Kazanin Jumalanäiti -ikoni
Kazanin (Kasanin) Jumalanäiti -ikoni on ollut suosittu
Venäjällä 1500-luvulta asti. Huomattavin ero
muihin Jumalanäiti-ikoneihin verrattuna on, että
ikonissa Jeesus-lapsi seisoo Neitsyt Marian edessä. Kazanin
ikonit ovat perinteisesti pieniä alkuperäisen mukaan,
joka oli 22,5 x 27,5 cm. Kazanin Jumalanäiti-ikoni on
Venäjällä suosittu häälahja ja joskus
se yhdistetään venäläiseen nationalismiin.
Kazanin Jumalanäiti -ikonin sanotaan tulleen Venäjälle
Konstantinopolista 1400-luvulla. Kun tataarit piirittivät
Kazanin ja tekivät siitä pääkaupunkinsa
1438, ikoni katosi. Sitä ei mainittu ennen kuin vasta
1500-luvulla, muutama vuosi sen jälkeen, kun Iivana Julma
vapautti Kazanin 1552.
Palaneen talon raunioista löydetty ikoni
Kun tuli tuhosi Kazanin vuonna 1579 Neitsyt Maria ilmestyi
unessa 10-vuotiaalle tytölle nimeltä Matrona Onutshina
ja kertoi, mistä arvokkaan kuvan voisi taas löytää.
Matrona kertoi asiasta arkkipiispalle, joka ei kuitenkaan
ottanut häntä vakavasti. Kahden samanlaisen unen
jälkeen Matrona ja hänen äitinsä kaivoivat
itse 8.7.1579 ikonin, joka oli hautautunut streltsi Onutshinin
palaneen talon tuhkan alle. Ikoni löytyi samasta paikasta,
jossa ikonin piilopaikkana olleen talon rauniot sijaitsivat.
Tämän ikonin väitetään olevan jäljennös
Blahernan kirkossa Konstantinopolissa säilytetystä
apostoli Luukkaan maalaamaksi kerrotusta ikonista.
Joka tapauksessa löytyessään ikoni näytti
yhtä puhtaalta kuin uusi. Arkkipiispa katui uskottomuuttaan
ja vei ikonin Pyhän Nikolaoksen kirkkoon, jossa sokea
mies parani samana päivänä. Kirkon pappina
olleesta miehestä nimeltä Ermogen tuli myöhemmin
Kazanin Metropoliitta. Hän toi ikonin Kazanin Neitsyt
Marian ilmestyksen katedraaliin ja julisti 8.7. juhlittavaksi
Kazanin Jumalansynnyttäjän muistolle. Tiedämme
näistä asioista Ermogenin kronikasta, jonka tsaari
pyysi kirjoittamaan vuonna 1595.
Myöhemmin ikonin löytöpaikalle perustettiin
Jumalansynnyttäjän muistolle pyhitetty luostari,
jonka ensimmäinen igumenia oli juuri ikonin löytänyt
Matrona Onutshina eli kirkolliselta nimeltään äiti
Marfa. Ikoni sijoitettiin tähän luostariin, josta
se myöhemmin vuonna 1904 varastettiin ja tuhotiin. Tästä
enemmän alempana.
Iivana Julmalle tehty kopio
Vuonna 1579 tästä palaneen talon raunioista löydetystä
ikonista tehtiin kopio Iivana Julmalle. Myöhemmin Pietari
Suuren aikana kopio siirrettiin Pietariin vuonna 1721 ensin
erääseen tšasounaan, sitten Aleksanteri Nevskin
lavraan ja sitten vielä vuonna 1737 valmistuneeseen Jumalansynnyttäjän
kirkkoon. Tätä ikonia pidettiin hallitsijahuoneen
suojelijana. Kyseinen kirkko kuitenkin purettiin ja ikoni
siirrettiin vuonna 1811 valmistuneeseen Jumalanäidin
Kazanilaisen ikonin muistolle pyhitettyyn kirkkoon eli ns.
Kazanin kirkkoon.
Kazanin kirkko suljettiin vallankumouksen seurauksena vuonna
1932 ja ikoni siirrettiin ruhtinas Vladimirin kirkkoon, joka
on toiminut pientä keskeytystä vv. 1926-27 lukuunottamatta
tähän päivään saakka. Ikoni on yhä
siellä kunniapaikalla.
Pozharskin kopio
Vuonna 1612, kun Moskovan olivat vallanneet puolalaiset,
Ermogenista oli tullut koko Venäjän patriarkka.
Vankilasta käsin hän julisti kolmipäiväisen
juhlan ja käski tuoda Kazanin Jumalanäidin ikonin
Kuzma Mininille ja Dimitri Pozharskille, jotka johtivat vastarintaliikettä.
Tätä ikonia, jota myös väitetään
aidoksi, mutta joka silti luultavasti oli myös kopio,
kannettiin niitten joukkojen edessä, jotka valtasivat
takaisin pääkaupungin puolalaisilta.
