Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen
(22.9.)
Karjalainen pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen
(Jašezerskij) syntyi todennäköisesti
1550-luvun alussa Ostretšinan pogostan Šoskan kylässä
kuudentoista virstan eli noin 17 kilometrin päässä
myöhemmin, todennäköisesti noin vuonna 1582
perustamastaan Jaasjärven Jumalansynnyttäjän
ilmestyksen (Blagovešhenski) luostarista.
Luostariin kokoontui aluksi kahdeksan munkkia kilvoitellen
kivikkoisessa erämaassa ja samalla viljellen peltoa ja
hoitaen karjaa. Tiedot pyhittäjä Joona Jaasjärveläisestä
ovat melko niukkoja. Joissakin lähteissä oleva tieto
siitä, että hän olisi ollut nuorena pyhittäjä
Aleksanteri Syväriläisen
oppilaana, ei ehkä pidä paikkaansa, mutta hän
kuitenkin kilvoitteli jonkin aikaa joko Aleksanteri Syväriläisen
luostarissa tai muualla, nykytutkimuksen perusteella todennäköisimmin
Paleostrovin luostarissa ja sai sieltä sitten askeettiset
oppinsa edelleen omaan perustamaansa luostariin vietäväksi.
Pyhittäjä Joona ahersi uupumatta luostarinsa rakentamisen
eteen. Hän esimerkiksi kaivoi helpottaakseen kalastamista
kanavan Jaasjärvestä (Jašezero, noin 70
km Petroskoista etelään) läheiseen Heinäjärveen.
Usein hän ratsasti hevosella iso reppu selässään
pitkin synkkiä metsäteitä hakien luostariin
kaikenlaista sinne tarvittavaa tavaraa.
Kilvoittelija veisti erikoisen mielellään puusta
erilaisia esineitä ja astioita, joita tarvittiin esimerkiksi
jumalanpalveluksissa. Aikanaan munkki tuli tunnetuksi pyhästä
elämästään muuallakin ympäröivässä
maailmassa ja useat pyhiinvaeltajat heidän joukossaan
muiden muassa tsaarinsukuinen nunna Marfa (Romanova, tsaari
Mihail Feodorovits Romanovin äiti), tsaari Feodor
Ivanovits (1584-1598) toivat luostarille lahjoja,
joukossa muiden muassa jumalanpalveluskirjoja. Näin teki
myös tsaari Vasili Šuiski (1606-1610),
joka lahjoitti sekä kirjoja että maata ja muuta
omaisuutta luostarin käyttöön. Luostarin maa-alue
laajeni ja useita uusia kirkkoja rakennettiin.
Myös Novgorodin metropoliitta
Isidor sekä Solovetskin luostarin igumenit
Jakob (1581-1597) ja Irinark
(1613-1626, muistopv. 17.7.) ja monet muutkin kanssakilvoittelijat
osoittivat syvää rakkautta ja kunnioitusta kilvoittelijaa
kohtaan. He lahjoittivat luostarille muiden muassa kelloja
kellotorniin.
Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen kuoli
16. vuosisadan lopulla tai todennäköisemmin vasta
1600-luvun alkupuolella, tarkkaa kuolinvuotta ei tiedetä,
mutta tutkija Irina Karvonen arvelee sen tapahtuneen vasta
vuoden 1629 jälkeen. Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen
on haudattu perustamansa Ilmestyksen luostarin alueelle, joka
Neuvostoliiton aikana raunioitui täysin ja "löydettiin
uudelleen" sattumalta vuonna 1996. Pyhittäjän
(prepodobnyj) kunnioitus alkoi paikallisena ja levisi
myöhemmin koko Karjalaan ja sitä tietä muuallekin
ortodoksiseen maailmaan.
Ortodoksinen kirkko muistelee Karjalan
valistajaa, pyhittäjä Joona Jaasjärveläistä
vuosittain syyskuun
22. päivänä sekä Karjalan valistajien
päivän yhteydessä lokakuun
viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän
välisenä lauantaina.
HAP
- Munkki Serafin (toim.): Synaksarion - syyskuu
- Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen,
Karjalan valistaja ss. 230-231
- Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
- Pyhittäjä Joona Jaasjärveläinen
ss. 37-38
- Ortodoksia 50
- Irina Karvonen: Kuka oli Joona Jaasjärveläinen
? ss. 83-111
|
