Pyhä Johannes Edelläkävijä
(Johannes Kastaja)
Uudessa Testamentissa on Luukkaan evankeliumin 1. luvussa
(Luuk.1:5-80) kerrottu seikkaperäisesti pyhän
Johannes Edelläkävijän eli
pyhän Johannes Kastajan syntyminen ja
siihen liittyvät asiat.
Evankeliumi kertoo pyhän Johanneksen vanhurskaista ja
iäkkäistä vanhemmista, pappi Sakariaksesta
ja hänen hedelmättömästä vaimostaan
Elisabetista, jotka elivät muinaisessa
Hebronin kaupungissa. Johanneksen äiti Elisabet oli Aaronin
sukua ja hän oli Zoian tytär ja Zoia taasen oli
Kristuksen isoäidin, Neitsyt Marian äidin Annan
sisko. Näin ollen pyhä Johannes oli Kristuksen serkku.
Johanneksen isä Sakarias oli myös Aaronin sukua
ja hän kuului Abian pappisosastoon. Tuhatlukuinen temppelipapisto
oli jaettu 24 osastoon, joista Abian osasto oli kahdeksas.
Enkelin ennustus
Kerran Sakariaksen ollessa toimittamassa jumalanpalvelusta
Jerusalemissa, ylienkeli
Gariel ilmestyi hänelle
suitsutusalttarin oikealla puolella. Enkeli ennusti Sakariaalle,
että hänestä tulee isä pojalle, jolle
hänen on annettava nimi Johannes ja joka on oleva suuri
Jumalan mies. Enkeli kertoi vielä Johanneksen tulevan
kulkemaan Herran edelläkävijänä ja hän
valmistaa kansaa Vanhassa Testamentissa ennustetun Vapahtajan,
Messiaan tulemiseen. Sakarias huolestui asiasta ja pelko valtasi
hänet. Hän epäili, etteivät he tämän
ikäisenä voisi enää saada lasta ja hän
pyysi ennusmerkkiä. Se annettiin hänelle ja se oli
samalla rangaistus hänen epäuskostaan: hän
tuli mykäksi siihen saakka kunnes ylienkelin sanat kävisivät
toteen.
Jonkun ajan kuluttua Elisabet tuli raskaaksi. Hän pelkäsi
kohtaavansa ivaa ja pilkkaa raskaudestaan noin iäkkäänä
ja siksi hän piilotti asiaa viisi kuukautta. Elisabetin
ollessa kuudennella kuukaudella raskaana, hänen serkkunsa
Neitsyt Maria tuli hänen luokseen jakamaan yhteisen ilon.
Hän oli ylienkeli Gabrielilta saanut tiedon Kristuksen
syntymisestä ja tuli sen johdosta Elisabetin luo. Elisabet
”Pyhällä Hegellä täyttyneenä”
oli ensimmäinen, joka tervehti Jumalansynnyttäjää,
Neitsyt Mariaa sanoin: ” Siunattu olet sinä,
naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!
Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti
tulee minun luokseni?” Elisabetin kohdussa oleva
pyhä Johannes evankeliumin mukaan hypähti kohdussa
tässä tapaamisessa.
Pyhän Johanneksen syntyminen
Pian Elisabet synnytti pojan ja sukulaiset sekä tutut
riemuitsivat hänen kanssaan. Kahdeksantena päivänä
Mooseksen lain mukaisesti poika ympärileikattiin ja hänelle
annettiin nimi Johannes. Jokainen paikallaolija oli hämmästynyt
nimestä ja he halusivat ristiä lapsen isän
mukaan Sakariakseksi. He kysyivät asiaa lapsen isältä
ja Sakarias pyysi viittomalla kirjoitustaulun ja kirjoitti
siihen: Hänen nimensä on Johannes. Samalla
hetkellä hän sai takaisin puhekykynsä ja Sakarias
ylisti Jumalaa ja profetoi Messiaan tulemista maailmaan. Omasta
pojastaan, pyhästä Johanneksesta hän sanoi:
”Sinä käyt Herran edellä ja raivaat
hänelle tien. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan
pelastuksen, syntien anteeksiantamisen.” (Luuk.1:76)
Jeesuksen syntymän ja paimenien sekä itämaan
tietäjien vierailun jälkeen paha kuningas Herodes
määräsi tapettavaksi kaikki poikalapset. Tämän
kuulutuaan Elisabet pakeni erämaahan ja piiloutui luolaan.
