Pyhä marttyyri Gleb (2.5.
ja 24.7.)
Pyhä marttyyri Gleb (syntymänimeltään
David) oli yksi kuuluisan pyhän apostolien vertaisen
Vladimir Kiovalaisen (muistopv 15.7.) pojista. Isän
kuoleman jälkeen v. 1015 vanhin pojista, Vladimirin veljenpoika
ja hänen omaksi ottamansa ottopoika, Turovin ruhtinas
Svjatopolk, suunnitteli tappavansa muut kolme veljeksistä
eli Rostovin ruhtinaan Boriksen (muistopv:t 2.5. ja 24.7.),
Muromin ruhtinaan Glebin ja Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin
(myöhemmin Kiovan suurruhtinas Jaroslav I Viisas),
koska hän halusi turvata näin oman valtaan pääsynsä.
(kts. tarkemmin: marttyyri
Boriksen elämäkerta)
Kun Svjatopolk oli tappanut Boriksen, hän päivitteli:
"No, kuinka tappaisin sitten Glebin!" Hän
lähetti myös Glebille viestin, jossa hän ilmoitti
heidän isänsä olevan sairaana ja toivoi tapaavansa
veljensä. Kun Gleb oli matkalla Svjatopolkin luo, hän
sai sanan veljeltään Jaroslavilta, että isä
oli kuollut ja Svjatopolk murhannut Boriksen.
Pyhä Gleb itki isäänsä ja veljeänsä
ja Svjatopolkin avustajat saapuessaan paikkakunnalle, löysivät
hänet suremasta kuolleita läheisiään.
Gleb oli laivalla liikkeellä ja Svjatopolkin avustajat
kaappasivat laivan, ottivat aseet esille tappaakseen hänet.
Kuitenkin Glebin oma kokki, Torkin ehti ensin. Hän iski
isäntäänsä veitsellä.
Marttyyrin ruumis heitettiin rannalle kahden puun väliin.
Myöhemmin hänet haudattiin samaan kirkkoon, Vyshegorodin
pyhän Basileioksen kirkkoon veljensä kanssa.
Ortodoksinen kirkko kunnioittaa marttyyrien Boriksen ja Glebin
muistoa vuosittain heinäkuun 24. päivänä
sekä joillakin alueilla lisäksi toukokuun 2. päivänä,
jolloin ensin vuonna 1072 marttyyrien Boriksen ja Glebin reliikit
siirrettiin ensimmäisen kerran heidän veljensä
Kiovan suurruhtinas Jaroslav I Viisaan (1019–1054)
pojan, Kiovan suurruhtinas Izjaslavin (1054–1073,
1076–1078) rakentamaan uuteen kirkkoon ja vielä
toisenkin kerran suurruhtinas Vladimir Monomahin (1113–1125)
aikana samana päivänä toukokuussa vuonna 1115.
Venäjällä marttyyreja Borista ja Glebiä
kunnioitetaan Venäjän kansan taivaallisena suojelijana.
HAP
Katso myös:
Kirjallisuutta:
- Kirkkovuoden pyhät II
- Marttyyrit Boris ja Gleb ss. 767-770
|
