P. Fotios Suuri (6.2.)
Helmikuun 6. päivänä muisteltava pyhä
Fotios on meillä melko vähän tunnettu
pyhä. Hänen kuvansa on Joensuussa sijaitsevan ortodoksisen
seminaarin kirkossa heti kuoron takana. Fotios oli yliopistomies,
joka nousi maallikosta Konstantinopolin patriarkaksi kuudessa
päivässä. Maallikon valinta piispaksi on idän
kirkossa mahdollista toisin kuin Rooman kirkossa. Fotioksesta
voi mainita kaksi tärkeää asiaa: Filoque-teologian
vastustuksen ja kehittyvän tradition opetuksen.
Filioque (ja Pojasta) on lännessä uskontunnustukseen
tehty lisäys, jonka mukaan Pyhä Henki lähtee
Isästä ja Pojasta. Fotios kirjoitti ortodoksien
puolelta ensimmäisen tarkan esityksen Filioqueta vastaan
("Pyhän Hengen Mystagogia"). Hänen
mukaansa lännen opetuksessa Jumala on yksi olemus, jossa
persoonallinen tai hypostaattinen olemassaolo typistyy käsitteeksi
kolmen persoonan suhteista. Jos Henki lähtee myös
Pojasta, se merkitsee että olemus on ollut ennen persoonallista
olemassaoloa. Idässä taas kolminaisuusoppi lähtee
Isän, Pojan ja Hengen ilmoittamisesta persoonina.
Fotios ymmärsi analyyttisenä tutkijana, että
kirkon historia ja traditio ovat eläviä ja aina
omaan aikaansa sidottuja. Hän on älyllisesti rehellinen,
mikä hänelle merkitsee toisistaan poikkeavien kirkollisten
käytäntöjen ja sääntöjen hyväksymistä.
Fotios kirjoittikin: "Jokaisen on pidettävä
se, mitä yleisissä ekumeenisissa päätöksissä
on määrätty, mutta kirkkoisien mielipiteitä
tai paikallisten synodien säädöksiä voidaan
noudattaa tai olla noudattamatta." Esimerkkeinä
hän mainitsee parranajon, lauantaipaaston ja pappien
selibaatin.
Pyhän Fotioksen periaate sopii muistaa nykyisinkin,
että osaisimme elää traditiomme mukaista elämää
takertumatta epäoleellisiin yksityiskohtiin, joiden historiallinen
ja kulttuurinen tausta voi olla kovinkin kaukana meistä.
Isä Rauno Pietarinen
|
