Tekijänoikeudet | Etsi | Palaute | Sivuston esittely | RSS

Pyhä Stefan Permiläinen (26.2.)

Pyhä Stefan, Permin piispa on saanut lisänimen 'syrjäänien valistaja' ja hänet luetaan kuuluvaksi Karjalan valistajiin. Pyhä Stefan eli ja vaikutti 1300-luvulla, syntymä ajoittuu ajalle ennen vuotta 1350 ja kuolinvuosi on 1396.

Pyhä Stefan oli Permin alueen (Perm sai neuvostovallan aikana nimen Molotov, mutta oikea nimi palautettiin vuonna 1957) kastaja ja Ust-Vymin ensimmäinen piispa sekä unkarin jälkeen ensimmäisen suomalais-ugrilaisen kirjoitetun kielen, syrjäänien kirjakielen luoja ja kansanperinteen tallettaja.

Lapsuus ja nuoruus

Pyhä Stegfan syntyi kristilliseen perheeseen Velikij Ustjugissa, Vienassa. Stefanin isä, Simeon, oli kirkonpalvelija ja äidin nimi oli Maria. Äiti on tullut tunnetuksi myös pyhän Prokopi Ustjugilaisen (muistopv. 8.7.) elämänkerrassa, jossa mainitaan Prokopin tavanneen pyhän Stefanin äidin jo silloin, kun hän oli pieni lapsi ja vasta 3 vuoden ikäinen. Pyhän Prokopin kerrotaan ennustaneen pienelle Maria-lapsukaiselle, että hän on tulevan pyhän miehen (siis pyhän Stefan Permiläisen) äiti.

Ei ole varmuutta onko pyhä Stefan ollut alkuaan syrjääni itsekin, eräät lähteet väittävät hänen olleen slaavilainen eli siis venäläinen ja moskovalainen, toinen taas kertoo hänen olevan ustjugilainen. Syntymävuodesta ei ole varmuutta, mutta arvellaan sen sijoittuvan jonnekin vuosien 1330 - 1340 tienoille.

Luostari ja pappeus

Stefan oli älykäs ja oppivainen ja oli jo nuoresta asti voimakkaasti mukana kirkon toimissa edeten muun muassa jo varhain lukijaksi. Ustjugista pyhä Stefan meni Rostovin pyhän Gregorios Teologin luostariin, jossa hänet vihittiin munkiksi 1360-luvun tietämissä Rostovin piispan ja samalla luostarin igumeni Maksimin (Parfenjij) toimesta.

Pyhä Stefan opiskeli kreikkaa ja valmistautui monella tapaa sekä lähetystyöhön että syrjäänien oman kielen elvyttämiseen. Noin 5-6 vuoden kuluttua munkiksi vihkimisestään, hänet vihittiin diakoniksi. Tuon on arveltu tapahtuneen mahdollisesti vuonna 1372. Pian tämän jälkeen hänet vihittiin sitten papiksi Kolomnan piispan toimesta vuonna 1379.

Lähetystyö alkaa

Pappisvihkimyksen jälkeen pyhä Stefan aloitti lähetysmatkansa Permissä. Hän aloitti kastamisen silloisessa Pyrasissa (nykyisin Kotlas) ja Viledissä, mistä jatkoi matkaansa aina Vym-joelle saakka hävittäen pakanauskonnon jumalankuvia ja uhripaikkoja sekä perustaen samalla kristillisiä kirkkoja ja tsasounia sekä kouluja. Lähetystyö keskittyi ns. Vanhan eli Vähä-Permin alueelle ja työn keskuksena oli Ust-Vym ja sen pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko.

Permin piispa

Vuonna 1383 tai kuten se vanhoissa kronikoissa on ilmaistu, vuonna 6891, pyhä Stefan vihittiin Kiovan (Moskovan) metropoliitta Pimenin toimesta Ust-Vymin ensimmäiseksi piispaksi Permiin. Piispanistuimesta tuli tuolloin Moskovan kirkon 18. piispanistuin. Erikoiseksi asian tekee se, että vihkivä piispa ei ollut oman Novgorodin alaisen hiippakunnan piispa, vaan eräällä tavalla "kilpailevan" Moskovan alaisen hiippakunnan pispa.

