Pyhä Joona, Permin piispa
(29.1.) / (6.6.)
Pyhä Joona nousi Permin piispan istuimen haltijaksi
pyhittäjä Pitirimin kuoltua vuonna 1455. Hän
käännytti kristinuskoon jäljellä olevan
osan Perminmaasta, muiden muassa pakanaheimot, jotka elivät
Višera-, Kama, Tšusovaja- ja muiden lähistöllä
olevien jokien varsilla. Hänen toimestaa epäjumalien
palvonta kitkettiin juurineen pois alueelta ja näiden
pakanallisten palvontapaikkojen tilalle rakennettiin kirkkoja.
Kokeneita ja asiansa osaavia pappeja lähetettiin opettamaan
uusia käännynnäisiä Ust-Vymin kirkkokouluihin.
Pyhä Joona kuoli rauhassa kesäkuun 6. päivänä
1470. Hänen reliikkinsä ovat yhdessä pyhän
Gerasimin ja pyhittäjä Pitirimin reiikkien kanssa
Jumalansynnyttäjän ilmestyksen kirkossa Ust-Vymissä
Vologdan alueella.
Pyhää Joonaa muistellaan ortodoksisessa kirkossa
yhdessä Permin toisten piispojen Gerasimin
ja Pitirimin kanssa
heidän apostolisesta työstään ja aktiivisuudestaan
komien (syrjäänien) parissa tammikuun 29.
päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä
vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös
kesäkuun 6. päivänä, hänen kuolinpäivänään.
Tämän lisäksi Karjalan valistajiin luettavaa
pyhää Joonaa muistellaan myös Karjalan
valistajien yhteisenä muistopäivänä,
joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun
viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän
väliseen lauantaihin.
HAP
Katso myös:
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu
- Pyhät Gerasim, Pitirim ja Joona, Permin piispat
ss. 460 - 462
Syrjäänit: (lainaus suomalaisesta
wikipediasta):
Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen
laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella
eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit
elävät pääasiassa Komin tasavallassa,
mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja
Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä
on noin 345 000 henkeä.
Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152
000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan
eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys
liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu,
että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla
ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys
Permaan ja permiläisiin. (kts.
koko.
artikkeli)
Vogulit:
Mansit eli vogulit ovat suomalais-ugrilainen kansa, joka
kuuluu sen ugrilaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä
ovat hanti ja unkari. Mansin kielen taitajia kutsutaan manseiksi
tosin myös vanhempi vogulit -termikin on käytössä.
Mansia puhutaan Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa
Ob-joen varren kylissä ja Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Perm: (lainaus suomalaisesta wikipediasta):
Perm on entinen kuvernementti Venäjällä Itä-Euroopassa
ja Luoteis-Aasiassa Uralvuoriston molemmin puolin. Kuvernementin
pinta-ala oli 188 335 km² ja vuonna 1923 siellä
oli 1 967 044 asukasta. Kuvernementin pääkaupunki
oli Perm.
Permin kuvernementti oli perustettu Perman eteläosaan,
alueelle joka alun perin oli ollut komien eli syrjäänien
ja mansien eli vogulien asuinaluetta. Permin kuvernementti
liitettiin 1920-luvulla Uralin alueeseen. Nykyisin sen alue
kuuluu pääasiassa Permin aluepiiriin ja Sverdlovskin
alueeseen. (kts. koko
artikkeli)
Perm perustettiin 17. toukokuuta 1723 ja siitä tuli
kaupunki 1781. Perm oli aikoinaan laajan Permin kuvernementin
pääkaupunki. Vuonna 1940 Perm yhdistettiin läheisen
Molotovilikan kaupungin kanssa ja sen nimeksi tuli Molotov.
Vuodesta 1957 kaupungin nimenä on ollut jälleen
Perm. (kts. koko
artikkeli)
|
