Pyhittäjä Varlaam
Kierettiläinen (6.11.)
1500-luvulla elänyt, Vienanmeren rannikolla olevasta
Kieretin pitäjässä syntynyt, Karjalan
valistajiin luettu pyhittäjä Varlaam
Kierettiläinen oli pappi, joka myöhemmin
toimiessaan pappina Kuolan kaupungissa, surmasi mustasukkaisuudesta
oman vaimonsa. Hän mentti pappeutensa ja näiden
murheellisten tapahtumisen seurauksena hän lähti
vaeltamaan purjehtien merillä pysähtymättä
pitkiksi aikaa mihinkään.
Hänen purjehtimisensa oli samalla ankaraa kilvoittelua
ja katumusta tapahtuneitten syntien sovittamiseksi. Päivisin
hän souti tai purjehti, öisin rukoili ja itki katuen
tekojaan.
Jossain vaiheessa hän purjehti Jäämerellä
itään rannikkoa pikin ja tuli viimein Vienanmerelle
synnyinseuduilleen Kannaslahden Kierettiin.
Pyhittäjä Varlaam pohti, josko hän kohta saisi
jonkin merkin Jumalalta, että olisi saanut anteeksi kauheat
tekonsa. Erilaisten vaiheiden ja merkkien jälkeen hän
päätteli saaneensa syntejään anteeksi
ja tämän vuoksi hän vihkiytyi munkiksi ja asettui
asumaan metsään erakkona Kierettijärven lähistölle,
mistä sitten siirtyi myöhemmin kuolinpaikkaansa
Tsupanlahteen.
Myöhemmin pyhittäjän reliikit
siirrettin Kierettiin ja sijoitettiin Pyhän Georgioksen
kirkon alttaripäätyyn. Pyhittäjän kunnioitus
alkoi 1600-luvulta ja hänestä on kirjoitettu muistiinpanoja
vuonna 1664. Pyhittäjä Varlaamia kunnioitetaan Vienanmeren
rannikolla erityisesti merelläkulkijain suojelijana.
Pyhittäjä Varlaam Kierettiläisen kunnioittamisen
syntyhistoriaa on myös kritisoitu. Kertomusta pyhitäjästä
pidetään epämääräisenä,
koska hänestä ei ole tiedossa mitään vanhoja
pyhiä tekstejä ja hänen henkilökuvansa
on stereotyyppinen. Joensuun yliopiston professori Jukka Korpela
pitää mahdollisena, että Kirkko vain yksinkertaisesti
nimesi jonkin seudun aiemmassa muistitiedossa olleen henkilön
omaan historiaansa osoittaakseen paikallisyhteisölle
sen vanhat kristilliset juurensa. Tällainen yhdistäminen
ja henkilön liittäminen joihinkin tuntemattomiin
vainajan luihin pyhäinjäännöksinä
ei olisi hänen mukaansa tavatonta. Kyse näissä
tapauksissa oli mahdollisesti venäläisen ortodoksisen
kansallisvaltion syventämisestä ja sitä kautta
patrioottisen kansallisvaltion luomisesta ja yhtenä osana
tässä prosessissa oli juuri uusien pyhien kanonisointi
historian eri vaiheisiin.
Joka tapauksessa ortodoksinen kirkko muistelee pyhittäjä
Varlaam Kierettiläistä omana muistopäivänään
vuosittain marraskuun 6. päivänä sekä
myös Karjalan pyhänä,
joiden yhteinen muistopäivä on lokakuun
viimeisen päivän ja marraskuun 6. päivän
välisenä lauantaina.
HAP
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
- Pyhittäjä Varlaam Kierettiläinen, Karjalan
pyhä ss. 97-98
- Ortodoksia 50
- Jukka Korpela: Solovetskin luostari ja Venäjän
Pohjois-Karjalan varhainen ortodoksisuus ss. 61-82
|
