Apostoli ja evankelista Luukas oli syntyperältään
Antiokian kreikkalainen ja ammatiltaan lääkäri,
jonka apostoli Paavali ilmoitettaa Raamatussa Kolossalaiskirjeessä
(Kol.4:14): "Teille lähettävät
terveisiä myös rakas veljemme lääkäri
Luukas sekä Demas."
Ensimmäinen ikonimaalari, apostoli ja evankelista
Edellä mainittujen asioiden lisäksi Luukas on tullut
tunnetuksi maalarina ja erikoisesti ensimmäisenä
ikonimaalarina. Hänen sanotaan maalanneen ensimmäisen
Jumalansynnyttäjän, Neitsyt Marian ikonin,
Hodigitrian - suomeksi oppaan, taluttajan, tiennäyttäjän
jo Marian eläessä. Hänen siveltimestään
on kerrottu maalatun myös ensimmäiset ikonit Pietarista
ja Paavalista.
Apostolina Luukas luetaan mukaan ns. seitsemäänkymmenen
apostolin joukkoon, jotka Herra lähetti julistamaan evankeliumia.
Evankelistana hänet tunnetaan Raamattuun sisältyvien
Luukkaan evankeliumin ja sen jatko-osan, Apostolien tekojen
kirjoittajana.
Apostoli Luukas
Historioitsijat kiistelevät siitä elikö ja
näkikö apostoli Luukas Kristuksen elinaikanaan vai
ei. Ortodoksisen tradition mukaan hän kulki pääsiäisaamuna
Kleopaan kanssa Emmauksen tiellä, kun ylösnoussut
Kristus ilmestyi heille. Vasta leipää murtaessa
apostolit ymmärsivät puhuneensa Kristuksen kanssa
(Luuk.24:16-24).
Kun Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina apostoli Luukas
oli paikalla Jerusalemissa yhdessä Jumalanäidin
ja muiden apostolien kanssa.
Toisen käsityksen mukaan apostoli Luukas ei tuntenut
Kristusta hänen eläessään, vaan kääntyi
kristityksi vasta apostoli
Paavalin vaikutuksesta noin vuoden 42 aikoihin. Tätä
näkemystä puolsi esimerkiksi pyhä Johannes
Krysostomos.
Luukas ja Paavali tekivät paljon yhteistyötä.
Luukas oli muun muassa mukana Paavalin toisella lähetysmatkalla
ja liittyi kesken mukaan myös kolmannelle lähetysmatkalle.
Luukas oli Paavalin omien sanojen mukaan mukana Paavalin
marttyyrikuolemaan saakka (2.Tim.4:11):"Vain
Luukas on täällä kanssani."
Evankelista Luukas
Apostoli ja evankelista Luukas kirjoitti oman Luukkaan evankeliuminsa
ennen apostoli Paavalin kuolemaa. Tosin tästäkin
on kiistaa, historioitsija Eusebius väittää
näin, mutta Hieronymos sanoo sen tapahtuneen Paavalin
kuoleman jälkeen.
Tyypillistä Luukkaan evankeliumissa on se, että
se selvästikin on kirjoitettu ei-juutalaisille kristityille.
Luukkaan kertomat tapahtumat sisältävät usein
sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet juutalaisia.
Luukas on ainoana tallettanut evenkeliumiinsa vertauksen
kadonneesta lampaasta, laupiaasta samarialaisesta, fariseuksesta
ja publikaanista sekä rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta.
Evankeliumi korostaa Kristuksen rakkautta ja sääliä
ihmiskuntaa kohtaan, mutta myös yksilötasolla Kristuksen
rakkautta ja huolenpitoa köyhistä ja muista elämän
murjomista ihmisistä. Myös sukupuolten välinen
tasa-arvo näkyy Luukkaan evenkeliumissa.
Evankeliuminsa jatkoksi apostoli ja evankelista Luukas kirjoitti
vielä Apostolien teot omistaen tämän Akhaian
maaherralle Teofilokselle, joka oli kääntynyt juuri
kristinuskoon. Myös tämän kirjoitusajankohdasta
kiistellään, sijoittuuko kirjoitusaika Paavalin
vankeusajalle vai vasta Paavalin kuoleman, vuoden 67 jälkeen.
Apostolien teot ovatkin kunnianosoitus apostoli Luukkaan oppi-isälle
apostoli Paavalille, jonka työstä kirjassa muun
muassa kerrotaan.
Luukkaan kuolema
Apostoli ja evankelista Luukkaan kuolemastakin on olemassa
monenlaisia näkemyksiä.
Toisen näkemyksen mukaan hän kuoli kirjoitettuaan
Apostolien teot. Tässäkin tosin jotkut väittävät
kirjoituksen jääneen kesken.
Toisen perimätiedon mukaan Luukas koki 84-vuotiaana
marttyyrikuoleman julistettuaan evenkeliumia Italiassa, Dalmatiassa
ja Makedoniassa.
Apostoli ja evankelista Luukas kuoli marttyyrikuoleman Boiotiassa.
Pakanat vangitsivat hänet, kiduttivat ja naulasivat kiinni
oliivipuuhun.
Luukkaan muisto
Apostoli ja evankelista Luukkaan haudalla tapahtui paljon
ihmeitä. Konstantinus II (vv. 316 - 340) siirsi
reliikit kuitenkin Konstantinopoliin
ja ne laitettiin siellä Pyhien apostolien kirkkoon. Siellä
ne saivat olla rauhassa aina vuoteen 1204 saakka, jolloin
roomalasikatoliset ristiretkeläiset varastivat ja veivät
ne Roomaan.
Luukasta pidetään lääkärien ja ikonimaalareiden
(taiteilijoiden) suojelijana. Hänen symbolinsa
(siivekäs) härkä tulee profeetta Hesekieliltä
ja Ilmestyskirjasta ja se on saanut alkunsa jo 2. vuosisadalta.
Ortodoksinen kirkko muistelee apostoli ja evankelista Luukasta
vuosittain aina lokakuun
18. päivänä.