Kun Puolan armeija ajettiin viimein pois Moskovasta 22.9.1612,
voitto omistettiin Jumalanäidille ja Kazanin ikonista
tuli Venäjän nationalismiliikkeen merkki. Myöhemmin
sinä vuonna, kun Mihail I (Mihail Feodorovits Romanov)
tuli tsaariksi, hän määräsi sekä
8.7. että 22.9. Kazanin Jumalanäidin juhlapäiviksi.
Suomessa tuota juhlapäivää vietetään
heinäkuun 8. päivänä sekä
lokakuun 22. päivänä.
Voittoisa ruhtinas Dmitri Pozharski rahoitti pienen puisen
kirkon rakentamisen Moskovan Kremlissä, joka myös
oli omistettu Kazanin Jumalanäidille. Ikonia pidettiin
siellä kunnes kirkko poltettiin vuonna 1632. Tsaari määräsi
isomman tiilisen katedraalin rakennettavaksi sen tilalle.
Tämän valmistuttua vuonna 1638, ikoni säilyi
Moskovassa Kazanin katedraalissa lähes kahden vuosisadan
ajan. Se tuotiin säännöllisesti juhlallisessa
liturgisessa saatossa pitkin Moskovan muureja, ikään
kuin Moskovan suojelijana.
Ennen Kristus Vapahtajan kirkkoa Venäjän pääkirkko
Moskovassa oli Jelohovin Kristuksen ilmestymisen kirkko. Jossain
vaiheessa ikoni tai sen kopio kulkeutui sinne. Tästä
kirkosta ikoni siirrettiin kuitenkin vielä kerran Kremlissä
olevaan Kristuksen ilmestymisen ja Jumalansynnyttäjän
muistolle pyhitettyyn kirkkoon, jossa tämä kopio
edelleen on.
Ihmeitätekevä ikoni
Ehkä huomattavampia Kazanin Jumalanäidin väliintuloja
ja ihmetekokoja tapahtui ensin taisteluissa ruotsalaisia sotajoukkoja
vastaan vuonna 1709 ja sitten myöhemmin Napoleonia vastaan
vuonna 1812.
Tätä myöhempää voittoa juhlistaakseen
ikonin kopio siirettiin myöhemmin vuonna 1821 Uuden Kazanin
Katedraaliin uuteen pääkaupunkiinsa Pietariin.
Tähän mennessä Kazanin Jumalanäidin-ikonista
oli tullut erittäin suosittu Venäjällä
ja siitä oli yhdeksän ihmeitätekevää
kopiota ympäri maata. Edellen kiistellään siitä
mikä, jos mikään, näistä on alkuperäinen
ikoni. Jotkut väittävät, että alkuperäinen
säilyi Kazanissa, kun taas jotkut väittävät,
että Moskovasta Pietariin siirretty ikoni on alkuperäinen.
Useat asiantuntijat uskovat kuitenkin, että alkuperäinen
hävisi ja kaikki Kazanin ikonit ovat aikaisia kopioita.
Ikoneja katoaa
Joka tapauksessa sekä raunioista löytynyt ikoni
että Iivana Julmalle tehty ikoni hävisivät
1900-luvun alussa. Luostarissa ollut ikoni varastettiin vuonna
1904. Varkaat luultavasti tuhosivat ikonin, koska he olivat
enemmän kiinnostuneita sen korukivistä ja kultauksesta.
Pietarissa ollut ikoni katosi syyskuun vallankumouksen jälkeen
vuonna 1917. Jotkut väittävät, että se
salakuljetettiin maasta, jotta se olisi suojassa bolsevikeilta.
Toiset väittävät, että kommunistit itse
piilottivat ja myöhemmin myivät sen ulkomaille.
Toisen maailmansodan aikana Kazanin Jumalanäidin ikoni
ilmestyi Leningradissa johtamaan saattoa natsien piirittämän
linnoitusten ympäri.
Joka tapauksessa jonkun Kazanin Jumalanäidin ikonin
kopioista on nyt siis kuitenkin Vladimirin kirkossa kunniapaikalla.
Paavin ikoni
Roomalaiskatolinen kirkko kertoi yhden alkuperäiseksi
väitetyistä ja varastetuista Kazanin Jumalanäiti-ikoneista
kulkeutuneen Varsovan kautta Yhdysvaltoihin ja edelleen Fatimaan.
Sieltä se eräiden vaiheiden jälkeen lahjoitettiin
paaville, joka piti sitä yksityisasunnossaan. Paavi Johannes
Paavalin kerrottiin vuonna 2002 sanoneen patriarkka Alekseij
II:lle haluavansa lahjoittaa tämän ikonin takaisin
Moskovan patriarkalle, kunhan se tulee kirkkopoliittisesti
mahdolliseksi ja paavi voi vierailla Moskovassa. Kaikki tämä
ei kuitenkaan toteutunut ja paavin "yksipuolisena huomionosoituksena"
ikoni vietiin paavin delegaation toimesta Moskovaan kesällä
2005 ja luovutettiin patriarkka Alekseij II:lle.
PP
Artikkeliin liittyvä tehtävä:
Kazanin jumalanäidin ikoneja muualla Internetissä:
- Dmitri Orehov: Venäjän pyhiä ikoneja
(sarjassa: Sielun parantaminen), kust. N.Prospekt,
Pietari, 2003 (venäjäksi)
Katso myös:
|
