Taivaaseen meneminen (Helatorstai)
Pääsiäisen jälkeen 40. päivänä
vietämme Kristuksen taivaaseen menemisen juhlaa, helatorstaita.
Edellisenä päivänä pääsiäiskausi
päättyi ja ”Kristus nousi kuolleista”
veisattiin viimeisen kerran.
Taivaaseen menemisen juhlan ikonissa näkyy selvästi,
että itse taivaaseen meneminen ei ole ainoa tai edes
keskeisin osa juhlaa. Suurin huomio kiinnittyy ikonin alaosaan,
Mariaan ja opetuslapsiin. Taivaaseen menevä Kristus on
yläosassa, mutta pienempänä. Juhlan jumalanpalveuksen
tekstit korostavat ikonin tavoin tapahtumia taivaaseen menemisen
edellä. Kysymys on nimittäin Kirkosta, joka nyt
on perustettu vaikka onkin vielä saava täyteytensä
helluntaina Pyhän Hengen vuodatuksessa.
Neitsyt Maria, joka edustaa tradition täyteyttä,
apostolit, myös Paavali (joka historiallisesti ei
voinut olla läsnä) ovat se Kirkko, jonka suhdetta
Jumalaan helatorstai heijastaa. Kyse on Kristuksen jumaloituneen
ihmisruumiin kohoamisesta Isän oikealle puolelle. Sinne
vietiin sellaista, mitä siellä ei aikaisemmin ollut.
Tämä taas yhdessä tulevan helluntain kanssa
muodostaa perustan meidän kunkin pelastukselle eli jumaloitumiselle.
Isä Sergei Bulgakovin mukaan ”luotu ihmisyys
ei voi nostaa itseään taivaaseen jumaluuden tykö,
mutta se voidaan nostaa sinne; se on Kristuksen kantama uhri
Isälle, Ylimmäiselle papille”.
Taivaaseen meneminen on mainittu lyhyesti Markuksen evankeliumin
lopussa. Luukkaan mukaan (24. luku) ylösnousemus ja taivaaseen
meneminen olisivat tapahtuneet samana päivänä.
Näin ehkä tapahtuikin, koska ylösnousemuksensa
jälkeen Herra meni taivaaseen ja taas ilmestyi opetuslapsilleen.
Tätä sitten jatkui 40 päivän ajan koska
40 on odotuksen ja täyttymyksen luku Raamatussa. Myös
Apostolien teoissa (1,6-12) kuvataan taivaaseen meneminen.
Mutta menkäämme vielä Matteuksen evankeliumin
loppujakeisiin, joissa Jeesus kehottaa opetuslapsia menemään
kaikkeen maailmaan, kastamaan Isän ja Pojan ja Pyhän
Hengen nimeen ja opettamaan ihmisiä noudattamaan kaikkea,
mitä Kristus on käskenyt noudattaa. Tässä
Hän antaa kirkolle kaksiosaisen tehtävän: kastakaa
ja opettakaa. Kirkolla on liturginen ja opetuksellinen toimeksianto.
Taivaaseen menemisen ikonissa usein kuvataan Kristus, joka
oikealla kädellään siunaa ja pitää
vasemmassa evankeliumikirjaa tai kirjakääröä.
Kirkon Herra on siis ikonissakin esitetty toisaalta liturgisessa
tehtävässä siunaamassa ja toisaalta kirjakäärön
kanssa opettamassa. Pyhän Hengen vuodattaminen helluntaina
sitten kirkastaa nämä kaksi toimintaa. Kirkko sakramentaalisena
yhteisönä tulvii Pyhää Henkeä. Vastaavasti
kaikki julistus ja opetustyö Kirkon piirissä on
Pyhän Hengen innoittamaa julistusta totuudesta.
Isä Rauno Pietarinen
Katso myös:
|