Apostoli Paavali romanialisessa kirkkofreskossa (kuva: HAP)
Pyhä apostoli Paavali eli Paavali
Tarsolainen ei kuulunut apostolien ydinjoukkoon,
kahdentoista läheisimmän opetuslapsen ryhmään.
Hänestä tuli apostoli Kristuksen taivaaseenastumisen
jälkeen, kun hän tuli käännytetyksi Damaskoksen
tiellä. Koska Paavalilla ei ollut henkilökohtaista
suhdetta Jeesukseen, kaikki eivät pitäneet häntä
täysivaltaisena apostolina, ja hän joutui monesti
puolustamaan valtuutustaan. Hän kuitenkin piti myös
itse itseään vähäisimpänä apostoleista,
koska oli aiemmin vainonnut kristittyjä. Kirkko muistelee
apostoli Paavalia kesäkuun
29. päivä – samana päivänä
kuin apostoli Pietaria.
Pyhä Paavali syntyi Kilikiassa Tarson kaupungissa Benjaminin
sukuun ja sai nimekseen Saul. Hän, kuten myös apostoli
Barnabas, opiskeli rabbi Gamalielin, fariseuksen ja kristittyjen
vainoojan, alaisuudessa. Jeesuksen Kristuksen totinen usko
käänsi hänen päänsä ja uskomuksensa
ihmeellisesti Damaskoksen tiellä. Pyhä Paavali nimettiin
ja laskettiin apostolien joukkoon kuuluvaksi. Apostoli Ananias
kastoi hänet ja tämän jälkeen pyhä
Paavali saarnasi evankeliumia Arabiasta Espanjaan sekä
juutalaisille että pakanoille. Häntä nimitettiinkin
pakanoitten apostoliksi. Apostoli Paavali ei koskaan tavannut
Jeesusta, lukuun ottamatta tuota ihmeellistä tapahtumaa Damaskoksen tiellä. Paavali vietti elämänsä Kristuksen
kärsimyksistä ja tehtävästä puhuen,
perustaen ja organisoiden kirkkoja kaikkialle, missä
liikkui. Hän saavuttikin sellaisen täydellisyyden
olotilan, että hän voi sanoa galatalaisille: ”Enää
en elä minä, vaan Kristus elää minussa.”(Gal.
2:20)
Apostoli Paavali kuoli marttyyrikuoleman keisari Neron samaan
aikaan apostoli Pietarin kanssa mahdollisesti vuonna 64. Häntä
ei ristiinnaulittu, vaan hänet mestattiin miekalla, koska
hän oli Rooman kansalainen.
Paavali kirjoitti lähetysalueensa seurakunnille lukuisia
kirjeitä, joista osa sisältyy Uuteen testamenttiin.
Kirjeissään hän kehitti varhaiskristillistä
teologiaa ja loi pohjan myöhemmälle teologialle.
Paavalin kirjeet ovat Uuden testamentin vanhinta aineistoa.
Ensimmäisen kirjeensä eli kirjeen Tessalonikalaisille
hän kirjoitti vuonna 50 jKr. Apostoli Paavalilta ovat
Raamatussa seuraavat kirjoitukset:
Kirje roomalaisille
Ensimmäinen kirje korinttilaisille
Toinen kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille *
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille *
Ensimmäinen kirje tessalonikalasille
Toinen kirje tessalonikalasille *
Ensimmäinen kirje Timoteukselle *
Toinen kirje Timoteukselle *
Kirje Titukselle *
Kirje Filemonille
Kirje hebrealaisille *
Nykyinen Raamatun tutkimus kiistelee useiden kirjeiden autenttisuudesta.
Kirjeestä hebrealaisille kiistellään erityisesti
ja siitä on kiistelty jo alkukirkon ajoista asti. Se
ei ilmeisesti ole apostoli Paavalin kirjoittama. Kuinka tahansa,
kirkon Raamatun kohtia sisältävä luettelo esittelee
nämä kaikki Paavalin kirjeinä. Tähdellä
merkittyjä kirjeitä pidetään todennäköisesti
Paavalin seuraajien kirjoittamina.
