sitten liturgia
lopetetaan tavalliseen tapaan. Toisen käytännön
mukaan hautauskuvan esiin kanto suoritetaan klo 17 alkavan
vähäisen ehtoonjälkeisen palveluksen lopussa
uskontunnustuksen lukemisen jälkeen.
Ilmestyspäivän sattuessa suureksi lauantaiksi
suuri ehtoopalvelus toimitetaan perjantaina tavalliseen tapaan.
Siinä päivän stikiiroihin lisätään
juhlan stikiiroja, samoin parimioihin juhlan parimiat, ”Isä
meidän” jälkeen juhlan tropari, ”Kunnia
nyt” ja ”Kunniallinen Joosef”. Vigilia alkaa
suuren lauantain aamupalveluksella. Siinä ”Jumala
on Herra” jälkeen tropari: ”Kunniallinen
Joosef”, ”Tultuasi alas kuolemaan”, ”Kunnia”
ja ”Mirhaatuoville” sekä ”Nyt”
ja juhlan tropari. Edelleen kuten suurena lauantaina, mutta
ylösnousemustropareiden jälkeen polyeleo: ”Kiittäkää
Herran nimeä”, pieni ylistysveisu, ”Monet
himot”, juhlan prokimeni ja evankeliumi tavan mukaan,
juhlan kanoniin liitetään päivän kanoni,
”Pyhä on Herra”, päivän ja juhlan
kiitosstikiiroja, suuri ylistysveisu, jonka lopussa tavanmukainen
saatto kirkon ympäri hautauskuvan kanssa ja niin edelleen
kuten suurena lauantaina. Liturgian edelle luetaan hetket
ja toimitetaan ehtoopalvelus tavalliseen tapaan. Hetkissä
luetaan juhlan tropari ja päivän tropari, kontakit
vaihdellen eri hetkissä, hetkipalveluksessa ensin päivän
sitten juhlan kontakki. Ehtoopalveluksessa päivän
stikiirojen lisäksi myös juhlan prokimeni, samoin
epistolat ja evankeliumit. 9. irmossi ”Älä
itke minua Äitini” (temppelijuhlana juhlan irmossi)
ehtoollislauselma päivän ja juhlan.
7. Ilmestyspäivän sattuessa pääsiäispäiväksi:
a) Ilmestyspäivän sattuessa I
pääsiäispäiväksi suuren lauantain
ehtoopalveluksessa (ennen liturgiaa) stikiiroihin lisätään
juhlan stikiiroja, I parimian jälkeen luetaan juhlan
parimiat ja sitten jatketaan suuren lauantain parimioiden
lukua. Pääsiäispalveluksessa alkusiunauksen
jälkeen veisattaessa lauselmia ”Nouskoon Jumala”
pappi veisaa lopuksi ”Tämä on se päivä”
(kuoro sen jälkeen tavanmukaisesti laulaa troparin) ja
sitten puolet troparista kuoron jatkaessa. Kun tullaan saaton
jälkeen kirkkoon, niin kuoro veisaa ”Kunnia nyt”
ja juhlan troparin ”Tämä päivä on
pelastuksemme alku”, sitten tavanmukaisesti suuri ektenia
ja kanoni, johon liitetään myös ilmestyspäivän
kanoni. 6. veisun jälkeen ilmestyspäivän kontakki
ja iikossi, ilmestyspäivän prokimeni, ”Kaikki,
joissa henki on” jne. kuten ennen evankeliumia, ilmestyspäivän
evankeliumi, sitten ”Nähtyämme Kristuksen
ylösnousemisen”, 7. veisu jne. 9. veisun edellä
pääsiäisen ja juhlan liitelauselmat. Kiitosstikiiroissa
ylösnousemuksen ja juhlan stikiirat, sitten pääsiäisstikiirat,
”Kunnia” ja ilmestyspäivän stikiira
sekä ”Nyt” ja ”Ylösnousemin päivä”.
