Pyhän Johannes Edelläkävijän
(Johannes Kastajan) mestaus (29.8.)
Evankelistat kertovat Raamatussa Johannes Kastajan marttyyrikuolemasta
vuonna 32 jälkeen Kristuksen syntymän. (Matt.14:1-12
ja Mark.6:14-29)
Herran kasteen jälkeen Johannes laitettiin vankilaan
Herodes Antipaksen toimesta. Herodes oli Galilean tetrarkki
eli neljänneshallitsija ja kuvernööri. Pyhä
maa, Palestiina oli jaettu Herodes Suuren kuoleman jälkeen
neljään osaan ja jokaiseen osaan oli laitettu Rooman
keisarin toimesta oma kuvernööri. Herodes Antipas
oli asetettu Galileaan keisari Augustuksen määräyksestä.
Jumalan profeetta tuomitsi Herodeksen oman laillisen vaimonsa,
Arabian kuninkaan Aretan tyttären jättämisestä
ja siitä että Herodes sen sijaan asui yhdessä
veljensä Filipin vaimon Herodiaksen kanssa (Luuk.3:19-20).
Syntymäpäivänään Herodes järjesti
juhlat arvohenkilöille, kylien vanhemmille ja tuhansille
päälliköillensä. Salome, Herodeksen tytär,
tanssi vieraiden edessä ja hurmasi tanssillaan myös
Herodeksen. Kiitoksena tästä Herodes lupasi tytölle
antaa mitä tahansa vaikka puolet valtakunnastaan.
Halpamainen tyttö oman häijyn äitinsä
Herodiaksen neuvosta pyysi silloin Johannes Kastajan päätä
hopeatarjottimella. Herodes tuli tästä pyynnöstä
levottomaksi, koska hän pelkäsi Jumalan vihaa, jos
hän murhauttaisi profeetan. Hän pelkäsi myös
kansan vihaa, sillä kansa rakasti Edelläkävijää.
Mutta jottei menettäisi kasvojaan vieraiden edessä
antamansa varomattoman lupauksen vuoksi, hän määräsi
pyhän Johanneksen pään leikattavaksi ja annettavaksi
Salomelle.
Perimätieto kertoo, että kuolleen katumuksen saarnamiehen
suun avautuneen vielä kerran ja julistaneen: "Herodes,
sinä et saa pitää veljesi Filipin vaimoa."
Salome otti tarjottimen ja antoi sen äidilleen.
Raivostunut Herodias pisteli yhä uudelleen ja uudelleen
profeetan kieleen neulalla ja hautasi Johannes Kastajan pään
epäpuhtaaseen paikkaan.
Mutta Yksi ns. mirhatuojanaisista, pyhä Johanna (muistopäivä
kesäkuun 27. päivä) kuningas Herodeksen
palvelijan Kusaan vaimo, otti salaa pyhän pään
ja laittoi sen saviastiaan sekä hautasi sen Oliivivuorelle,
joka sijaitsi eräällä Herodeksen omistamalla
tilalla. Johannes Kastajan opetuslapset veivät opettajansa
ruumiin pois yöllä ja hautasivat päättömän
ruumiin Sebastiaan, missä koko tämä raivoisa
tapahtuma oli tapahtunut.
Johannes Kastajan murhan jälkeen Herodes jatkoi hallitsemistaan
vielä jonkin aikaa. Pontius Pilatus, Juudean kuvernööri,
lähetti myöhemmin Jeesuksen hänen luokseen
pilkattavaksi (Luuk.23:6-12).
Jumalan tuomio kohtasi myös Herodeksen, Herodiaan ja
Salomen heidän maallisen elämänsä aikana.
Salome, ollessaan ylittämässä Sikoris-jokea
talvella, putosi jään läpi veteen. Jää
murtui niin, että ruumis jäi veteen ja pää
jään yläpuolelle. Tilanne muistutti sitä,
kun hän kerran tanssi vieraitten edessä lattialla,
mutta nyt hänen jalkansa sätkivät avuttomana
jäisessä vedessä. Hän oli ansassa siihen
saakka, kunnes suuri jääpala tuli ja leikkasi hänen
niskansa.
Salomen ruumista ei löydetty, mutta pää tuotiin
Herodekselle ja Herodiakselle aivan kuten Johannes Kastajan
pää oli aikanaan heille tuotu. Arabian kuningas
Areta suuttui tästä ja kostona epäkohteliaasta
käyttäytymisestä julisti sodan Herodesta vastaan.
Aikanaan lyöty ja hävinnyt Herodes kärsi Rooman
keisari Caius Caligulan (hallitsi vv. 34-41) vihasta
ja hänet karkotettiin Herodiaan kanssa ensi Galliaan
sitten Espanjaan, jossa hän myöhemmin kuoli.
Herran edelläkävijän ja kastajan Johanneksen
mestauspäivä vakiintui kirkon toimesta muistopäiväksi,
jota vietetään elokuun
29. päivänä ja joka on samalla tiukka paastopäivä
sen surun johdosta, jota kristityt kokevat pyhän väkivaltaisen
kuoleman johdosta. Joissakin ortodoksisissa perinteissä
hurskaat ihmiset eivät tuona päivänä syö
ollenkaan lautaselta eivätkä käytä veistä,
jotkut eivät syö ollenkaan ruokaa missään
muodossa tuona päivänä.
HAP
- Kirkkovuoden pyhät II
- Johannes Kastajan mestaus ss. 1142 - 1144
Katso myös:
|
