Maidolla Ruokkiva Jumalanäiti
/ Imettävä Jumalanäiti -ikoni
Kyseisellä ikonityypillä on omat nimityksensä
ortodoksisessa maailmassa. Venäjällä se nimi
on Mlekopitateljnitsa ja Kreikassa Galaktotrofusa.
Läntisessä roomalaiskatolisessa maailmassa ikonille
on annettu myös seuraavia nimiä: Madonna Lactans,
Madonna del Latte ja Madonna Lattante. Suomessa
ikonista on käytetty joskus myös nimitystä
Imettävä Neitsyt.
Ikonin henkilöasettelu
Tässä ikonissa Jeesus-lapsi istuu Jumalanäidin
(yleensä) oikealla polvella. Äiti kallistaa päätään
lasta kohden, lapsi katsoo kaukaisuuteen. Bysanttilaisissa
ja venäläisissä ikoneissa Jeesus-lapsi pitää
epäluonnollisen irralliselta vaikuttavaa Jumalanäidin
(yleensä vasenta) rintaa kaksin käsin. Usein rinta
muistuttaa enemmän hedelmää kuin äidin
rintaa. Syyksi tähän kuvaamistyyliin on joskus sanottu
mm. maalaajien (usein munkkeja) häveliäisyys tai
”asiantuntemattomuus” ja tietämättömyys
naisen anatomiasta. Jumalanäidin rintamus on ikoneissa
peitetty napitetulla pitkähihaisella kitoni-mekolla.
Länsivaikutteisissa ikoneissa Jumalanäidin päähän
on laitettu usein kruunu korostamaan ja symbolisoimaan hänen
rooliaan Madonnana, Kuningattarena. Bysanttilaisvaikutteisissa
ikoneissa kruunua ei ole.
Ikoniin on usein kuvattu myös muita pyhiä ihmisiä
kuten esim. pyhä Katariina, pyhä Lusia, pyhä
Helena, pyhä Sebastian, pyhä Johannes
Edelläkävijä (Kastaja) tai Jumalanäidin
puoliso pyhä Joosef.
Ikonin taustahistoriaa
Ikonilla lienee esikuvansa muinaisissa kulttuureissa kuten
esim. Egyptissä, mistä löytyy mm. patsaita
Isis-jumalattaresta, joka imettää poikaansa Horusta.
Näillä kuvilla ja patsailla on korostettu aiheen
kultillista yhteyttä suvunjatkumiseen ja hedelmällisyyteen.
Ensimmäiset tunnetut ikonikuvat lienevät peräisin
jo 500-luvulta ja Bysantista ikonimalli levisi muualla 900
- 1300-luvuilla. Alkuun aihetta kuten koko Maria-kulttia vastustettiin
kristillisissä piireissä pakanallisena jäänteenä,
mutta myöhemmin vastustus vähitellen väheni
ja kokonaan se loppui Efesoksen kirkolliskokoukseen vuonna
431, jossa Maria julistettiin Jumalasynnyttäjäksi
(kreik. Theotokos).
Idän ja lännen eroavuudet
Bysanttilaisissa ikoneissa Imettävä Jumalanäiti
on usein kuvattu valtaistuimella istuvaksi (vrt. länsimaiset
ikonit ~ kruunu) tai yhdessä ns. pyhän perheen
kanssa pakenemassa Egyptistä tai joskus myös Kristuksen
syntymää kuvaavissa ikoneissa. Imettävä
Jumalanäiti-ikoni on levinnyt laajemmin länteen
kuin itään. Lännen kirkossa siitä on tehty
lukuisia realistisempiakin maalauksia, joita löytyy useista
eurooppalaisista museoista. Näissäkin maalauksissa
on aikojen saatossa ollut useita erilaisia suuntauksia mm.
Jeesus-lapsen kuvaamisessa.
Idän kirkoissa Imettävä Jumalanäiti-ikoni
on hieman harvinaisempi ja etenkin Suomessa todellakin melko
harvinainen, ja siihen on täällä suhtauduttu
jopa torjuvasti. Lieneekö syynä skandinaavinen häveliäisyytemme
ja valtakirkon puritaaninen vaikutus.
Ikonin Raamatullista alkuperää on kuvattu mm. Raamatun
lauseilla (ensimmäisen ikonimaalarin) apostoli Luukkaan
evankeliumissa (Luuk.11:27): ”Autuas se
kohtu, joka on sinua kantanut! Autuaat ne rinnat, joita sinä
olet imenyt!” Myös deuterokanonisessa Jaakobin
evankeliumissa (Jaakobin alkuevankeliumi, Jaakobin kirja)
on maininta (luvussa 19): ”… kunnes
lapsi oli ilmestynyt, ja se meni otti äitinsä Marian
rinnan.” Imettävä Jumalanäiti-ikonikuvan
perusteluiksi on mainittu myös eukaristia-motiivi
ja Jumalanäidin rintaa on verrattu alttaripöytään.
Professori Aune Jääskinen kirjoittaa mm., että
pyhästä rinnasta hersyvä, elämää
antava maito rinnastuu jopa Jeesuksen kyljestä ihmisten
pelastukseksi virranneeseen vereen, jolloin ”maito
ei ole mitään muuta kuin valkaistunutta verta”.
HAP
Aune Jääskinen et al (toim.): Minun Bysanttini
– kaukana ja lähellä, Suomen Bysanttikomitea
ry, 2005
Imettävä Jumalanäiti-ikoneja ja maalauksia
Internetissä:
ikoneja:
• ikoni
1
•
ikoni 2
• ikoni
3
maalauksia:
• maalaus
1
• maalaus
2
• maalaus
3
• maalaus
4
Katso myös:
|
