Jumalanäidin "Kaikkien
murheellisten ilo" -ikoni (24.10.)
Kaikkien murheellisten ilo -ikonin synnyn
uskotaan olevan 1600-luvulla, mutta tunnetuksi se tuli vasta
1800-luvulla ensin Venäjällä myöhemmin
muuallakin. Tämäkin, kuten moni muukin tuon ajan
ikoni, liittyy oleellisesti Venäjän yhteiskunnallisiin
muutoksiin ja niiden seurauksiin. Murroskausi, jolloin venäläiset
talonpojat vapautuivat maaorjuudesta, toi mukanaan tällaisia
lohdutusaiheisia tai ihmeitätekeviä ikoneja, joita
Venäjän kirkko tarjosi kurjuudessa ja puutteessa
elävien vapautuneiden lohduksi.
Ikonin asetelma ja sanoma
Ikonissa Jumalanäiti on kuvattu kokovartalokuvana. Osassa
muunnelmia Jumalanäiti on Jeesus-lapsen kanssa, osassa
lasta ei ole mukana. Jumalanäiti on kuvattu yleensä
arvoperspektiivissä muita maanpäällä eläneitä
hahmoja suurempana. Toisinaan Jumalanäiti on kuvattu
myös kruunupäisenä Valtiattarena.
Ikonista välityy länä oleva lohdutuksen tuoja,
ihmeellinen kärsimysten auttaja, kyynelten poistaja,
taivaallisen ilon ja lohdutuksen antaja.
Tavallisesti ikoniin on myös kuvattu Kristus Kaikkivaltias
ikonin yläosaan sekä enkeleitä ja erilaisia
avuntarvitsijoita, joita ikoniin kuvatut hahmot varjelevat
ja suojelevat. Joukossa on alastomia, sorrettuja, nälkäisiä,
orpoja, sairaita ja rampoja.
Ikoniin on liitettu paljon erilaisia ihmeitä ja siksi
se on nostettu kuuluvaksi ihmeitätekevien ikonien joukkoon.
Ikonia on runsaasti kopioitu ja osaan niistä liitettiin
myös tietoja näistä ihmeteoista.
Ikonin symboliikkaa
Yhden ns. alkuperäisen 'Kaikkien murheellisten ilo'-ikonin
sijaintipaikkana on pidetty Pietarin lähellä olevaa
lasitehtaan kappelia, joka salamaniskusta syttyi palamaan
ja ihmeellisen pelastumisen kokenut ikoni löytyi lattialta.
Siihen oli palossa liimautuneet keräysliippasta singonneet
kolikot. 1800-luvun lopulla ikonille rakennettiin oma katedraali,
johon ikoni sitten sijoitettiin.
Ikonin väri- ja muussa symboliikassa Jumalanäidin
valkoinen päähinen kuvaa kantajan neitseyttä
ja puhtautta, puvun punainen väri rakkautta, elämän
ja lämmön elementtejä, taustalla olevat kukat
ja kasvit paratiisin puutarhaa, vihreä toivon ja iänkaikkisen
uusitumisen ilmenemistä. Kulta kuvastaa ikonissa jumalallisen
valtakunnan valoa ja jumaluuden mahtia ja sininen taivaallisen
ja iänkaikkisen todellisuuden olemassoloa. Esinesymboliikassa
keppi saattaa ikonissa kuvata rampoja, side silmien edessä
kuvaa sokeita.
Ikonin muisto
Suomen ortodoksisessa kirkossa muistellaan vuosittain 'Kaikkien
murheellisten ilo' -ikonia aina lokakuun 24. päivänä,
mikä päivämäärä liittyy vuonna
1688 tapahtuneeseen ihmeeseen Moskovassa. Tällöin
Moskovan patriarkka Joakimin (vv. 1674 -1690) sisar
Jefimia parani vaikeasta syövästä ikonin ja
tukouksen voimalla. Venäjällä muistellaan ikonia
myös em. ukkosmyrskyn ihmeen vuoksi kesäkuun 23.
päivänä ja vielä kolmatta samanlaista
ikonia marraskuun 19. päivänä. Tälle ikonille
on kirjoitettu myös oma akatistoshymninä, jota ei
kuitenkaan vielä ole suomennettu.
'Kaikkien murheellisten ilo'-ikonin kuvia muualla Internetissä:
- ikoni
1
- ikoni
2 (ns. kolikkoikoni)
- ikoni
3 (ns. kolikkoikoni)
- Dmitri Orehov: Venäjän pyhiä ikoneja
(sarjassa: Sielun parantaminen), kust. N.Prospekt,
Pietari, 2003 (venäjäksi)
Katso myös:
|
