Pyhittäjä Avrami Smolenskilainen
(21.8.)
Pyhittäjä Avrami Smolenskilainen on tullut tunnetuksi
katumuksen ja erityisesti peljättävän viimeisen
tuomion saarnaajana 1200-luvulla.
Pyhittäjä Avrami syntyi rikkaaseen ja suureen perheeseen,
jossa entuudestaan oli jo 12 tytärtä ja vanhemmat
olivat kauan rukoilleet Jumalalta poikaa. Vanhemmat toivoivat
pojasta maineikkaan sukunsa jatkajaa.
Avrami kasvoi lapsuutensa Jumalan pelossa ja oli usein kirkossa,
jossa hänellä oli sopivia tilaisuuksia lukea kirjoja.
Vanhemmat toivoivat hänen vartuttuaan, että hän
menisi naimisiin, mutta vanhempien kuoltua Avrami etsi toisenlaista
elämää. Hän jakoi pois kaiken omaisuutensa
luostareille, kirkolle ja puutteenalaisille ja hän itse
kulki rääsyissä läpi kaupungin pyytäen
Jumalaa osoittamaan hänelle tien pelastukseen.
Hänet vihittiin munkkeuteen Jumalansynnyttäjän
luostarissa, runsaan viiden kilometrin päässä
Smolenskista, Selišassa. Palveltuaan monenlaisissa kuuliaisuustehtävissä,
Avrami puuhaili kiihkeästi kopioitujen kirjojen kanssa,
valiten niistä hengellisesti puhuttelevimmat. Smolenskilainen
ruhtinas Roman Rostislavitš (kuoli vuonna 1170)
aloitti kaupungissa koulun, jossa opetettiin kirkkoslaavin
lisäksi myös kreikkalaisista ja latinalaisista kirjoista.
Ruhtinaalla itsellään oli suuri kirjakokoelma, josta
Avrami lainasi usein kirjoja itselleen.
Kilvoiteltuaan yli 30 vuotta luostarissa, hän igumenin
suostuttelemana otti vuonna 1198 vastaan pappeuden arvon.
Joka päivä sen jälkeen hän palveli jumalallisen
liturgian ja
täytti papilliset velvollisuutensa niin papistoa ja veljestöä
kuin maallikkojakin kohtaan.
Pian Avramista alkoi tulla laajalti kuuluisa. Se nostatti
kateutta niin veljestön kuin myöhemmin myös
igumenin keskuudessa ja viisi vuotta myöhemmin hänen
oli pakko muuttaa Ristin ylentämisen luostariin Smolenskissa.
Hurskaiden ihmisten uhrilahjoilla hän kaunisti siellä
köyhän luostarin pääkirkon ikoneilla,
verhoilla ja kyntteliköillä. Hän itsekin maalasi
pari ikonia niistä aiheista, jotka hän tunsi läheisimmikseen:
peljättävästä viimeisestä tuomiosta
ja elämän koettelemuksien uhrauksista.
Laihana ja kalpeana äärimmäisestä uurastuksestaan
kilvoittelija muistutti papinkaavussaan ulkonäöltään
enemmänkin pyhää Basileios
Suurta.
Pyhittäjä Avrami oli ankara ja tiukka sekä
itseään kohtaan että hengellisiä lapsiaan
kohtaan. Hän saarnasi alituisesti kirkossa ja kaikille
niille, jotka tulivat hänen luokseen, niin rikkaille
kuin köyhille.
Tiukkuuden ja saarnaamisen johdosta kaupungin aateliset ja
papisto vaativat piispa Ignatiosta laittamaan munkki Avrami
tuomiolle naisten ja hengellisten lastensa viettelemisestä
ja kiusaamisesta. Mutta vielä kauhistuttavammin häntä
syytettiin myös harhaoppisuudesta ja kiellettyjen kirjojen
lukemisesta. Näistä syistä häntä
esitettiin jopa hukutettavaksi tai poltettavaksi. Ruhtinaan
ja piispan oikeudenkäynnissä pyhä kilvoittelija
vastasi kaikkiin vääriin syytöksiin. Tästä
huolimatta he kielsivät Avramia palvelemasta pappina
ja lähettivät hänet takaisin aikaisempaan Jumalansynnyttäjän
luostariin. Kauhea kuivuus valtasi seudun Jumalan vihan osoituksena
väärästä ja epäoikeudenmukaisesta
tuomiosta. Kuivuus ei lakannut ennen kuin pyhä Ignatios
pyysi anteeksi pyhittäjä Avramilta ja antoi hänelle
taas luvan palvella ja saarnata.
Piispa Ignatios rakensi myös uuden luostarin, joka omistettiin
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian viitan pyhäinjäännökseksi
asettamisen muistolle ja piispa uskoi luostarin johtamisen
pyhittäjä Avramille asettuen itsekin korkean ikänsä
vuoksi asumaan tähän samaan luostariin jääden
samalla eläkkeelle piispan tehtävästä
hiippakunnassaan. Luostariin pyrki monia ihmisiä pyhittäjä
Avramin johdettavaksi, mutta hän tutki kaikki erittäin
ankarasti ja tiukasti ja vain tarkkojen selvitysten ja tutkimusten
jälkeen hän hyväksyi kilvoittelijat, niin että
heitä ei sitten ollut kuin 17 veljeä, jotka enemmän
kuin ennen, ajattelivat kuolemaa ja rukoilivat päivin
ja öin, etteivät tulisi tuomituksi Jumalan viimeisellä
tuomiolla helvettiin.
Pyhittäjä Avrami Smolenskilainen kuoli noin vuoden
1224 tienoilla vietettyään munkkeudessa 50 vuotta.
Hänen muistoaan alettiin kunnioittaa jo seuraavalla vuosisadalla
yhdessä hänen oppilaansa pyhän Efraimin kanssa.
Muisto ei ole kadonnut vuosisatojen saatossa. Päinvastoin,
esimerkiksi kauhistuttavaa mongolien invaasiota pidettiin
Jumalan vihan ilmauksena kansakunnan synneistä ja pyhittäjä
Avramin muisto ei suinkaan silloinkaan tukehtunut, vaan muistutti
ihmisiä hänen puheistaan katumuksesta ja peljättävän
viimeisen tuomion muistamisesta.
Pyhittäjä Avrami Smolenskilaisen muistopäivä
on Suomen ortodoksisessa kirkossa elokuun 21. päivänä.
HAP
|