EHTOO- JA AAMUPALVELUS
JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ
LIITTEET
OHJEITA JUMALANPALVELUKSIEN TOIMITTAMISEEN JA TÄRKEIMPIÄ
POIKKEUKSIA KIRKKOVUODEN ERI AIKOINA
VI KIRKONKELLOJEN SOITTO
Ennen palveluksen alkua on ilmoitussoitto
(yhteen kelloon): ennen 9. hetkeä (ehtoopalvelusta),
ennen puoliyöpalvelusta (aamupalvelusta) ja ennen 3.
hetkeä (liturgiaa). Ilmoitussoitto varhaisen liturgian
edellä on harvempi kuin myöhäisen liturgian
edellä.
Juhlasoitto eli kolmisoitto
(kaikkien kellojen soitto kolmeen otteeseen) tapahtuu ehtoopalveluksen,
aamupalveluksen ja liturgian edellä.
Jos palvelus alkaa suoraan ehtoopalveluksella kuten vigiliassa,
niin ensin on ilmoitussoitto ja välittömästi
sen jälkeen juhlasoitto. Juhlasoitto ehtoopalveluksen
edellä on silloinkin, kun se toimitetaan liturgian tai
ennen pyhitettyjen Lahjain liturgian edellä. Myös
vigiliassa on juhlasoitto aamupalvelusosan edellä.
Liturgian edellä on juhlasoitto silloinkin, kun sen
edellä toimitetaan ehtoopalvelus, samoin ennen pyhitettyjen
Lahjain liturgian edellä. (Soitosta liturgian aikana
ja sen jälkeen katso ohjeita liturgian käsikirjasta
s. 201.)
Aamupalveluksessa on polyeleon alkaessa ns. evankeliumisoitto
(juhlasoitto yhteen otteeseen).
Vuorosoitto – soitetaan kutakin kelloa
vuorollaan pienimmästä suurimpaan (jos kelloja on
vähän, niin näin soitetaan usein 2-3 kertaan)
ja sitten kaikkia kelloja samalla kertaa – on seuraavissa
tapauksissa:
- pääsiäisyönä liturgian evankeliumia
luettaessa (ei kuitenkaan sellaisessa tapauksessa, kun ilmestyspäivä
on pääsiäisenä).
- ristin esiin kantamisen edellä suuren ylistysveisun
aikana; ristin esiin kantamisen jälkeen on juhlasoitto.
- Suurena perjantaina hautauskuvan kantamisen edellä
veisattaessa ”Joosef Nikodemuksen kanssa”.
Samoin suuren lauantain aamupalveluksessa suuren ylistysveisun
aikana ennen hautauskuvan kirkon ympäri kantamista. Juhlasoitto
seuraa vuorosoittoa sekä suurena perjantaina että
lauantaina hautauskuvaa kirkkoon tuotaessa.
Soitto erikoistapauksissa
- Kun yleinen rukouspalvelus (rukoushetki) pidetään
temppelijuhlana, itsenäisyyspäivänä
tai uutena vuotena, niin sen alkuun soitetaan ilmoitussoitto
ja juhlasoitto ja palveluksen päätyttyä juhlasoitto.
- Ristisaattojen aikana on ensin ilmoitussoitto yhteen
kelloon – toisinaan tämä ilmoitussoitto
tapahtuu kuten vuorosoitossa eri kelloja lyöden –
sitten ristisaaton liikkeelle lähtiessä ja kulkiessa
juhlasoitto.
- Temppelijuhlina pienen vedenvihkimisen edellä on
ilmoitussoittona vuorosoitto suurimmasta pienimpään
useampaan kertaan. Ristiä veteen upotettaessa on juhlasoitto.
- Ilmoitussoitto sen liturgian edellä, jossa tapahtuu
piispaksi vihkiminen, on vuorosoitto suurimmasta pienimpään
kuten vedenvihkimisessä. Vigiliassa 9. veisun aikana
lyödään suureen kelloon hitaasti 12 kertaa.
Piispaksi nimittämisen toimituksen edellä on ilmoitussoitto.
- Edesmenneen papin, pappismunkin, arkkimandriitan tai
piispan ruumissaaton aikana on vuorosoitto kuten ristin
esiin kantamisen edellä. Kun ruumis on tuotu kirkkoon,
kun päästörukous on luettu ja kun ruumis
on laskettu hautaan, silloin on juhlasoitto.
Jos on useampia suuria kelloja, niin suurinta kelloa käytetään
ilmoitussoitossa vain seuraavina juhlapäivinä:
- 12 suurena juhlana.
- Joka päivä suuren viikon perjantain aamupalveluksesta
lähtien apostoli Tuomaan sunnuntain jälkeisen
maanantain ehtoopalvelukseen saakka paitsi suuren perjantain
hetkipalvelusta.
- Niissä sunnuntai- tai juhlapäivien iltana toimitettavissa
ehtoopalveluksessa, joissa veisataan suuri prokimeni.
- Aamupalveluksessa ja liturgiassa Pyhän Hengen päivänä
sekä Kristuksen syntymän II ja III päivänä.
- Valtakunnan itsenäisyyspäivänä.
- Temppelijuhlana ja juhlan iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa.
Suuren paaston jumalanpalveluksien soitto eroaa tavallisesta
sillä, että se on harvempaa. Jos paastopäivänä
ei ole juhlaa, niin ilmoitussoittona III hetken edellä
lyödään kolmesti. VI hetken edellä 6 kertaa
ja IX hetken edellä 9 kertaa.
Siitä, miten kauan ilmoitussoiton yleensä pitää
kestää, kirkkosäännöissä sanotaan:
niin kauan, että soittaja ehtii lukea 51. psalmin 12
kertaa; juhlasoitto kestää psalmin yhden lukemisen
ajan.
<- Sisällysluetteloon
|