Apostoli Jaakob, Herran veli
(23.10.)
Kirkkohistoria tuntee useita henkilöitä, joita
nimitetään nimellä apostoli Jaakob. Usein heidät
sekoitetaan toisiinsa. Apostoli Jaakob
Sebedeuksen pojasta (muistopv 30.4.) sekä
apostoli Jaakob Alfeuksen
pojasta (muistopv 9.10.) ovat Ortodoksi.netissä
omat artikkelinsa. Tämä artikkeli kertoo apostoli
Jaakobista, Herran veljestä, joka tunnetaan
myös nimillä Jaakob Adelfos (Adelphotheos) ja englannin
kielessä Jaakob Vanhurskas (James the Just).
Apostoli Jaakob oli Joosefin, Jumalansynnyttäjän
puolison Joosefin lapsi hänen ensimmäisestä
avioliitostaan Salomen kanssa. Siksi häntä nimitetään
Herran veljeksi, olihan hän todellisuudessa Jeesuksen
velipuoli. Raamatussa sanotaan Matteuksen evankeliumissa (13:55):
"Eikö hän ole se rakennusmiehen poika?
Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria, ja
ovathan Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas hänen veljiään?"
Nasiiri ja Jerusalemin seurakunnan johtaja
Apostoli Jaakob valmistautui jo varhain elämässään
omistautumaan Herralle. Hänen elintapansa ja koko elämänsä
oli omistettu Herralle, kun hän eli nasiirina eli Jumalalle
erityisellä tavalla (4. Moos. 6) vihkiytyneenä
miehenä (juutalaisuudessa). Apostoliksi hänet
tuli vasta Kristuksen kuoleman jälkeen ja ensimmäisen
helluntain jälkeen apostolit valitsivat Jaakobin yksimielisesti
Jerusalemin seurakunnan johtajaksi. Syynä tuohon valintaan
oli juuri Jaakobin osoittama hurskaus.
Jaakob oli merkittävä tukihenkilö alkuseurakunnassa.
Hän ratkaisi monia kiistoja ja riitoja ja hänen
opetustaan kuunneltiin ja noudatettiin. Silti esimerkiksi
fariseukset pelkäsivät hänenkin levittävän
juutalaisuuden kannalta kielteistä kristinuskoa ja houkuttelivat
hänen puhumaan fariseusten oppeja kansalle pääsiäisjuhlassa.
Mutta apostoli Jaakob ei puhunutkaan sitä, mitä
fariseukset halusivat, vaan saarnasi Kristuksen oppia. Silloin
fariseukset työnsivät apostolin alas temppelin harjalta.
Apostoli Jaakob ei kuollut tuossa putoamisessa, vaan vasta
sen jälkeen tapahtuneessa pahoinpitelyssä, jossa
häntä ensin kivitettiin ja sitten lyötiin kuoliaaksi
nuijalla. Tämä tapahtui noin vuonna 63.
Apostolin perintö
Häneltä on peräisin yksi alkuperäisistä
liturgian kaavoista,
jota nykyäänkin toimitetaan muutaman kerran vuodessa
nimellä Jaakobin liturgia. Nykyisin enemmän käytössä
olevat pyhän Basileios
Suuren ja pyhän Johannes
Krysostomoksen liturgiat ovat lyhennelmiä tuosta
apostoli Jaakobin liturgiasta.
Yksi Raamatun kirjoista on nimetty hänen mukaansa. Se
on Uuden testamentin Jaakobin kirje, jonka kirjoittajasta
ei ole varmuutta, mutta yhtenä mahdollisuutena pidetään,
että juuri apostoli Jaakob, Herran veli olisi sen kirjoittanut.
Kirjeen tunnetuin opetus on "usko ilman tekoja on
kuollutta".
Jaakob joissain Raamatun teksteissä
(1.Kor.15:7) Kristuksen ylösnousemuksen jälkeisestä
ajasta: "Tämän jälkeen hän ilmestyi
Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille."
(Apt.15:13) Jerusalemin kokouksesta: "Kun
he olivat lopettaneet, alkoi Jaakob puhua. Hän sanoi:
"Veljet, kuulkaa mitä sanon."
(Gal.1:19) "Ketään muuta apostolia en
tavannut, ainoastaan Herran veljen Jaakobin."
Apostolin muisto
Apostoli Jaakobin, Herran veljen reliikkejä
säilytetään pyhän Jaakobin armenialaisessa
(ortodoksisessa) katedraalissa Jerusalemissa.
Apostoli Jaakob nousi julkisuuteen myös jokin aika sitten,
kun uutisoitiin hänen arkkunsa löytymisestä.
Arkussa oli teksti: Jaakob, Joosefin poika, Jeesuksen
veli. Arkun alkuperää ei ole voitu osoittaa
vääjäämättömästi aidoksi.
Ortodoksinen kirkko muistelee apostoli Jaakobia, Herran veljeä
vuosittain lokakuun
23. päivänä sekä ensimmäisenä
joulun jälkeisenä sunnuntaina.
HAP
- Munkki Serafim (toim.): Synaksarion - lokakuu
- Pyhä apostoli Jaakob, Herran veli ss. 307-310
- Kirkkovuoden pyhät I
- Pyhä Jaakob Herran veli ss. 157-159
|
