Pyhä Stefan Permiläinen
(26.2.)
Pyhä Stefan, Permin piispa on saanut
lisänimen 'syrjäänien valistaja' ja
hänet luetaan kuuluvaksi Karjalan
valistajiin. Pyhä Stefan eli ja vaikutti 1300-luvulla,
syntymä ajoittuu ajalle ennen vuotta 1350 ja kuolinvuosi
on 1396.
Pyhä Stefan oli Permin alueen (Perm sai neuvostovallan
aikana nimen Molotov, mutta oikea nimi palautettiin vuonna
1957) kastaja ja Ust-Vymin ensimmäinen piispa sekä
unkarin jälkeen ensimmäisen suomalais-ugrilaisen
kirjoitetun kielen, syrjäänien kirjakielen luoja
ja kansanperinteen tallettaja.
Lapsuus ja nuoruus
Pyhä Stegfan syntyi kristilliseen perheeseen Velikij
Ustjugissa, Vienassa. Stefanin isä, Simeon, oli kirkonpalvelija
ja äidin nimi oli Maria. Äiti on tullut tunnetuksi
myös pyhän
Prokopi Ustjugilaisen (muistopv. 8.7.) elämänkerrassa,
jossa mainitaan Prokopin tavanneen pyhän Stefanin äidin
jo silloin, kun hän oli pieni lapsi ja vasta 3 vuoden
ikäinen. Pyhän Prokopin kerrotaan ennustaneen pienelle
Maria-lapsukaiselle, että hän on tulevan pyhän
miehen (siis pyhän Stefan Permiläisen)
äiti.
Ei ole varmuutta onko pyhä Stefan ollut alkuaan syrjääni
itsekin, eräät lähteet väittävät
hänen olleen slaavilainen eli siis venäläinen
ja moskovalainen, toinen taas kertoo hänen olevan ustjugilainen.
Syntymävuodesta ei ole varmuutta, mutta arvellaan sen
sijoittuvan jonnekin vuosien 1330 - 1340 tienoille.
Luostari ja pappeus
Stefan oli älykäs ja oppivainen ja oli jo nuoresta
asti voimakkaasti mukana kirkon toimissa edeten muun muassa
jo varhain lukijaksi.
Ustjugista pyhä Stefan meni Rostovin pyhän Gregorios
Teologin luostariin, jossa hänet vihittiin munkiksi 1360-luvun
tietämissä Rostovin piispan ja samalla luostarin
igumeni Maksimin (Parfenjij) toimesta.
Pyhä Stefan opiskeli kreikkaa ja valmistautui monella
tapaa sekä lähetystyöhön että syrjäänien
oman kielen elvyttämiseen. Noin 5-6 vuoden kuluttua munkiksi
vihkimisestään, hänet vihittiin diakoniksi.
Tuon on arveltu tapahtuneen mahdollisesti vuonna 1372. Pian
tämän jälkeen hänet vihittiin sitten papiksi
Kolomnan piispan toimesta vuonna 1379.
Lähetystyö alkaa
Pappisvihkimyksen jälkeen pyhä Stefan aloitti lähetysmatkansa
Permissä. Hän aloitti kastamisen silloisessa Pyrasissa
(nykyisin Kotlas) ja Viledissä, mistä jatkoi
matkaansa aina Vym-joelle saakka hävittäen pakanauskonnon
jumalankuvia ja uhripaikkoja sekä perustaen samalla kristillisiä
kirkkoja ja tsasounia sekä kouluja. Lähetystyö
keskittyi ns. Vanhan eli Vähä-Permin alueelle ja
työn keskuksena oli Ust-Vym ja sen pyhän ylienkeli
Mikaelin kirkko.
Permin piispa
Vuonna 1383 tai kuten se vanhoissa kronikoissa on ilmaistu,
vuonna 6891, pyhä Stefan vihittiin Kiovan (Moskovan)
metropoliitta Pimenin toimesta Ust-Vymin ensimmäiseksi
piispaksi Permiin. Piispanistuimesta tuli tuolloin Moskovan
kirkon 18. piispanistuin. Erikoiseksi asian tekee se, että
vihkivä piispa ei ollut oman Novgorodin alaisen hiippakunnan
piispa, vaan eräällä tavalla "kilpailevan"
Moskovan alaisen hiippakunnan pispa.
