Pyhittäjä Eleasar
Hanhisaarelainen (13.1.)
Pyhittäjä Eleasar (Jeleazar) Hanhisaarelainen
(tunnetaan myös nimellä Eleasar Anzerskilainen)
syntyi Severjukovin kauppiasperheeseen Kozielskin kaupungissa
Kalugan alueella Venäjällä. Omien vanhempiensa
siunauksella Eleasar lähti Solovetskin
luostariin, missä hän sai munkkivihkimyksen
luostarin igumenilta,
pyhittäjä Irinark
Solovetskilaiselta (muistopv 17.7.).
Luostarissa ollessaan hän osoitti omaavansa hämmästyttäviä
taiteellisia lahjoja: hän oppi puunleikkaustaitoa ja
hän osallistui Kristuksen kirkastumisen katedraalin koristeluun.
Saatuaan omasta mielestään liikaa huomiota kilvoittelijana,
hän igumenin siunauksella meni Hanhisaareen (Anzerskin
saareen) vuonna 1612 elääkeseen siellä
erakkona ja omistaen elämänsä lakkaamattomalle
rukoukselle ja mietiskelylle.
Saadakseen jonkinlaista toimeentuloa ja selviytyäkseen
hengissä erämaasaaressa, pyhittäjä Eleasar
veisteli puisia kuppeja, joita hän sitten jätti
saaren sataman laiturille. Kuppeihin hän kirjoitti viesteja
niistä ruokatoiveista, joita hän silloin tarvitsi.
Kalastajat jättivät kilvoitteijalle leipää
ja muita elintarvikkeita ja he tämän palkaksi saivat
ajoittain suuria kalansaaliita.
Vuonna 1616 pyhittäjä Eleasar kohosi munkkeudessaan
skeemamunkiksi. Oppilaita alkoi kokoontua hänen ympärilleen
toivoen saavansa elää lähellä oppi-isäänsä
ja saada häneltä ohjeita elämälle. Pyhittäjä
järjesti sivuluostarin, skiitan, jossa noudatettiin erittäin
ankaria ikivanhoja luostarisääntöjä. Munkkien
asumukset, keljat, rakennettiin kauaksi toisistaan ja erakot
kokoontuivat yhteen vain lauantaisin ja sunnuntaisin jumalanpalveluksiin.
Pyhittäjä Eleasarin oppilaiden joukossa oli myös
pappismunkki Nikita (Minin), tuleva Moskovan patriarkka
Nikon (1652-1658). Venäjän tsaari Mikael
I (Mihail I) (1613-1645) kuuli pyhittäjä
Eleasarin kilvoituselämästä ja kutsui hänet
Moskovaan. Pyhittäjä ennusti tsaarille pojan syntymisen
ja paluumatkalle tsaari anteliaasti antoi hänelle runsaasti
apua kivisen Pyhän Kolminaisuuden kirkon sekä muidenkin
luostarin rakennuksien rakentamiseksi saarelle.
Pyhittäjä Eleasar Hanhisaarelainen rakasti kirjoja.
Hän itsekin toimitti kolme kirjaa: "Kukkatarhat",
koottuja mieltä ylentäviä sanontoja ja esimerkkejä
erilaisista kirjallisista lähteistä. Hän myös
kirjoitti kommentaarikirjan luostarin keljaelämän
säännöistä.
Pyhittäjä Eleasar kuoli samgen korkeassa iässä,
nähden ennalta kuolinaikansa. Ei ole tiedossa, kuinka
vanha hän oli kuollessaan, mutta hän joka tapauksessa
eli neljäkymmentä vuotta Hanhisaaressa ja ennen
sitä aika kauan Solovetskissä.
Pyhittäjä Eleasar Hanhisaarelaista kunnioitetaan
Suomen ortodoksisessa kirkossa Karjalan valistajana ja hänen
oma muistopäivänsä on hänen kuolinpäivänsä
13. 1.1656 mukaisesti vuosittain tammikuun 13. päivä.
Häntä muistellaan mylös Karjalan valistajien yhteisenä
muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun
viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän
väliseen lauantaihin.
HAP
Kirjallisuutta:
- Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
- Pyhittäjä Eleasar Solokkalainen ss. 55-58
|
