Korkeasti Pyhitetty Nikean metropoliitta
ja Bithynian eksarkki,
emeritusarkkipiispa Johannes (siviilinimeltään
Johannes Wilho Rinne) syntyi Turussa 16. elokuuta
1923. Hänen vanhempansa olivat tullipäällysmies
Fredrik Wilhelm Rinne ja Aina Rauha Lindgren-Toivonen.
Wilho Rinne kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1941 ja suoritti
Åbo Akademissa teologian kandidaatin tutkinnon vuonna
1948. Samana vuonna hän siirtyi opiskelemaan Englantiin
anglikaaniseen collegeen noin vuodeksi. Englannista hän
palasi Paraisten ruotsinkielisen yhteiskoulun opettajaksi,
missä tehtävässä hän toimi vuoteen
1951 asti ja jatkoi samalla opintojaan lisensiaattitutkintoaan
varten, jonka suoritti vuonna 1952.
Vuosina 1952-53 hän oli stipendiaattina USA:ssa ja suoritti
Master of Theology-tutkinnon vuonna 1953. Vuosina 1953 –
1966 hän toimi opettajana ja rehtorina eri puolilla Suomea.
Ensin opettajana Kannaksen yhteiskoulussa ja Kittilän
yhteislyseossa, jonka rehtorina vuodet 1954 – 1962.
Joensuun normaalilyseossa hän toimi vuodesta 1962 ja
Turun klassillisessa lyseossa vuodesta 1963.
Vuonna 1966 hän sai teologian tohtorin arvon, Åbo
Akademiin tehdyn väitöskirjan aiheena oli anglikaanisen
arkkipiispa William Templen näkemys Jumalan valtakunnasta.
Väitöskirja on englanninkielinen ja sitä ei
ole käännetty suomeksi.
Samana vuonna 1966 hän kääntyi luterilaisesta
ortodoksiksi ja siirtyi jatkamaan opiskelujaan Kreikkaan Tessalonikin
yliopistoon, jossa teki vuonna 1971 toisen väitöskirjan
kreikaksi (käännetty myös suomeksi) aiheenaan
ykseyden ja yhdenmukaisuuden suhde kirkossa ekumeenisten synodien
valossa.
Työ ja kirkolliset vihkimykset
Ortodoksiksi kääntymistä seuranneena vuonna
1967 hänet vihittiin Konstantinopolissa diakoniksi
ja saman vuoden syksyllä hänet liitettiin Kreikassa
Patmoksen saarella sijaitsevan Johanneksen luostarin veljestöön
ja vihittiin munkiksi, papiksi ja sai arkkimandriitan
arvon.
Vuonna 1969 arkkimandriitta Johannes valittiin apulaispiispaksi
virkanimikkeellä Lapin piispa. Samana vuonna hän
hoiti ensin viransijaisena ja piispa Aleksanterin kuoltua
virkaa tekevänä myös Helsingin piispan virkaa
noin vuoden ajan. Helsingin
hiippakunnan piispaksi hänet valittiin vuonna 1970
ja vuonna 1972 hänelle myönnettiin Helsingin metropoliitan
arvo. Tätä tehtävää hän hoiti
arkkipiispaksi valintaansa asti.
Suomen ortodoksisen kirkkokunnan arkkipiispana hän toimi
vuodet 1987 – 2001, jonka jälkeen hän sai
eläkkeelle siirryttyään arvonimekseen harvinaisen
Nikean metropoliitan arvon. Tässä tehtävässä
hän osallistui mm. ensimmäistä kertaa suomalaisena
piispana Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhän
Synodin työskentelyyn.
Kirkollisten tehtäviensä ohessa metropoliitta Johannes
on toiminut eri yliopistoissa (Åbo Akademi, Helsingin
yliopisto, Joensuun yliopisto) assistenttina sekä dosenttina.
Metropoliitta Johannes on toiminut aktiivisesti mm. Mannerheimin
lastensuojeluliitossa, Kittilän matkailulautakunnassa,
Lions-toiminnassa sekä useissa ortodoksisen kirkon luottamustehtävissä
ja palkatuissakin ei-papillisissa tehtävissä. Näitä
ovat mm. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston päätoimittajan
tehtävät, joita hän hoiti yhdessä Aari
Surakan kanssa.
Metropoliitta Johannes on ollut jäsenenä ja puheenjohtajana
mm. Suomen ekumeenisessa neuvostossa, pohjoismaisen ekumeenisen
neuvoston instituutin hallituksessa, Ortodoksinen Lähetys
ry:ssä, Ortodoksisen seminaarin johtokunnassa ja Valamon
kansanopiston johtokunnassa.
Näiden lisäksi hän on toiminut jäsenenä
mm. Ortodoksisen kirkkomuseon johtokunnassa, Kirkkojen maailmanneuvoston
keskuskomiteassa, Kirkkojen maailmanneuvoston ja Vatikaanin
yhteistyöryhmässä, Valamo-säätiössä.
Huomionosoitukset ja kunniamerkit
Metropoliitta Johannekselle on myönnetty mm. seuraavat
ansio- ja kunniamerkit:
Suomen Leijonan ritarikunnan suurristi
Sotilasansiomitali
Sotainvalidien ansioristi
Pyhän Karitsan ritarikunnan suurristi
Viron Maariamaa ritarikunnan II lk ritarimerkki
Virolainen piispa Platonin ritarikunnan risti
Venäläinen Pyhän Sergei Radonesilaisen
ritarikunnan II lk ritarimerkki
Kreikan Feniksin ritarikunnan suurristi
Kreikan Kunnia-ritarikunnan suurristi
Pyhän Kostantinos Suuren ritarikunnan suurristi
Pyhän Markuksen I lk ritarimerkki (Aleksandrian
patriarkaatti)
Pyhän Maria Magdalenan I lk ritarimerkki (Puolan
ortodoksinen kirkko)
Venäläinen Pyhän Vladimirin I lk ritarimerkki
Pyhän Lasaruksen hospitaliitti ja sotilaallisen
ritarikunnan kirkollinen suurristi
Puolustusvoimain kultainen ansiomitali
Kansallisen veteraanipäivän ansiolevyke
Helsingin kaupungin sekä Kuopion kaupungin kultaiset
ansiomitalit
Helsingin ev.-lut. seurakuntien ansiomitali
Arkkipiispa Johannes kuvattuna Joensuun ortodoksisen seminaarin
pyhän Johannes Teologin kirkon seinäfreskossa
(kuva: HAP)
Metropoliitta Johannes on Pyhäin Sergein ja Hermanin
veljeskunnan kunniajäsen ja itävaltalaisen Pro Oriente-säätiön
kunniajäsen. Hänelle on myönnetty teologian
kunniatohtorin arvo Debrecenissä Unkarissa.
Julkaisuja
1.väitöskirja: The Kingdom of God in the
Thought of William Temple, 1966
2.väitöskirja: Henotes kai homoiomorphia
ka to pneuma ton oikoumenikon synodon, 1971
(suomennettu: Ykseyden ja yhdenmukaisuuden suhde kirkossa
ekumeenisten synodien valossa)
Lähimmäiset, 2002
Kirjallisuutta
Lasse Virtanen: Metropoliitta Johannes – Bysantin
luottomies, (Ajatus-kirjat), 2003
referaatin laatinut edellä mainitun kirjan pohjalta Hannu Pyykkönen
