Ekumeeniset kirkolliskokoukset
Ortodoksinen kirkko hyväksyy ja tunnustaa 7 ekumeenista
eli yleistä, kaikkia kirkkoja koskevaa kirkolliskokousta.
Oheisessa listassa kokouksen pitopaikan jälkeen kokouksen
pitovuosi ja suluissa kokouksen tärkeimmät asiakokonaisuudet.
- Nikea v. 325 (oppi kolminaisuudesta,
areiolaisuuden
torjuminen, Nikean
uskontunnustus)
- Konstantinopoli v. 381 (Nikean kolminaisuusopin
täydentäminen, uskontunnustus)
- Efesos v. 431 (Kristuksen luonto, nestoriolaisuuden
torjuminen, Neitsyt Marian julistaminen Jumalansynnyttäjäksi
(kreik. Theotokos)
- Kalkedon v. 451 (Kristuksen luonto, monofysitismin
torjuminen)
- Konstantinopoli v. 553 (Kristuksen luonto,
edellisten kirkolliskokousten päätösten lisävahvistukset)
- Konstantinopoli vv. 680 - 681 (monotelitismin
torjuminen)
ja Trullo, v. 692, ns. viisi-kuudes
[quintisext / penthekte] kirkolliskokous oli
osa kuudetta kirkolliskokousta, ei itsenäinen, erillinen
ekumeeninen kirkolliskokouksensa
- Nikea v. 787 (ikonien kunnioittamisen
palauttaminen ja ikonoklasmin [ikonien raastamisen] torjuminen)
Näistä kuudelta kokoukselta on säilynyt sääntöjä
eli kanoneja.
Muut kirkkokunnat (esim. roomalaiskatoliset, protestantit,
orientaaliset
kirkot) eivät tunnusta kaikkia näitä tai
joitain osia näistä kirkolliskokouksista ekumeenisiksi
ja kieltävät osan kokousten päätöksistä
ja kanoneista.
Ekumeeninen kirkolliskokous ymmärretään yleensä
koko uskontunnustuksessa tunnustetun kirkon piispainkokoukseksi,
joiden katsotaan olleen Pyhän Hengen ohjaamia ja niiden
opetuksen siksi oikeaa. Etenkin varhaisimpia kokouksia arvostetaan
myös useiden protestanttisten kirkkojen keskuudessa,
mutta protestantit eivät katso niiden olevan opillisissa
asioissa Raamatun kaltaisesti arvovaltaisia.
Näiden kirkolliskokousten lisäksi pidettiin ns.
paikalliskirkkojen omia kirkolliskokouksia, paikallisynodeja.
Myös näiden kokousten hyväksymien päätösten
ja kanonien tunnustamisessa on kirkkojen välillä
suurta eroavaisuutta ja jopa eripuraa.
Seuraavat paikallissynodit ovat kirjanneet omia päätöksiään
ja kanoneja, jotka myös kaikki velvoittavat ortodoksisia
kirkkoja eri puolilla maailmaa:
- Karthagon synodi (v. 255)
- Ankyran synodi (v. 314)
- Neokesarean synodi (vv. 314-325)
- Gangran synodi (n. v. 340)
- Antiokian synodi (v. 341)
- Laodikean synodi (v. 343)
- Sardikan synodi (v. 343)
- Konstantinopolin synodi (v. 394)
- Karthagon synodi (v. 419)
- Konstantinopolin synodi (v. 861)
- Konstantinopolin Hagia Sofian synodi (v. 879)
Näistä ensimmäisen synodin (Karthago,
v. 255) kanonit eivät sisälly kaikkiin kanonien
kokoelmiin. Ne ovat sekä Ateenalaisessa syntagmassa että
Pedalionissa, mutta puuttuvat slaavilaisesta ja romanialaisesta
kanonisista kokoelmista.
HAP |