Kristuksen tähden houkka
Kristuksen tähden houkka (bysanttilainen
nimi: salos, venäläinen: jurodivyi) edustaa
yhtä ortodoksisen kirkon vaikeimmista kilvoittelumuodoista.
Siinä kilvoittelija oman ja lähimmäistensä
pelastuksen tähden tekeytyy hulluksi eli houkaksi. Heistä
käytetään myös nimitystä pyhät
hullut tai Jumalan hullut.
Houkkuus oli mahdollista niin kauan, kun yhteiskunnassa ei
ollut järjestelmällistä psyykkisesti sairaiden
hoitoa. Houkkuus muistuttaa suuresti mielisairaan käyttäytymistä
ja on siksi nykyaikana todella harvinaista.
Houkkuus Raamatussa
Houkkuudelle on Raamatussa perusteita muun muassa Paavalin
sanoissa korinttilaiskirjeissä:
(1. Kor.4:10)
"Me olemme hulluja (vanhemmassa käännöksessä:
houkkia) Kristuksen tähden, te viisaita Kristuksessa.
Me olemme heikkoja, te voimakkaita; teitä kunnioitetaan,
meitä halveksitaan."
(1 Kor.1:18-25):
"Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä,
jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme,
se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: -- Minä hävitän
viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten
ymmärryksen.
Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän
maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman
viisautta hulluudeksi? Jumala on kyllä osoittanut viisautensa,
mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan
Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja
näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat
ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me
sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset
torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on
hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin,
ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous
ihmisiä voimakkaampi."
(1 Kor.2:14):
"Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen
puhetta, sillä se on hänen mielestään
hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska
sitä on tutkittava Hengen avulla."
(1 Kor.3:18-19):
"Älköön vain kukaan pettäkö
itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas
tässä maailmassa, hänestä täytyy
ensin tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas.
Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä
hulluutta. Onhan kirjoitettu: -- Hän vangitsee viisaat
heidän omaan viekkauteensa."
Kuuluisia houkkia
Kuuluisia houkkia ovat olleet esimerkiksi:
- pyhä Andreas Konstantinopolilainen (muistopäivä
2.10.) joka alkuaan oli goottilainen orja sekä
toinen Bysantin kuuluisa houkka
- pyhä Simeon Emesalainen (muistopv 21.7.)
sekä mahdollisesti ensimmäinen tunnettu houkka
egyptiläisen Tabennan luostarin nunna,
- pyhä Isidora (muistopäivä 10.5.).
Suomalaisille tunnettuja houkkia ovat muun muassa:
Muita Venäjällä vaikuttaneita kuuluisia houkkia
ovat olleet mm.
- Nikolai Kotšakov (Kaalinpää) (muistopv
27.7.),
- Feodor Novgorodilainen (muistopv 9.1.),
- Johannes Ustjugilainen (muistopv 29.5.),
- Maksim Moskovalainen (muistopv 11.11.),
- Isidor Rostovilainen (muistopv 14.5.),
- Johannes "Bolšoi Kolpak (Iso Myssy)"
Moskovalainen (muistopv 3.7.),
- Nikolai Pihkovalainen (muistopv 28.2.) ja
- Johannes "Vlasatyi (Karvainen)" Rostovilainen
(muistopv 3.9. ja 12.11.).
Houkkien ominaisuuksia
Houkilla oli usein selvännäkemisen lahja (vrt.
VT:n profeetat),
he erottuivat valtaväestöstä pukeutumisellaan
ja puheillaan, rikkoivat normeja ja käyttäytymissääntöjä.
Houkka saattoi sanoa vaikka tsaarille sellaisia totuuksia,
joista tavallinen ihminen olisi menettänyt henkensä.
Kristuksen tähden he elivät kurjuudessa ja köyhyydessä,
kieltäytyen kaikesta maallisesta ja rikkauksista. He
jakoivat omaisuutensa köyhille ja olivat usein aluksi
erittäin hyljeksittyjä ja pilkattuja, mutta myöhemmin
hyväksyttyjä ja arvostettuja.
