Pyhittäjä Pitirim,
Permin piispa (29.1.) / (19.8.)
Tšudovin ylienkeli Mikaelin ihmeen luostarin arkkimandriitta
Pitirim jatkoi pyhän
Gerasimin kuoltua 1441 hänen työtään
Permin ja Ustjugin piispana. Hänenkään toimintakautena
mansit (vogulit) eivät lopettaneet hyökkäyksiään
rauhaa rakastavien komien (syrjäänien)
asuinseuduille, Permin uudisasutuksille. Myös pyhittäjä
Pitirim seisoi joukkojensa tukena, kuten hänen edeltäjänsä
pyhä Gerasim oli tehnyt.
Vuonna 1447 hän henkilökohtaisesti vetosi Moskovan
suurruhtinaaseen Vasili II:een (Vasili II Vasiljevitš
Sokea vv. 1415-1462), jotta hän auttaisi komeja
(syrjäänejä). Pyhittäjä
vieraili usein johtamiensa kristittyjen luona, jotka olivat
hajaantuneet hajalleen ympäsi laajaa aluetta, opettaen
heille Jumalan Sanaa ja auttaen heitä vastoinkäymisissään.
Hän ryhtyi myös laajoihin järjestelyihin tehden
matkoja myös mansien (vogulien) keskuuteen ja
vieden heillekin Jumalan sanaa. Näillä matkoillaan
hän toistuvasti oli hengenvaarassa ja hän monella
tapaa sai kärsiä kaikenlaisista kieltäymyksistä.
Pyhimys ei kuitenkaan hellittänyt näissä pyrkimyksissään,
vaan hän kaikesta huolimatta valisti ja opetti kansaa
heidän kodeissaan, kirkoissa ja jopa ulkona avoimilla
paikoilla.
Hänen saarnamatkojensa johdosta useat mansit (vogulit),
jotka asuivat pitkin Petšora-joen rantoja, kääntyivät
kristinuskoon. Tämän vuoksi hänen toimintansa
herätti vihaa mansien johtajassa Asykissa. Vaikka aluksi
pyhittäjä Pitirim oli saanut Asykin kanssa aikaan
sopimuksen, jolla Asyk lupasi olla hyökkäämättä
komien (syrjäänien) kimppuun, Asyk myöhemmin
rikkoi lupauksensa ja hyökkäsi vuonna 1455 Perminmaahan
ja myös pyhittäjä Pitirim koki marttyyrikuoleman
hänen olleessaan toimittamassa rukouspalvelusta eli molebenia
elokuun 19. päivänä 1455 seudun pääkaupungin
Ust-Vymin lähistöllä.
Pyhittäjän reliikit
ovat Jumalansynnyttäjän ilmestyksen kirkossa Ust-Vymissä
Vologdan alueella. Pyhää Pitirimiä muistellaan
ortodoksisessa kirkossa yhdessä Permin toisten piispojen
Gerasimin ja Joonan
kanssa heidän apostolisesta työstään ja
aktiivisuudestaan komien (syrjäänien) parissa
tammikuun 29. päivänä. Hänen omaa muistopäiväänsä
vietetään eräissä paikalliskirkoissa myös
elokuun 19. päivänä, hänen kuolinpäivänään.
Tämän lisäksi Karjalan valistajiin luettavaa
pyhää Pitirimia muistellaan myös Karjalan
valistajien yhteisenä muistopäivänä,
joka sijoittuu aina vuosittain lokakuun
viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän
väliseen lauantaihin.
HAP
Katso myös:
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu
- Pyhät Gerasim, Pitirim ja Joona, Permin piispat
ss. 460 - 462
Syrjäänit: (lainaus suomalaisesta
wikipediasta):
Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen
laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella
eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit
elävät pääasiassa Komin tasavallassa,
mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja
Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä
on noin 345 000 henkeä.
Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152
000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan
eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys
liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu,
että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla
ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys
Permaan ja permiläisiin. (kts.
koko.
artikkeli)
Vogulit
Mansit eli vogulit ovat suomalais-ugrilainen kansa, joka
kuuluu sen ugrilaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä
ovat hanti ja unkari. Mansin kielen taitajia kutsutaan manseiksi
tosin myös vanhempi vogulit -termikin on käytössä.
Mansia puhutaan Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa
Ob-joen varren kylissä ja Sverdlovskin alueella Venäjällä.
Perm: (lainaus suomalaisesta wikipediasta):
Perm on entinen kuvernementti Venäjällä Itä-Euroopassa
ja Luoteis-Aasiassa Uralvuoriston molemmin puolin. Kuvernementin
pinta-ala oli 188 335 km² ja vuonna 1923 siellä
oli 1 967 044 asukasta. Kuvernementin pääkaupunki
oli Perm.
Permin kuvernementti oli perustettu Perman eteläosaan,
alueelle joka alun perin oli ollut komien eli syrjäänien
ja mansien eli vogulien asuinaluetta. Permin kuvernementti
liitettiin 1920-luvulla Uralin alueeseen. Nykyisin sen alue
kuuluu pääasiassa Permin aluepiiriin ja Sverdlovskin
alueeseen. (kts. koko
artikkeli)
Perm perustettiin 17. toukokuuta 1723 ja siitä tuli
kaupunki 1781. Perm oli aikoinaan laajan Permin kuvernementin
pääkaupunki. Vuonna 1940 Perm yhdistettiin läheisen
Molotovilikan kaupungin kanssa ja sen nimeksi tuli Molotov.
Vuodesta 1957 kaupungin nimenä on ollut jälleen
Perm. (kts. koko
artikkeli)
|
