Karjalan pyhittäjäisät
ja valistajat
Tämä muistopäivä tuli Suomen ortodoksisen
kirkon kalenteriin vuonna 1957, kun piispainkokous teki
päätöksen asiasta. Se sijoittuu aina lokakuun
viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän
väliseen lauantaihin.
Keitä olivat Karjalan valistajat ?
Pääasiassa Venäjän Karjalassa, Lapissa,
Inkerissä, Vepsässä ja Äänisjoen
ja Vienanjoen alajuoksulla vaikuttaneita pyhiä
kutsutaan Karjalan valistajiksi. Laajemmin ajatellen heidän
joukkoonsa voidaan lukea myös suomensukuisten kansojen
valistajat. Joensuun yliopiston historian professori Jukka
Korpela jakaa nämä 1100 luvulta 1600-luvulle vaikuittaneet
pyhät nejään ryhmään:
- lähetyssaarnaajat
- luostarinperustajat
- erämaakilvoittelijat
- paikalliset ihmiset
Karjalan valistajia on useita. Kirjallisuudessa ja hagiografisissa
teksteissä heitä mainitaan olleen noin 70. Suomessa
tunnetuimpia ovat olleet pyhittäjät:
Ortodoksista uskoa vahvisti ja levitti Karjalassa kuitenkin
monia muitakin pyhiä ihmisiä. Osaa heistä kunnioitetaan
paikallisesti, osa on laajemminkin tunnettuja.
Ohessa on luetteloa Karjalan valistajista ja heidän
muistopäivistään:
(XIII = valistaja vaikutti 1200 luvulla,
XIV= 1300-luvulla, XV = 1400-luvulla, XVI = 1500-luvulla,
XVII = 1600-luvulla)
- Pahomi Kenjärveläinen
(6.1. jälkeinen lauantai) XVI
- Filip (Moskovan meropoliitta, Solovetskin munkki)
(9.1.) XVI
- Eleasar Hanhisaarelainen
(Jeleazar Anzerilainen) (13.1.) XVII
- Afanasi Säntämäläinen
(18.1.) XVI
- Afanasi Navolotski
(18.1.) XVII
- Makari Roomalainen
(19.1.) XVI
- Gerasim (Stefan
Permiläisen oppilas) (29.1.) XV
- Joona (Stefan
Permiläisen oppilas) (29.1.) XV
- Pitirim (Stefan
Permiläisen oppilas) (29.1.) XV
- Gennadi Vasojärveläinen
(9.2.) XVI
- Nikifor Vasojärveläinen
(9.2.) XVI
- Joona Tuuheatukkainen
(17.2.) XVII
- Afanasi Muromalainen
(8.3.) XV
- Lasari Muromalainen
(8.3.) XIV
- Jefrosin Sinozerilainen
(20.3.) XVII
- Sosima (Zosima)
Solovetskilainen (17.4.) XV
- Antoni Karjalanrantalainen
(Korelski) (18.4.) XV
- Eufimi (Jefimi) Karjalanrantalainen
(Korelski) (18.4.) XV
- Feliks Karjalanrantalainen
(Korelski) (18.4.) XV
- Aleksanteri Oševenilainen
(20.4.) XV
- Stefan Permiläinen
(syrjäänien valistaja) (26.4.)
- Kiriak Syrjäläinen (28.4.) XV
- Kassian Komelilainen
(16.5.) XVI
- Kornili Paleostrovilainen
(19.5.) XIV
- Jeleazar
Muromilainen (4.6.) XV
- Jevmeni
Muromilainen (4.6.) XV
- Nazari
Muromilainen (4.6.) XV
- Joona Petrominskilainen
(5.6.) XVI
- Vassian
Petrominskilainen (5.6.) XVI
- Joona Kliimolainen
(6.6.) XVI
- Avraami Keniläinen
(7.6.) XVII
- Jelisei Sumalainen
(14.6.) XVI
- Varlaam Vagalainen
(19.6.) XV
- Johannes Jarengalainen
(3.7.) XVI
- Longin Jarengalainen
(3.7.) XVI
- Irinark Solovetskilainen
(17.7.) XVII
- Herman Solovetskilainen
(30.7.) XV
- Feodorit Kuolalainen
(17.8.) XVI
- Avraami Paleostrovilainen
(21.8.) XV
- Taddeus Petroskoilainen
(21.8.)
