Juhlapäivät
Ortodoksisessa kirkossa liturgiset muistelupäivät,
kirkolliset juhlapäivät on ryhmitelty erilaisiin
ryhmiin. Jokaisessa ryhmässä ovat omat tunnusmerkkinsä
ja ne ilmenevät jumalanpalveluksissa ja kirkon säännöissä
omalla erityisellä tavallaan. Suurin osa juhlista on
kiinteitä, aina samaan aikaan vietettäviä juhlapäiviä,
osa liikkuvia, lähinnä pääsiäisen
ajankohdasta riippuvaisia.
Juhlien juhla, joka kuuluun ihan omaan luokkaansa, on pääsiäinen,
Herran ylösnousemuksen juhla.
Sen lisäksi Kirkko viettää 12 suurta juhlaa
sekä keskisuuria että pieniä juhlapäiviä.
Joissakin paikalliskirkoissa 12 suurta juhlaakin jaetaan kahteen
osaan, joista joskus käytetään nimityksiä
ensimmäisen luokan juhlat ja toisen luokan juhlat. Ensimmäisen
luokan juhliin kuuluvat Kristuksen juhlapäivät:
Toisen luokan juhliin eli Jumalansynnyttäjän juhliin
kuuluvat:
Näistä kahta viimeistä pidetään
Jumalansynnyttäjän juhlina, mutta niillä on
myös tiettyjä tunnusmerkkejä, joiden perusteella
ne voisivat myös kuulua Kristuksen juhlapäiviin
eli ensimmäisen luokan juhliin.
Keskisuuret ja pienet juhlapäivät
Keskiarvoisia juhlia vietetään Jumalansynnyttäjän
ja pyhien ihmisten kunnioittamiseksi. Suomen ortodoksinen
kalenteri eroaa muitten ortodoksisten kirkkojen kalentereista
hieman juuri pienten juhlien osalta. Jotkut ns. pienet juhlat
ovat meillä arvoltaan suurempia (esim. pyhän
Nikolaoksen päivä 6.12., joka samalla on Suomen
itsenäisyyspäivä).
Meillä on myös oma liikkuva juhlapäivämme,
Karjalan
valistajien juhlapäivä, joka osuu lokakuun 31.
päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen
lauantaihin.
Muita juhlapäiviä
Lisäksi meille on ortodoksiseen kalenteriin tullut ympäröivän
luterilaisen yhteiskunnan vuoksi eräitä maallisia
juhlia (kuten esim. juhannus eli Suomen lipun päivä
ja vappu), jolloin kirkossa muistellaan kyseiselle päivälle
merkittyjä pyhiä. Näiden lisäksi kalenterissa
oli aiemmin valtiovallan vuosittain julistamat neljä
kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, jotka sellaisenaan
eivät kuuluneet ortodoksiseen käytäntöön
vaan olivat enemmän luterilaista ja läntistä
käytäntöä. Käytäntö muuttui
vuonna 1991 ja kunkin kirkollisen yhteisön omaksi asiaksi
jäi, miten se ottaa huomioon julistuksen omassa elämässään.
Nykyisiin ortodoksisiin kalentereihin niitä ei enää
ole merkitty.
HAP
Katso myös:
|
