Pyhät Kyrillos ja Metodios
(11.5.)
Oppineet veljekset Konstantinos ja Metodios
(noin 826 - 885) asuivat Tessalonikissa lähellä
slaavilaista asutusta ja osasivat siksi slaavilaista kieltä.
On myös arveltu, että veljesten äiti, Maria
olisi ollut syntyjään slaavi. Konstantinos toimi
800-luvun puolivälissä Konstantinopolissa professorina
ja Metodios munkkina ja kuuluisan kreikkalaisen Polikronioun
luostarin igumenina ja piispana Konsatantinopolissa. Ennen
näitä nimityksiään noin vuonna 860 he
lähtivät keisari Mikael III:n (839-867)
käskystä ja patriarkka Fotioksen (858-867, 877-886)
toimesta diplomaattiselle matkalle Krimille sekä Mustanmeren
ja Kaspianmeren väliselle alueelle. Tällöin
he kävivät ilmeisesti myös slaavien luona.
Määrin ruhtinaat Rostislav ja Svjatopolk sekä
ruhtinas Kotsel pyysivät Konstantinopolia lähettämään
lähetyssaarnaajia. He eivät pitäneet lännen
uskon leviämisestä, koska sieltä tuli painostusta
latinan kielen käyttöön. Bysantin keisari Mikael
lähetti Konstantinoksen ja Metodioksen Määriin
vuonna 863. Heidän kerrotaan kehittäneen slaavilaisen
kirjaimiston, joka vieläkin tunnetaan kyrillisinä
aakkosina. He käänsivät osan Uudesta Testamentista
sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi
eli kirkkoslaaviksi,
jota kaikki slaavit ymmärsivät.
Slaavinkielinen liturgia aiheutti närää lännen
kirkon edustajissa ja veljekset kutsuttiin paavin kuultavaksi.
Paavi hyväksyi veljesten toimet ja nimitti Metodioksen
Määrin ja Pannonian (nyk. Unkari) arkkipiispaksi.
Konstantinos joutui vetäytymään terveytensä
vuoksi luostariin, jolloin hän sai munkkinimensä
Kyrillos.
Veljeksillä oli paljon vastustajia ja paavista riippuen
slaavinkielinen palvelus joko hyväksyttiin tai ei lännen
kirkossa. Slaavilaisen kulttuurin kehittyminen oli kuitenkin
tärkeä, sillä se osoitti, että uusia kirkkoja
pystyi kehittymään paikallisen kulttuurin pohjalle,
eikä vain kreikkalaisen tai roomalaisen. Tämä
oli tärkeä tekijä kristinuskon leviämisessä
slaavilaisille alueille. Kyrilloksen ja Methodioksen seuraajat
veivätkin uskoa Bulgariaan ja Kiovaan (myöhemmin
Venäjä).
Pyhä Kyrillos kuoli Roomassa vuonna 869 ja Metodios
Suur-Määrissä vuonna 885. Heidän muistoaan
kunnioitetaan ortodoksisen kirkon lisäksi myös roomalaiskatolisessa
kirkossa ja anglikaanisessa kirkossa. Suomen ortodoksinen
kirkko muistelee pyhiä apostolien vertaisia Kyrillosta
ja Metodiosta toukokuun 11. päivänä. Pyhää
Kyrillosta, slaavien apostolia muistellaan lisäksi hänen
kuolinpäivänään helmikuun 14. päivänä.
Petja Pyykkönen
|
