Herran kasteen juhlaa, loppiaista nimitetään myös
teofaniaksi
(Jumalan ilmestyminen) tai epifaniaksi (ilmestys). Juhlan
aaton jumalanpalvelusjärjestys on samankaltainen kuin
jouluaattona ja suurena lauantaina.
Teofaniaan sisältyy kolme syvää teologista
teemaa. Ne ovat ilmoitus Kristuksen kahdesta luonnosta, Kolminaisuudesta
ja uudesta luomisesta.
Teofania kuvattuna Joensuun pyhän apostoli Johannes
Teologin kirkon kattofreskossa. (kuva. HAP)
Ortodoksinen kirkko ei ole koskaan hyväksynyt ajatusta,
jonka mukaan Jeesus olisi syntynyt tavallisena ihmisenä
ja saanut sitten Jordanilla kasteessa jumaluuden. Hän
aivan varmasti sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi
Neitsyt Mariasta ja oli Jumala jo syntyessään luolassa.
Hän ei tarvinnut puhdistavaa kastetta, mutta alistui
siihen antaakseen kasteelle uuden sisällön. Tuo
sisältö on Kristus itse.
Jordanilla Pyhä Kolminaisuus ilmestyy ensimmäisen
kerran aistein havaittavasti. Aabrahamin luona Mamren tammistossa
vierailleet kolme enkeliä kuvasivat Kolminaisuuden persoonia,
mutta nyt Poika seisoi kastettavana, Isän ääni
todisti Hänestä ja Henki kyyhkysen muodossa laskeutui
Pojan päälle. Taivas, jonka Adam oli meiltä
sulkenut, on nyt avoinna, kuten Teofanian ikonin yläosassa
näemme.
Pyhä Henki ilmestyi kyyhkysen muodossa. Henki ei ole
kuitenkaan tullut lihaksi kyyhkysenä eli tämä
ei ole Hengen pysyvä ilmenemismuoto. Vedenpaisumuksen
yhteydessä kyyhkynen toi oliivipuun oksan arkkiin merkiksi
tulvan ja tuhon loppumisesta ja rauhan palaamisesta. Nyt Henki
kyyhkysen muodossa ilmoittaa syntien päästön
ja Jumalan armon tulleen maailmaan.
Kaste merkitsee meissä olevan vanhan ihmisen kuolemista
ja uuden ihmisen syntymää. Syntien päästö
ja Jumalan armo tulevat todeksi juuri kasteen ja mirhavoitelun
välityksellä. Kristukseen puettu ja Hengellä
varustettu uusi ihminen ei enää ole kuoleman ja
tämän maailman ruhtinaan vallassa vaan on kiinnitetty
uuteen elämään ja ylösnousemukseen. Meistä
on tullut uusi luomus. Kun vanha ihminen ”tuhoaa itsensä
petollisia himoja seuraten” (kastetoimitus) me olemmekin
pukeutuneet Luojamme mukaan uudistuneeseen ihmisyyteen.
Meille ei ole vain syntynyt Vapahtaja Beetlehemissä
vaan tuo Vapahtaja on ilmoittanut meille Isän ja Pyhän
Hengen. Emme ole ainoastaan nähneet pelastuksen alun
vaan meidät on kasteessa upotettu Kristuksen kasteveteen
ja tehty osaksi Häntä ja osallisiksi Hänestä.
Ylösnousemus ei ole vain pääsiäisenä
muisteltava Kristukseen liittyvä tapahtuma vaan se on
nyt myös meidän oma ylösnousemuksemme. Valo
ei ole vain ulkoisesti maailmaa valaiseva vaan se on istutettu
meidän sydämiimme. Vesi ole enää vain
janoa sammuttava juoma vaan se on muuttunut eläväksi
vedeksi, joka sammuttaa ihmistä aina vaivaavan hengellisen
janon. Leipäkään ei ole enää vain
leipää vaan taivaallinen leipä, jota syötyään
ihminen ei ikinä kuole vaan elää iankaikkisesti.
Tämä on niin suuri ihme, että enkelitkin hämmästelevät
sitä ilmestyspäivän, joulun, teofanian ja pääsiäisen
ikoneissa. Ne katselevat ihmetellen sitä rakkautta, jota
Jumala on meille ihmisille osoittanut pelastuksemme tähden.