Tapahtumat liittyivät voimallisesti tuon aikaiseen ensin kirkkopoliittiseen kiistelyyn, myöhemmin jopa sotaan Moskovan ja Novgorodin välillä ja pyhän Stefanin vihkimyksessä on kanonisesti tarkasteltuna erikoisia piirteitä. Moskova, kanonien syrjäyttämisellä, ikään kuin harjoitti kirkollista valloitustoimintaa Novgorodin alueella, siis alueella joka kuului toisen samanuskoisen ortodoksisen piispan alaisuuteen.

Moskovan osuutta liioiteltiin muuallakin tuohon aikaan, muiden muassa ikonografiassa ja historiallisesti väärennetyissä pyhien ihmisten rooleissa ja näin tälläkin korostettiin Moskovan maallista valtaa ja siinä ohessa myös uskonnollista valtaa. Tuolta ajalta lienee peräisin nykyäänkin havaittavissa oleva tarkoitushakuinen kuva moskovalaisesta ortodoksisuudesta yleisvenäläisenä uskontona ja samalla aloitettiin Moskovan suurvaltapolitiikan teko myös ortodoksisella "rintamalla".

Syrjäänien aapisen tekeminen

Kuten edellä jo mainittiin, pyhä Stefan tunnetaan syrjäänien kirjoitetun kielen luojana. Tähän toimintaan kuului syrjäänien oman aapisen tekeminen. Kyseessä oli oikeastaan komin eli syrjäänien kielen muotona muinaissyrjääni. Tutkijat eivät ole täysin vakuuttuneita, että juuri pyhä Stefan olisi kirjoittanut syrjääninkielisiä kirjoja, sillä pyhimyselämänkerroissa on tapana kaunistella asioita ja tehdä niistä jollain tapaa myyttisiä. Näin on saattanut tapahtua myös tässä asiassa. Hän loi syrjäänien kielen kirjaimet (aakkoset) kreikan kielen pohjalta ja käänsi useita Raamatun tekstejä ja muita jumalanpalvelustekstejä syrjääniksi, mutta varsinaisten kirjojen kirjoittamisesta ei ole täyttä varmuutta.

Pyhän Stefanin kuolema

Pyhän Stefanin viimeisimmät ajat liittyvät tapahtumiin muiden muassa vuoden 1390 kirkolliskokouksen yhteydessä ja sen jälkeisiin aikoihin. Näissä yhteyksissä pyhä Stefanin nimi ja rooli liittyy varsin voimakkaasti kaikkeen Moskovan valloituspolitiikkaan niin kristillisenä tukijana kuin jumalallisen siunauksen antaneena kumppanina.

Matkallaan Moskovaan vuonna 1396 hän sitten pääsiäisen aikaan sairastui ja kuoli Moskovassa.

Hänet on haudattu Moskovan Kremlin luostarikirkkoon eli Vapahtajan kirkastumisen kirkkoon ja hänet kanonisoitiin pyhäksi ilmeisesti jo 1549.

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Stefan Permiläistä, Karjalan valistajaa, vuosittain huhtikuun 26. päivänä sekä Karjalan valistajien yhteisenä muistopäivänä, joka sijoittuu aina lokakuun viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen lauantaihin.

HAP

Kirjallisuutta:

• Jukka Korpela: Pyhä Stefan Permiläinen (Ortodoksia nr. 49, ss. 109 - 148)

Syrjäänit: (lainaus suomalaisesta wikipediasta):

Komit eli syrjäänit ja komipermjakit ovat Jäämereen laskevien suurten jokien varsilla Ural-vuoriston länsipuolella eläviä suomalais-ugrilaisia ihmisiä. Komisyrjäänit elävät pääasiassa Komin tasavallassa, mutta myös Kuolan niemimaalla, Arkangelin alueella ja Uralin itäpuolella Länsi-Siperiassa. Komisyrjäänejä on noin 345 000 henkeä.

Omaa kieltään puhuvat komipermjakkeja on noin 152 000 henkeä. He asuvat pääasiassa Komin tasavallan eteläpuolella Permin Komin piirikunnassa. Permi-nimitys liittyy käsitteesen Perman alue. Usein on spekuloitu, että skandinaavissa saagoissa mainitulla Bjarmian maalla ja sen bjarmeiksi kutsutuilla asukkailla oli jokin yhteys Permaan ja permiläisiin. (kts. koko. artikkeli)