Pyhä Gregorios Nyssalainen
(10.1.)
Kappadokialaisiin isiin kuuluvan pyhä Gregorios
Nyssalaisen tarkka syntymävuosi ei ole tiedossa,
mutta arvellaan, että hän syntyi joskus vuosien
331 - 335 välillä hurskaaseen ja suureen –
joittenkin lähteitten mukaan kymmenlapsiseen –
perheeseen. Hänen vanhempansa olivat Emilia (Emmeleia)
ja Basileios ja yksi hänen veljistään on kuuluisa
pyhä Basileios Suuri
eli Basileios Kesarelainen.
Koko Gregorioksen perhe oli hurskas ja kuulu kristillisistä
hyveistään. Isoäiti Makrina (Vanhempi)
(muistopäivä 14.1.) , hänen äitinsä
Emilia (1.1., kreikkalaisissa kalentereissa 30.5.),
isänsä Basileios (Vanhempi), siskonsa Makrina
(Nuorempi) (19.7.) ja Theosebia (joka oli joko
hänen vaimonsa tai toisten lähteiden mukaan siskonsa)(10.1.)
sekä veljet Basileios Suuri (1.1.) ja Armeniassa
piispana ollut Pietari Sebastelainen (9.1.) ovat
kaikki tunnustetut pyhiksi kuten myös nuorin veli Gregorios
Nyssalainen. Kaikista em. veljeksistä tuli myöhemmin
piispoja. Yhdestä veljeksistä, Pankratioksesta,
tuli lakimies ja hän tunsi suurta vetoa askeettiseen
elämään, mutta kuolema nuorena katkaisi tämän
haaveen. Joissakin elämänkerroissa perheen isää
Basileiosta (Vanhempi) sanotaan myös olleen
lakimies ja näissä elämänkerroissa ei
sitten ole aina mainittu Pankratiosta. Suvun jäsenistä
vallitsee siis jonkinlainen epäselvyys.
Gregorios sai perheensä toimesta hyvän kasvatuksen
ja erityisesti hän opiskeli hyväksi puhujaksi. Kuten
edellä ilmeni, joidenkin historioitsijoiden mukaan hän
meni naimisiin hurskaan ja hyveellisen Theosebian kanssa,
josta myöhemmin tuli diakonissa ja merkitävä
vaikuttaja omassa kirkossaan.
(Mahdollisen hegellisen sisaren) vaimon kuoleman jälkeen
vuonna 372 hänen veljensä pyhä Basileios Suuri
ollessaan Kesarean piispa vihki Gregorioksen Nyssan piispaksi
Kappadokiaan, joka nykyisin sijaitsee Turkin alueella. Siellä
hän toimi hyvässä yhteistyössä veljensä
kanssa etenkin taisteluissa areiolaista harhaoppia vastaan.
Veljensä lisäksi apuna oli myös veljesten ja
koko perheen hyvä ystävä pyhä Gregorios
Teologi.
Hallitsijana oli tuohon aikaan areiolaisten
tukijana tunnettu keisari Valens ja areioilaisten juonittelujen
vuoksi Gregorios menetti virkansa ja joutui muutamaksi vuodeksi
jopa maanpakolaisuuteen. Vuonna 378 keisarin kuoltua, Valensin
seuraaja, keisari Gratian, palautti Gregorioksen piispan istuimelle.
Seuraavana vuonna kuoli hänen veljensä Basileios
ja heti sen perään hänen sisarensa Makrina.
Kummankin muistolle Gregorios kirjoitti omat muistosanansa
ja tekstinsä, jotka elävät yhä tänäkin
päivänä.
Gregorios suri kovasti veljensä kuolemaa ja Basileioksen
kunniaksi Gregorios kirjoitti hautajaispuheen ja sen jälkeen
hän täydensi ja saattoi loppuun Basileioksen Heksameronin,
yhdeksän saarnan sarjan, joka on omistettu Suuren paaston
ajalle ja jotka kuvaavat ja käsittelevät laajasti
Genesistä (1.Mooseksen kirjaa) selostaen maailman
luomista kuudessa päivässä (heksameron
tarkoittaa kuutta päivää).
Näihin aikoihin Gregorios otti osaa myös Antiokian
paikalliseen kirkolliskokoukseen, missä hän kiivaasti
puolusti ortodoksista uskoa. Kokous oli kutsuttu koolle vastustamaan
ja tuomitsemaan toisaalta harhaoppia, joka kiisti Jumalansynnyttäjän
(Theodokoksen) ainaisen neitsyyden ja toisaalta harhaoppia,
joka liittyi Jumalansynnyttäjän palvomiseen Jumalana
tai osana jumaluutta. Tämä kokous lähetti Gregorioksen
Arabian nimimaalle ja Palestiinaan kitkemään sinne
pesiytynyttä areiolaisuutta ja tällä matkalla
Gregorios mahdollisesti vieraili myös Jerusalemin pyhillä
paikoilla.
Gregorios Nyssalainen otti todennäköisesti osaa
myös toiseen ekumeeniseen kirkolliskokoukseen vuonna
381 Konstantinopolissa, jossa Makedoniuksen harhaopin vuoksi
Nikeassa laadittuun uskontunnustukseemme
lisättiin viimeinen osa koskien Pyhää Henkeä.
Lopun elämänsä Gregorios vietti osallistuen
moniin kirkkoa koskeviin kokouksiin, mm. Konstantinopolin
paikalliseen kirkolliskokoukseen (vuonna 394) ja
muihin tilaisuuksiin, joissa hän monin eri tavoin puolusti
ortodoksista uskonoppia ja vastusti harhaoppeja. Gregorios
kuoli iäkkäänä 4. vuosisadan lopulla,
mahdollisesti vuonna 394 tai 395. Hänen elämänsä
loppuvaiheistaan ei ole varmaa tietoa ja siitä on esitetty
monia eri tulkintoja. Hänen muistopäiväänsä
vietetään ortodoksisessa kirkossa tammikuun 10.
päivänä. Myöhemmin ortodoksit ovat antaneet
pyhälle Gregorios Nyssalaiselle kunnianimen ”isien
isä”. Pyhää Georgios Nyssalaista
kunnioittaa pyhänä myös sekä orientaalinen
kirkko että roomalaiskatolinen kirkko.
Pyhän Gregorios Nyssalaisen kirjoituksia löytyy
mm. hänen kirjoittamastaan teoksesta ’Miksi
ei ole kolmea Jumalaa’ ja kirjeestä veljelleen
Basileiokselle, joka on virheellisesti nimetty Basileioksen
38. kirjeeksi. Näiden lisäksi hänen
kirjoituksiaan löytyy teoksista ’Mooseksen
elämä’ ja ’Homilioita Laulujen
laulusta’ sekä monista muista kirjeistä,
saarnoista, filosofisista teksteistä ja lyhyistä
esseistä, joita häneltä on jäänyt
jälkeensä.
HAP
- Kirkkovuoden pyhät I
- Gregorios Nyssalainen (ss. 400-402)
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - tammikuu
- Pyhä Gregorios Nyssalainen (ss. 142-146)
|
