Lampukka
Lampukka on ikonin
edessä poltettava öljylamppu. Lampukka voi olla
joko ylhäältä, esimerkiksi katosta tai jostain
telineestä riippuva tai kiinteästi lattialla omalla
jalustallaan seisova tai seinätelineeseen kiinnitetty.
Usein lampukan sisässä on lasinen pieni kuppi, astia
öljylle. Irtonainen lasiastia on tyhjetessään
helpompi täyttää.
Lampukoita käytetään sekä ortodoksisessa
kirkossa kaikissa jumalanpalveluksissa kuin myös ortodoksien
tai muittenkin ihmisten kotona kotialttarin ikonien edessä.
Lampukan valo kuvaa taivaallista, jumalallista valoa, jonka
Kristus toi synnin pimentämään maailmaan.
Lampukassa poltetaan kasvispohjaista ns. lampukkaöljyä,
jota voi ostaa esimerkiksi kirkollisten tavaroiden kaupoista.
Öljynä voidaan käyttää myös
puhdasta parafiiniöljyä, jota saa muun muassa apteekeista.
Lampukassa käytetään nykyään usein
myös tuikkukynttilää, vaikkakaan se ei oikein
ole ortodoksisen perinteen mukainen, koska lampukassa ei saisi
polttaa mitään eläinkunnasta saatavaa tuotetta
esimerkiksi eläinrasvapohjaista steariinia.
Lampukassa on (silloin kun käytetään öljyä)
reunoihin kiinnittyvä tai öljyssä kelluva sydänlangan
pitäjä ja siinä luonnonmukainen esimerkiksi
puuvillainen sydänlanka, jonka alaosa on öljyssä
ja joka on imenyt itseensä öljyä koko pituudeltaan.
Serbilalainen Ohridin ja Zichan piispa, pyhä Nikolai
Velimirovic (muistopv 18.3. ja 13.5.) on luetellut
syitä, miksi lampukkoihin pitää laittaa tuli
palamaan valoksi.
- Ensinnäkin siksi, koska uskomme on valo. Kristus
sanoi:"Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa
minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä
on elämän valo." (Joh.8:12).
Lampukkojen valo muistuttaa meitä tuosta valosta, jonka
Kristus tuo sieluumme.
- Toiseksi jotta se muistuttaisi meitä sen pyhän
kirkkaasta luonteenlaadusta, jonka edessä valo palaa,
sillä pyhiä kutsutaan "valon lapsiksi"
(kts. Luuk.16:8).
- Kolmanneksi siksi, jotta se toimisi ikään kuin
moitteena pimeille teoillemme, pahoille ajatuksillemme ja
himoillemme ja jotta se kutsuisi meitä evankeliumin
valon tielle; ja niin että voisimme kiihkeästi
yrittää täyttää Vapahtajamme käskyt:
"Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille,
jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne
ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa."
(Matt.5:16)
- Neljänneksi niin, että lampukka olisi meiltä
pieni uhrilahja Jumalalle, joka antoi itsensä täydellisenä
uhrina puolestamme ja pienenä merkkinä suuresta
kiitollisuudestamme ja kirkkaasta rakkaudestamme Häntä
kohtaan, jolta me rukoilemme elämää, terveyttä
ja pelastusta sekä kaikkea sitä, mitä vain
äärettömiin ulottuva rakkaus voi suoda.
- Viidenneksi jotta kauhu iskisi pahoihin voimiin, jotka
joskus hätyyttävät meitä jopa rukouksen
aikana ja johtavat ajatuksemme pois Luojasta. Pahat voimat
rakastavat pimeyttä ja vapisevat kaikesta valosta,
erityisesti niistä valoista, jotka kuuluvat Jumalalle
ja jotka miellyttävät Häntä.
- Kuudenneksi niin, että tämä valo nostaisi
meidät epäitsekkyydestä. Aivan kuin öljy
ja lampukan sydänlanka palavat lampukassa, nöyränä
tahdollemme, niin antakaamme sielummekin palaa rakkauden
liekillä myös kaikissa kärsimyksissämme,
ollen aina nöyrä Jumalan tahdolle.
- Seitsemänneksi siksi, jotta opettaisimme itsellemme,
että lampukka ei voi palaa ilman käsiemme apua,
niin myös sydämemme, sielumme lampukka, ei voi
palaa ilman Jumalan armon pyhä tulta, vaikka se olisi
täynnä kaikkia hyviä tekoja. Kaikki nämä
hyveet ja hyvät tekomme, kaiken kaikkiaan ovat [vain]
tulenarkaa materiaalia, mutta tuli, joka sytyttää
ne, on lähtöisin Jumalalta.
- Kahdeksanneksi siksi, jotta se muistuttaisi meitä,
että ennen muita maailman Luoja loi valon ja sen jälkeen
kaiken muun yhden kerrallaan: "Jumala sanoi: 'Tulkoon
valo!' Ja valo tuli." (1.Moos.1:3). Ja
niin täytyy olla myös hengellisen elämämme
alussa, niin että ennen kaikkea muuta Kristuksen valon
totuus pitää loistaa sisällämme. Tästä
Kristuksen totuuden valosta on sitten jokainen hyvä
teko luotu, juontanut juurensa ja kasvanut suuremmaksi meissäkin.
- Tulkoon Kristuksen valo myös sinun osaksesi.
HAP
|