Sakarias oli Jerusalemissa jumalanpalveluksessa temppelissä,
kun Herodes lähetti sotilaitaan Sakariaan luo kysymään
lapsen olinpaikkaa. Sakarias sanoi, ettei hän sitä
tiedä. Sotilaat tappoivat hänet temppelissä.
Vanhurskas Elisabet jatkoi elämäänsä lapsen
kanssa erämaassa ja aikanaan hän myös kuoli
siellä. Pyhä Johannes enkelien suojaamana asui erämaassa,
kunnes tuli hänen aikansa saarnata katumusta ihmisille
ja hän tehtäväkseen tuli kastaa Kristus Jordan
virrassa. Pyhä Johannes oli siis syntyään nasaretilainen,
mutta hän vietti ensimmäiset elinvuotensa Juudean
vuoristoseuduilla Jerusalemin ja Kuolleenmeren välimaastossa.
Siellä hän vietti yksinkertaista elämää,
” yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään
nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat
ja villimehiläisten hunaja” (Matt.3:4).
Pyhän Johanneksen julkinen toiminta
Aikuisena pyhä Johannes aloitti julkisen saarnaamisen
ja hänen luultiin olevan mahdollisesti Messias. Silloin
Johannes sanoi: ”Minä kastan teidät vedellä,
mutta on tuleva minua väkevämpi. Minä en kelpaa
edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja. Hän
kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
Hänellä on kädessään viskain, ja
sillä hän puhdistaa puimatantereensa viljan. Jyvät
hän kokoaa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa
tulessa, joka ei koskaan sammu.” (Luuk.3:16)
Kastettuaan Jeesuksen täyttääkseen Jumalan
vanhurskaan tahdon, pyhä Johannes pyysi omia opetuslapsiaan
seuraamaan Jeesusta. Hänen oma tiensä johti kuningas
Herodeksen vankilaan, jossa hän, arvosteltuaan kuninkaan
riettaita elämäntapoja, menetti henkensä ja
häneltä leikattiin pää pois ruumiista.
Pyhän Johanneksen muisto
Koska pyhä Johannes kastoi Kristuksen häntä
pidetään kummivanhempien suojeluspyhänä.
Toisinaan häntä nimitetään myös Erämaan
enkeliksi ja tämän nimityksen johdosta hänet
kuvataan joskus ikoneissa samoin kuin enkelit siivekkäänä.
Apostoli Johannes käyttää evankeliumissaan
pyhästä Johannes Edelläkävijästä
ilmausta: ” kirkkaalla liekillä palava lamppu”(Joh.5:35).
Pyhä Johannes Edelläkävijä olikin viimeinen
Vanhan Testamentin profeetoista ja ikään kuin silta
tuon ilmoituksen ja Jeesuksen välillä.
Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää Johannes Edelläkävijää
kuutena eri päivänä, jotka syyskuun alussa
alkavan kirkkovuoden mukaisesti ovat:
Suomalaisten juhannus on saanut nimensä pyhältä
Johannekselta ja oikea juhannuspäivähän onkin
pyhän Johanneksen syntymäpäivä, 24. päivä
kesäkuuta. Tosin vuoden 1955 jälkeen juhannusta
on Suomessa vietetty ensiksi oikeaa juhannusta lähinnä
olevana lauantaina sitten kesäkuun 19. päivää
seuraavana lauantaina. Kirkollinen juhlapäivä on
silti aina 24. kesäkuuta.
HAP
Katso myös:
|