Houkkuus Venäjällä
Houkkia on vain ortodoksisen kirkon piirissä ja eritoten
paljon heitä on ollut Venäjällä, jossa
heitä on kanonisoitu monta kymmentä. Idän kilvoitteluelämässähän
korostetaan mieluusti eristäytymistä, vaikenemista
ja mietiskelyä. Venäläisen houkkakilvoittelun
vilkkainta aikaa olivat vuodet 1400 - 1650.
Houkat halusivat radikaalilla käyttäytymisellään
ja provosoinnillaan kyseenalaistaa normaalin elämän
säännöt ja totuudet ja tuoda ristiriidalla
esille niiden heikkoudet ja haitat. Tämä riippumaton
arvostelu saattoi kohdistua niin maallisiin asioihin kuin
myös kirkon asioihin. Houkkuus oli ankaraa ja kivuliasta
Kristuksen seuraamista, joka verhottiin usein tietoisesti
sairauden muotoon.
Venäjällä houkkuus jäi vähitellen
virallisen opin puristukseen ja esimerkiksi tsaari Pietari
Suuri määräsi houkat joko töihin tai suljettaviksi
luostareihin. Vuonna 1732 annettiin ukaasi, jolla kiellettiin
naurettavasti pukeutuneita houkkia tulemasta kirkkoon. Silti
houkkuus ei koskaan täysin hävinnyt Venäjältäkään.
Ongelmaa lisäsi ns. väärien houkkien ilmestyminen.
He olivat henkilöitä, jotka väärin motiivein
yrittivät nauttia houkkien saamasta suosiosta ja arvovallasta.
Houkkuuden lasku ja uusi nousu
1600-luvun lopulla Venäjän kirkko lopetti Kristuksen
tähden houkkien kanonisoimisen ja viralliset tiedot houkista
loppuivat. Silti heitä ilmestyi tasaisin välein.
Kuuluisin ja rakastetuin heistä lienee jo edelläkin
mainittu autuas Ksenia Pietarilainen 1700-luvulta.
Uusimpia venäläisiä houkkia ovat mm. 1800-luvulta
houkka Domna Karpovna, joka eli karkotettuna Tomskissa, Siperiassa
ja Neuvostovallan ajalta houkka Feoktista Voronežilainen
(kuoli vuonna 1936, muistopv 22.2.).
Houkkuus kaunokirjallisuudessa
Useissa venäläisissä kaunokirjallisissa tuotteissa
esiintyy houkkia. Tällainen on mm. Musorgskin ooppera
Boris Godunov, jossa esiintyvän houkan alkuperäinen
hahmo lienee joko Johannes Moskovalainen tai Johannes Rostovilainen.
Myös mm. Puškin, Tolstoi, Dostojevski ja moni muukin
venäläinen kirjailija on kirjoittanut teoksissaan
jotain houkistakin.
Kun kaikkea tätä taustaa vasten ajatellaan paljon
pahaa aikaan saaneen Rasputinin vaikutusvaltaa Venäjän
tsaarin hovissa, voidaan ehkä sekin asia nähdä
toiselta näkökannalta. Houkkien kunnioitus oli suurta
ja oikean houkan erottaminen valehoukista ja huijareista oli
vaikea tehtävä.
Yhä nykyisen Venäjänkin alueella kuulee tarinoita
pyhistä houkista, joten perinne ei ole kuollut, vaan
hurskas kansa uskoo heihin yhä vakaasti kuten ennenkin.
Tropari
Krituksen tähden houkkien muistopäivän troparissa
sanotaan: "Sinun palvelijasi (nimi), oi Kristus Jumala,
kuultuaan apostolisi Paavalin sanat 'Me olemme houkkia Kristuksen
tähden' tekeytyy itse maan päällä houkaksi
Sinun tähtesi. Kunnioittaen hänen muistoaan rukoilemme
Sinua, oi Herra: Pelasta meidän sielumme."
HAP
- Ortodoksia 42
- Krista Berglund: Kristuksen tähden houkat
ss. 5 - 17
- Kallistos Ware: Sisäinen valtakunta
- Luku 10: Kristuksen tähden houkka profeettana ja
apostolina ss. 249-294
|