Tapahtumat liittyivät voimallisesti tuon aikaiseen ensin
kirkkopoliittiseen kiistelyyn, myöhemmin jopa sotaan
Moskovan ja Novgorodin välillä ja pyhän Stefanin
vihkimyksessä on kanonisesti tarkasteltuna erikoisia
piirteitä. Moskova, kanonien syrjäyttämisellä,
ikään kuin harjoitti kirkollista valloitustoimintaa
Novgorodin alueella, siis alueella joka kuului toisen samanuskoisen
ortodoksisen piispan alaisuuteen.
Moskovan osuutta liioiteltiin muuallakin tuohon aikaan, muiden
muassa ikonografiassa ja historiallisesti väärennetyissä
pyhien ihmisten rooleissa ja näin tälläkin
korostettiin Moskovan maallista valtaa ja siinä ohessa
myös uskonnollista valtaa. Tuolta ajalta lienee peräisin
nykyäänkin havaittavissa oleva tarkoitushakuinen
kuva moskovalaisesta ortodoksisuudesta yleisvenäläisenä
uskontona ja samalla aloitettiin Moskovan suurvaltapolitiikan
teko myös ortodoksisella "rintamalla".
Syrjäänien aapisen tekeminen
Kuten edellä jo mainittiin, pyhä Stefan tunnetaan
syrjäänien kirjoitetun kielen luojana. Tähän
toimintaan kuului syrjäänien oman aapisen tekeminen.
Kyseessä oli oikeastaan komin eli syrjäänien
kielen muotona muinaissyrjääni. Tutkijat eivät
ole täysin vakuuttuneita, että juuri pyhä Stefan
olisi kirjoittanut syrjääninkielisiä kirjoja,
sillä pyhimyselämänkerroissa on tapana kaunistella
asioita ja tehdä niistä jollain tapaa myyttisiä.
Näin on saattanut tapahtua myös tässä
asiassa. Hän loi syrjäänien kielen kirjaimet
(aakkoset) kreikan kielen pohjalta ja käänsi
useita Raamatun tekstejä ja muita jumalanpalvelustekstejä
syrjääniksi, mutta varsinaisten kirjojen kirjoittamisesta
ei ole täyttä varmuutta.
Pyhän Stefanin kuolema
Pyhän Stefanin viimeisimmät ajat liittyvät
tapahtumiin muiden muassa vuoden 1390 kirkolliskokouksen yhteydessä
ja sen jälkeisiin aikoihin. Näissä yhteyksissä
pyhä Stefanin nimi ja rooli liittyy varsin voimakkaasti
kaikkeen Moskovan valloituspolitiikkaan niin kristillisenä
tukijana kuin jumalallisen siunauksen antaneena kumppanina.
Matkallaan Moskovaan vuonna 1396 hän sitten pääsiäisen
aikaan sairastui ja kuoli Moskovassa.
Hänet on haudattu Moskovan Kremlin luostarikirkkoon
eli Vapahtajan kirkastumisen kirkkoon ja hänet kanonisoitiin
pyhäksi ilmeisesti jo 1549.
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Stefan Permiläistä,
Karjalan valistajaa,
vuosittain huhtikuun 26. päivänä sekä
Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä,
joka sijoittuu aina
lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän
väliseen lauantaihin.
HAP
- Jukka Korpela: Pyhä Stefan Permiläinen
(Ortodoksia nr. 49, ss. 109 - 148)
Syrjäänit: (lainaus suomalaisesta
wikipediasta):
Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen
laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella
eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit
elävät pääasiassa Komin tasavallassa,
mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja
Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä
on noin 345 000 henkeä.
Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152
000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan
eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys
liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu,
että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla
ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys
Permaan ja permiläisiin. (kts.
koko. artikkeli) |