Pääsiäishetket lauletaan tavallisesti. Liturgiassa
pääsiäisantifonit, saattolauselman jälkeen
pääsiäistropari kolmesti; ”Kunnia”,
ilmestyspäivän tropari ja ”Nyt” ja pääsiäiskontakki.
Prokimeni, epistola, halleluja, evankeliumi ensin pääsiäisen
sitten juhlan. ”Enkeli huusi” veisataan ja ehtoollislauselma
pääsiäisen ja juhlan.
b) Ilmestyspäivän sattuessa pääsiäisviikon
maanantaiksi, tiistaiksi tai keskiviikoksi aattopäivänä
toimitetaan vigilia pääsiäisehtoopalvelukselle
ja –aamupalvelukselle kuuluvine erikoisuuksineen. Alkusiunauksen
jälkeen ”Nouskoon Jumala” ym. lauselmat tavan
mukaan, sitten suuri ektenia, sunnuntaistikiirat (sunnuntai-iltana
2. säv., maanantai-iltana 3. säv., ja tiistai-iltana
4. sävelmän mukaan), sitten juhlan stikiirat, ”Kunnia
nyt”” juhlan stikiira, saatto (pääsiäispäivän
iltana evankeliumikirjan kanssa), ”Oi Jeesus Jristus”,
suuri prokimeni (pääsiäisiltana tämän
jälkeen: ”Rukoilkaamme Herraa Jumalaa …”
ja evankeliumin luku), hartauden ektenia ”Lausukaamme
kaikki”, ”Suo, Herra”, anomusektenia, ilmestyspäivän
litaniastikiirat, litania, virrelmästikiiroissa 1 sunnuntaistikiira,
pääsiäisstikiirat, ”Kunnia” juhlastikiira
”Nyt” ja ”Ylösnousemisen päivä”,
”Kristus nousi kuolleista” (3), ilmestyspäivän
tropari (3) ja leipien siunaus tavan mukaan. Edelleen ”Se
on viisautta”, ”Siunaa” jne. ehtoopalvleuksen
loppu kuten pääsiäisen aamupalveluksenkin.
Aamupalveluksessa alkusiunaus ”Kunnia olkoon pyhälle
…” sitten ”Nouskoon Jumala” jne.,
ja sen jälkeen veisataan ilmestyspäivän tropari,
kuten pääsiäisyöpalveluksen kohdalla on
sanottu. Sitten aamupalveluksen suuri ektenia ja polyeleo
kuten juhlapäivinä ”Kiittäkää
Herran nimeä”, ”Monet himot” prokimeni,
evankeliumi ylistysveisu, sitten ”Nähtyämme
Kristuksen ylösnousemisen (3), ”Kunnia” ja
”Jumalansynnyttäjän rukouksien tähden”
ja ”Nyt” ja sama rukous ja ilmestyspäivän
vastaava stikiira, rukous ”Pelasta, Herra, Sinun kansasi”
ja molemmat kanonit. 3. veisun jälkeen pääsiäisen
kontakki ja iikossi sekä 6. veisun jälkeen juhlan
kontakki ja iikossi. 9. veisun edellä pääsiäisen
ja juhlan lauselmat; pääsiäisen ja juhlan eksapostilariot.
Kiitosstikiirat ensin sunnuntaipäivän, sitten juhlan,
”Kunnia” juhlan ja ”Nyt” ja ”Ylösnousemisen
päivä”, sekä ”Kristus nousi kuolleista”
(3). ”Kunnia nyt” ja juhlan tropari; edelleen
ekteniat ja loppu kuten pääsiäisenä. Hetket
veisataan kuten pääsiäisenä, liturgiassa
pääsiäisantifonit. Saattolauselman jälkeen
pääsiäistropari (3), juhlan tropari, ”Kunnia”
ja pääsiäisen kontakki sekä ”Nyt”
ja juhlan kontakki; tavan mukaan ”Niin monta”.
Prokimeni, epistola, halleluja, evankeliumi ensin ilmestyspäivän,
sitten päivän; ehtoollislauselma ensin päivän
ja sitten ilmestysjuhlan, muuten liturgia kuten pääsiäisviikolla.
