Ennusmerkki-ikonia
nimitetään myös se kreikkalaisen nimensä
mukaisesti Orantiksi tai venäläisen nimensä
mukaisesti Znamenieksi. Orantti
nimitys tulee sanasta orantis, rukoileva.
Romanialainen Ennusmerkki-ikoni
(kuva: HAP)
Tämä ikonityyppi on yksi vanhimmista Jumalanäidin
ikonityypeistä. Sen varhaisia malleja on löydetty
Rooman Cimitero Maggioren katakombeista. Nämä ikonifreskot
ovat peräisin jo 300-luvun alusta.
Aluperäisessä Ennusmerkki-ikonissa Jumalanäiti
on kuvattu kokovartalokuvana, mutta nykyisin variaatio, jossa
Jumalanäiti kuvataan puolovartalokuvana, on tullut erittäin
yleiseksi ja suosituksi. Tätä variaatiota nimitetään
myös nimellä Platitera, Taivaita avarampi.
Tällainen ikoni on kuvattu usein ortodoksisen kirkon
pääalttarin takaseinään tai kattoon. Silloin
ikonin symboliikassa Jumalanäiti on kirkon henkilöitymä,
jossa rajallinen on mahduttanut itseensä rajattoman.
Jeesus-lapsi liitettiin jo varhaisissa malleissa Jumalanäidin
rinnan päälle puolivartalokuvana. Hänet kuvataan
joko mandorlan sisässä tai ilman sitä.
Mandorla on eräänlainen valokehä,
joka kuvaa taivasta ja iankaikkisuutta sekä samalla Marian
kohtua. Jeesus-lapsi on kuvattu siunaavaan asentoon ja Hän
siunaa joskus molemmilla käsillä, useimmiten vain
oikealla kädellä ja vasemmassa kädessä
on kirjakäärö.
Ympärillä saattaa joskus olla kuvattuina myös
enkeleitä
ja niillä osoitetaan symbolisesti, että Jumalanäiti
on asemaltaan enkeleitäkin korkeammalla.
Ennusmerkki-ikoni viittaa symboliikallaan Kristuksen lihaksitulemiseen
eli inkarnaatioon ja siihen liitetään usein
profeetta Jesajan ennustus (Jes.7:14):
"Sen tähden Herra antaa itse teille merkin:
neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa
hänelle nimen Immanuel."
Nimi Immanuel tarkoittaa 'meidän kanssamme on Jumala'.
Kuuluisaksi tämä ikonityyppi tuli Novgorodissa
vuonna 1170, kun sen avulla pelastui kaupunki asukkaineen
Suzdalin ruhtinaan Andrei Bogoljubskin piiritykseltä.
Ihmeellisen pelastumisen johdosta Novgorodin arkkipiispa Elias
määräsi vuosittain vietettäväksi
Jumalanäidin Ennusmerkki-ikonin juhlaa ja ortodoksinen
kirkko viettää sitä joka vuosi marraskuun 27.
päivänä.
Venäjällä ja slaavilaisessa traditiossa tunnetaan
useita Ennusmerkki-ikonin erilaisia ja erinimisiä variaatioita,
useat näistä ikoneista kuuluvat ns. ihmetätekeviin
ikoneihin ja niitä on siksi nimetty ihmeiden tapahtumapaikkojen
mukaisesti. Tällaisia ikoneja ovat muiden muassa Serafim-Ponetaevkan
Jumalanäiti, Tsarskoe Selon Jumalanäiti, Abalakan
Jumalanäiti, Dionysievo-Glushetskin Jumalanäiti
ja Kursk-Rootin Jumalanäiti.
