Pyhän Johannes Krysostomoksen
reliikkien siirto 27.1.
Pyhä Johannes Krysostomos oli suuri
ekumeeninen opettaja ja yksi ns. kolmesta hierakista (p.
Basileios Suuri, p. Gregorios
Teologi ja p. Johannes
Krysostomos). Hänestä on tarkempi elämäkerta
toisaalla Ortodoksi.netin sivuilla (kts. elämäkerta).
Pyhä Johannes kuoli Komanoin kaupungissa matkalla karkotuspaikkaansa
Pityusiin vuonna 407. Keisarinna Eudoksian toimien vuoksi
häntä oli vainottu ennen kuolemaansa ja keisarinnan
pojan Teodoisus II:n (vv. 408-450) toimesta hänen reliikkinsä
sitten siirrettiin vuonna 438, kolmekymmentä vuotta pyhän
Johanneksen kuoleman jälkeen.
Pyhä Johannes oli ollut rakastettu ja syvästi kunnioitettu
henkilö ihmisten keskuudessa. Murhe hänen ennenaikaisesta
kuolemastaan eli syvällä ihmisten sydämissä.
Pyhän Johanneksen opetuslapsi, pyhä Proklus, Konstantinopolin
patriarkka (vv. 434-447) saarnasi Hagia Sofiassa pitämässään
palveluksessa rukoillen pyhää Johannesta: ”Pyhä
Johannes, elämäsi oli täynnä surua, mutta
kuolemasi oli ylväs. Hautasi on siunattu ja palkkiosi
suuri. Herramme Jeesuksen Kristuksen armolla ja laupeudella
on kukistettu ajan ja paikan rajat. Rakkaus on kukistanut
tilan, unohtumaton muisto on hävittänyt rajat ja
paikka ei estä pyhän ihmetekoja.”
Kaikkia, jotka olivat paikalla kirkossa, pyhän Prokluksen
sanat koskettivat syvästi, niin että he eivät
olisi halunneet tilaisuuden loppuvan. Yksituumaisina he vetosivat
patriarkkaan , jotta hän puhuisi keisarille pyhän
Johanneksen reliikkien palauttamisesta takaisin Konstantinopoliin.
Keisari vakuuttuneena pyhän Prokluksen sanoista antoi
suostumuksensa ja määräsi pyhän Johanneksen
reliikkien siirtämisestä. Mutta miehet, jotka hän
lähetti noutamaan reliikkejä Komanoista, eivät
pystyneet nostamaan pyhiä reliikkejä ennekuin keisari
tajusi, että hän oli lähettänyt miehet
noutamaan reliikkejä käskien, eikä rukoillen.
Keisari kirjoitti kirjeen, jossa hän nöyrästi
pyysi pyhää Johannesta antamaan anteeksi hänen
röyhkeytensä ja palaamaan Konstantinopoliin. Viesti
luettiin pyhän Johanneksen haudalla ja sen jälkeen
miehet saattoivat helposti ottaa reliikit mukaansa, kantaa
ne laivaan ja viedä Konstantinopoliin.
Reliikkiarkku sijoitettiin Pyhän Rauhan (Hagia Irene)
kirkkoon. Kun patriarkka Proklus avasi arkun, pyhän Johanneksen
ruumis oli maatumaton. Keisari lähestyi arkkua kyynelehtien,
pyytäen anteeksiantoa äidilleen keisarinna Eudoksialle,
joka oli karkottanut pyhän Johanneksen. Koko ajan –
yötä päivää – ihmiset olivat
arkun äärellä, eivätkä jättäneet
sitä.
Aamulla arkku vietiin Pyhien Apostolien kirkkoon. Ihmiset
huusivat: ”Isä, nouse (piispan) istuimellesi.”
Silloin patriarkka Proklus ja papisto seisoessaan pyhän
Johanneksen reliikin äärellä, näkivät
hänen avaavan suunsa ja sanovan: ”Rauha teille
kaikille.” Monet sairaat paranivat sen jälkeen
haudalla.
Vuonna 1204 ristiretkeläiset ryöstivät reliikit
ja vievät ne Roomaan, josta ne palautettiin takaisin
Konstantinopoliin vasta vuonna 2005.
Reliikkien vuoden 438 siirtämisen muistopäivä
vakiintui käyttöön yhdeksännellä
vuosisadalla.
HAP
|