Kesäkuun 29. päivä
Juhlan sattuessa sunnuntaiksi veisataan ensin sunnuntain
ja sitten juhlan veisut. Apostolien paasto päättyy;
29/6 on kuitenkin paastopäivä, jos se on keskiviikko
tai perjantai.
Elokuun 1. päivä
Juhla on pieniin juhliin kuuluva (arkipäivän kaava
B), mutta sen aamupalveluksessa on ristin esiin kanto kuten
14/9. Tänä päivänä toimitetaan myös
pieni vedenvihkiminen. Se toimitetaan joko aamupalveluksen
lopussa tai I hetken tai liturgian jälkeen. Aamupalveluksessa
se aloitetaan heti ristin esiin kantamisen jälkeen, kun
on veisattu kolmesti tropari ”Pelasta, Herra”,
mutta ennen veisua ”Sinun ristillesi”. Se alkaa
suoraan troparin ”Oi Neitsyt” veisaamisella. Kun
sitten vedenvihkiminen (tässä tapauksessa pienenkin
vedenvihkimisen pappi suorittaa täysissä puvuissa;
pukeutuu kanonin aikana, kuten aina ristin kantamiseen) on
päättynyt ja alkaa ristin kumartaminen, niin ristiä
suutelevia uskovaisia pappi vihmoo pyhitetyllä vedellä.
Jos vedenvihkiminen suoritetaan I hetken tai liturgian jälkeen,
se alkaa kuten kaavassa sanotaan: alkusiunauksen jälkeen
luetaan ”Pyhä Jumala” jne. ja psalmi. Mikäli
mahdollista vedenvihkiminen toimitetaan veden äärellä,
jonne siirrytään kirkosta liturgian jälkeen.
Elokuun 6. päivä
Toimitetaan täydellinen juhlapalvelus, ja jos silloin
on sunnuntai, niin mitään sunnuntain veisuista ei
veisata. Tälle juhlalle on ominainen maan hedelmien siunausmeno,
mikä tapahtuu ambonintakaisen rukouksen jälkeen.
Silloin tuodaan siunattaviksi maan hedelmänä omenia
ja muita uudishedelmiä, etelässä viinirypäleitä,
ja papin suitsuttaessa kolmesti pöydän ympäri
veisataan juhlan tropari, ”Kunnia, nyt” ja kontakki,
minkä jälkeen pappi sanoo ”Rukoilkaamme Herraa”
veisaajat veisaavat ”Herra, armahda” ja pappi
lukee seuraavan rukouksen vihmoen sen luettuaan hedelmät
siunatulla vedellä:
Rukous: Valtias Herra, meidän Jumalamme, joka Sinun
omaasi Sinun omistasi käskit Sinulle kunkin lahjana edes
kantaa antaen vastalahjaksi ikuisia lahjojasi ja joka otit
armollisesti vastaan lesken Sinulle köyhyydessään
kantaman lahjan, ota tälläkin hetkellä Sinun
palvelijaisi edes kantama lahja suoden sen säilyä
ikuisissa aarrekammioissasi; anna meille myös maallisten
hyvyyksien runsautta, kaikkea sitä, mikä on meille
hyväksi. Sillä siunattu on nimesi ja ylistetty on
valtakuntasi, Isä, Poika ja Pyhä Henki, nyt ja aina
ja iankaikkisesta iankaikkiseen.
Liturgian päätyttyä hedelmät jaetaan
uskovaisille. Juhlapäivän iltana toimitetaan suuri
ehtoopalvelus.
Elokuun 15. päivä
Juhla on 12 suureen juhlaan kuuluva. Jos se sattuu sunnuntaiksi,
niin palvelukset yhdistetään samaan tapaan kuin
on osoitettu syyskuun 8.m päivän kohdalla.
Ohjeet suuren paaston ja piinaviikon jumalanpalveluksien
poikkeuksista julkaistaan suuren paaston jumalanpalveluskirjassa.
<- Sisällysluetteloon
|
