Pyhittäjä Herman Alaskalainen Valamon
veljestön ruokasalin seinäfreskossa (kuva:
HAP)
Voronein kuvernementissa Venäjällä luultavasti
vuonna 1756 syntyneen pyhittäjä Herman Alaskalaisen
lapsuus ja nuoruus ovat jääneet melko tuntemattomiksi.
Hänen tiedetään hakeutuneen 17-vuotiaana nuorukaisena
Sarovskin luostariin ja eräiden tietojen mukaan myöhemmin
Suomenlahden rannalla olevaan Troitsa-Sergievan luostarin
erakkolaan. Muutamia vuosia myöhemmin hän siirtyi
kilvoittelemaan Valamon luostariin. Valamossa hän kohtasi
igumeni Nazarin,
joka osoittautui hyvin merkittäväksi ohjaajaksi
ja tärkeäksi vaikuttajaksi pyhittäjä Hermanin
elämässä.
Pyhittäjä Hermanin luostarikilvoitus Valamossa
päättyi 1793, kun Valamosta lähetettiin kuuden
munkin ja neljän noviisin joukko tekemään lähetystyötä
tuolloin Venäjälle kuuluneelle Kodiakin saarelle
nykyisen Alaskan etelärannikolle. Pyhittäjä
Herman oli yksi vanhus Nazarinin valitseman ryhmän jäsenistä.
Lähetystyöntekijöiden ryhmän oli tarkoitus
levittää kristinuskoa alkuperäiskansojen keskuuteen,
perustaa koulu lapsille sekä rakentaa kirkko. Erilaisten
lähetystyöntekijöiden ryhmää koskeneiden
menetysten jälkeen - osa lähetyssaarnaajista kuoli
melko pian, jotkut taas palasivat Venäjälle - pyhittäjä
Herman jäi yksin tekemään lähetystyötä
Kodiakin saaren seudulla.
1800-luvun alkupuolella pyhittäjä Herman valitsi
omaksi asuinpaikakseen Kuusisaaren (venäjäksi
Jelovoi ostrov, englanniksi Spruce Island),
josta sen osan, missä hän asui, hän nimesi
Uudeksi Valamoksi (Novyi Valaam, New Valaam). Saarella
hän huolehti orvoista, opetti lapsia koulussa ja jatkoi
lähetystyön tekemistä. Pyhittäjä
Hermanin elämä oli hyvin askeettista; hän viljeli
itse omat perunansa ja muut vihanneksensa, asui yksikertaisesti
erakkomajassaan ja pukeutui vaatimattomasti. Pyhittäjä
Herman puolusti paikallista väestöä, Kodiakin
alkuasukkaita, venäläisiä siirtomaaisäntiä
vastaan, jotka ajoittain uhkasivat paikallisen yhteisön
elinoloja. Esirukouksillaan hän suojeli paikallista väestöä
monilta vaaroilta. Pyhittäjä Herman oli myös
merkittävä hengellinen opettaja.
Kodiakilaisten suuresti rakastama ja omaksi vanhuksekseen
kutsuma pyhittäjä Herman kuoli 1836. Hänen
elämänkulkuaan alettiin selvittää vuodesta
1864 eteenpäin. Pyhittäjä Herman kanonisoitiin
vuonna 1970 ensimmäisenä pohjoisamerikkalaisena.
Kodiakin saarella on nykyään Pyhittäjä
Hermanin teologinen seminaari. Pyhittäjä Hermania
kunnioitetaan eri puolilla maailmaa ja hänen muistolleen
on vihitty kirkkoja ja rukoushuoneita. Pyhittäjä
Hermanin elämästä on myös kirjoitettu
akatistos.
Pyhittäjä Hermanin muistopäivä on hänen
kanonisointipäivänsä 9.
elokuuta. Kaikkien Alaskan pyhien muistopäivä
on 24.9. (vanhaa ajanlaskua, ei suomalaisessa kalenterissa,
munkkien Alaskaan saapumispäivä), ja pyhittäjä
Herman Alaskalaisen kuolonuneen nukkumisen päivä
15.11.(vanhaa ajanlaskua).
Pyhittäjä Herman Alaskalainen valamolaisessa
ikonissa (kuva: HAP)
Akatistos Hermanille, 1. kontakki
Enkelijoukkojen Luoja kutsui sinut, isä
Herman, julistamaan ortodoksista uskoa uudessa maassa ja olemaan
kilvoitteluelämän alullepanija kaukaisessa pohjoisessa
maassa. Apostoli Paavalin tavoin sinut lähetettiin pimeydessä
olevien luo, jotta ortodoksisen uskon valo loistaisi kirkkaana
maailman loppuun asti. Me Amerikan mantereen asukkaat tuomme
sinulle tämän kiitoksen ja laulamme ylistystä
sinulle, taivaallinen suojelijamme.
--- The Creator of the Angelic Hosts, called
you, Father Herman, to proclaim the Orthodox faith in the
new land and to be the founder of the monastic way in the
remote lands of the North. You were sent, as was the Apostle
Paul, to those sitting in darkness so that the light of Orthodoxy
might brightly shine to all the ends of the world. We, the
inhabitants of the American continents, bring you this thanksgiving
and sing this song of praise to you, our heavenly protector.