Pyhittäjäisät Sergei ja Herman
kuvattuina Valamon luostarin vanhan kirkon ikonissa (kuva: HAP)
Pyhittäjä Sergei Valamolainen on toinen Valamon luostarin perustajista yhdessä
Pyhittäjä Herman Valamolaisen kanssa.
Perimätieto kertoo luostarin perustajan, kreikkalaisen
Sergein saapuneen Bysantista Laatokan pohjoispuolelle,
nykyisen Sortavalan tienoille Riekkalan saareen, mistä
hän siirtyi Valamon saarelle. Saari oli vanha uhrikeskus,
jossa asui tietäjävanhuksia ja paikallisia
velhoja.
Sergei asettui asumaan luoliin, ja Vaaga-niminen luola
tuli pyhittäjän asumukseski Valamon saaressa.
Siltä käsin hän yksin, ilman aseita keskellä
vihamielisiä pakanoita saarnasi asukkaille evankeliumia
ja kastoi ihmisiä kristityiksi. Näin pikkuhiljaa
saarelle syntyi luostariyhteisö, johon myös
historian saatossa johonkin aikaan (ei siis välttämättä
ollenkaan samaan aikaan kuin Sergei) liittyi karjalaissyntyinen
Herman, joka jatkoi pyhittäjäisä Sergein
työtä. Hermanin kerrotaan olleen mahdollisesti
kotoisin Sortavalan lähistöltä. Joissaikin
tiedoissa kerrotaan tätä ensimmäistä
luostari nimitetyn Pyhän Kolminaiuuden luostariksi
(erotuksena myöhempään nimeen Kristuksen
kirkastumisen luostari).
Perimätiedoissa luostarin perustaminen on sanottu tapahtuneen
v. 992 mutta asiasta on kiistelty kovastikin. Eräiden
tietojen mukaan perustaminen ajoittuisi 1100-luvulle ja eräiden
tietojen mukaan vasta 1300-luvulle. Varmaa tietoa perustamisajankohdasta
ei ole. Kaikki ajankohdat ovat enemmän tai vähemmän
arvailua, joista tutkijat keskenään kiistelevät.
Perimätiedon mukaan pyhittäjäisien reliikit
siirrettiin vuonna 1163 turvaan Valamosta Novgorodiin, jossa
ne olivat aina vuoteen 1180 asti. Silloin ne tuotiin juhlallisessa
saatossa takaisin Valamoon ja tuota päivää,
syyskuun
11. päivää, muistellaan yhä Suomen
ortodoksisessa kirkossa pyhäinjäännösten
palauttamisen muistopäivänä. Palautuspaikalle,
jossa reliikit otettiin
vastaan Laatokan rannassa rakennettiin myöhemmin kivinen
Jumalansynnyttäjän ilmestyksen tšasouna.