- Adrian Ondrusovalainen
(26.8.) XVI
- Dionisi Sermaksilainen
(30.8.) XVI
- Feodor Ojattikokilainen
(30.8.) XVI
- Ferapont Sermaksilainen
(30.8.) XVI
- Ignati Ojattijokilainen
(30.8.) XVI
- Joasaf Maasjärveläinen
(30.8.) XVI
- Kassian Solomannilainen
(30.8. ) XVI
- Kornili Padanilainen
(30.8.) XVI
- Leonid Ojattijokilainen
(30.8.) XVI
- Sergei Syväriläinen
(Aleksanteri Syväriläisen isä) (30.8.)
XVI
- Varvara Syvätiläinen
(Aleksanteri Syväriläisen äiti)
(30.8.) XVI
- Vassian Krestomirilainen
(3.9.) XIV
- Makari Vysokojärveläinen
(Korkeajärveläinen) (19.9.)
XVII
- Joona Jaasjärveläinen
(22.9.) XVI
- Savvati Solovetskilainen
(27.9.) XV
- Trifon Vjatkalainen
(hantien valistaja) (8.10.)
- Artemi Verkolalainen
(20.10.) XVI
- Paraskeva Piriminiläinen
(28.10.) XVI
- Kiprian Storoževilainen
(2.11.) XVI
- Varlaam Kierettiläinen
(6.11.) XVI
- Aleksanteri Nevski (23.11.) XIII
- Diodor Jurjemäkeläinen
(Jurjegorski)(27.11.) XVII
- Apostoli
Andreas (Venäjällä Karjalan apostoli)
(30.11.)
- Gennadi (Novgorodin arkkipiispa, Valamon munkki)
(4.12.) XVI
- Antoni Siijalainen
(Siijokelainen) (7.12.) XVI
- Kiril Tšelmogorilainen
(Tšelmovuorelainen) (8.12.) XIV
- Joona Petsamolainen
(pt. Trifon Petsamolaisen oppilas) (15.12.)
XVI
Luettelossa on vain yksi varsinainen naispyhä (nr.58)
ja sen lisäksi yksi pyhän äiti (nr.51).
Tähän on syynä se, ettei Karjalassa ole ollut
naispyhiä enempää. On muistettava, että
pyhäksi voidaan lukea vain sellainen henkilö, jonka
kirkkomme on virallisesti kanonisoinut tai jota paikallisesti
kunnioitetaan pyhänä. Tämän kunnioituksen
tulisi ilmetä mm. kyseisen henkilön pyhäinjäännösten
kunnioittamisena, ikonin maalaamisena ja jumalanpalvelustekstien,
akatistoksen tai ainakin jonkinlaisen rukouksen laatimisena
ko. pyhälle. Kunnioitus perustuu myös usein ihmeisiin,
joita esimerkiksi pyhänä pidetyn kilvoittelijan
haudalla on tapahtunut. Osaa Karjalan valistajista ei liene
koskaan "virallisesti" kanonisoitu. Heidän
kunnioituksensa on alkanut aikoja sitten kansan joukossa ja
joittenkin kohdalla se on jäänyt ilman kanonisointia,
mutta vakiintunut, myöhemmin omaksuttu käytäntö
pitää heitä ainakin paikallisesti katsottuina
pyhiin luettavina.
Karjalan valistajia - samalla kun osa heistä oli tietysti
maallisen vallan, tsaarin poliittisten valtapyrkimysten eteenpäin
viejiä ja valtiollisen vallan juurruttajia - voidaan
hyvällä syyllä samalla pitää ortodoksisuuden
tuojina Karjalaan ja Suomeen, ja siksi heillä on merkittävä
osa meidän sydämissä.
Heidän työnsä tuloksina on Karjalaan syntynyt
useita luostareita, kirkkoja, tšasounoita, jotka ovat
jakaneet meille ja monille muille ihmisille ortodoksisuutta
jo vuosisatoja.
HAP
Artikkeliin
liittyvä tehtävä.
Kuuntele esitelmä (RealPlayer-dokumentti)/
Heikki Kirkinen: Karjalan
suuret askeetit (Yle / http://www.yle.fi/teema/karjala/)
Akatistoksia Karjalan valistajille:
- Munkki Serafin (toim.): Synaksarion - marraskuu
- Tapani Repo (suom.): Pyhä muisto I, vuoden
kullekin päivälle
- Irma-Riitta Järvinen: Karjalan pyhät
kertomukset
- Erkki Piiroinen: Karjalan pyhät kilvoittelijat
|
