Jumalansynnyttäjän
Neitseen Marian ilmestys 25.3.
Ortodoksisen kirkon suureksi juhlaksi
luokittelema Jumalansynnyttäjän ilmestyksen juhla
on yksi varhaisimmista kristityistä juhlistamme. Sitä
on juhlittu kristikunnassa jo neljänneltä vuosisadalta
(300-luvulta) lähtien. Muun muassa ohessa olevan
ikonin kaltainen maalaus (alkuperäisessä enkeli
on kuvattuna ilman siipiä) on löydetty Rooman
Priscillan katakombeista ja se on peräisin ajanlaskumme
toiselta vuosisadalta. Maalaus kuvaa Jumalansynnyttäjän
ilmestystä. Jo Toledon kirkolliskokous mainitsee juhlan
ja Trullon
kirkolliskokous vuonna 692 sanoo ilmestyksen juhlaa vietettävän
Suuren paaston
aikana.
Juhlan kreikan ja slaavinkieliset nimet voidaan kääntää
suomeksi myös "ilosanomaksi". Tämä
viittaa tietenkin Jumalan pojan ihmiseksi tulemiseen ja Hänen
tuomaan pelastukseen. Jumalansynnyttäjän ilmestyksen
kertomus löytyy Raamatusta Luukkaan
evankeliumista. Juhlan troparissa kuvataan tätä
"pelastuksemme alkuna ja iankaikkisuudesta kätketyn
salaisuuden ilmoituksena", sillä tänä
päivänä Jumalan Poika tuli Ihmisen Pojaksi.
Ilmestyksen osatekijät
Ilmestyksessä on kaksi osatekijää: sanoma
itsessään ja Neitsyt Marian vastaus ja reaktio.
Sanoma toteutti Jumalan lupauksen Vapahtajasta (1.Moos.3:15):
Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille
ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen
on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä
olet iskevä häntä kantapäähän.
Kirkkoisät ymmärsivät "hänen
sukunsa" (tai oikeammin "hänen siemenensä")
viittaavan Kristukseen. Profeetat ennustivat Hänen tulemisensa,
jonka he omana aikanaan näkivät hämärästi,
mutta ylienkeli (arkkienkeli) Gabriel
julisti nyt, että lupaus tulee täytetyksi.
Jumala lähetti ylienkeli Gabrielin Galilean Nasaretiin.
Siellä hän puhui viattomalle, puhtaalle Neitseelle,
joka oli kihlattu pyhälle Joosefille: "Ole tervehditty,
Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!" Nämä
sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli,
mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä. Mutta enkeli
jatkoi: "Älä pelkää, Maria, Jumala
on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät
pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän
on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi,
ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä
Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua
ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua."
(Luuk. 1:28-33)
Verrattuna Eevaan, joka antoi helposti käärmeen
pettää itseään, Neitsyt Maria ei sen sijaan
heti hyväksynyt enkelin ilmoitusta. Nöyryydessään
hän ei ajatellut ansaitsevansa tuollaisia sanoja, mutta
hän oli todella hämmästynyt niistä. Se
seikka, että hän kysyi selitystä, osoittaa
hänen maltillisuuttaan ja harkitsevaisuuttaan. Hän
ei epäillyt enkelin sanoja, mutta hän ei saattanut
ymmärtää, kuinka ne voisivat toteutua, sillä
he puhuivat jostakin, joka oli kaiken hänen tunteman
luonnollisuuden ulottumattomissa.
Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista?
Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä
Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää
sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä,
ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. Ja tiedä
tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta,
vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella
-- hän, jota on pidetty hedelmättömänä!
Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." Silloin
Maria sanoi: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon
minulle niin kuin sanoit." Niin enkeli lähti hänen
luotaan. (Luuk.1:34-38)
Pyhä Filaret Moskovalainen sanoo kirjoituksissaan Neitsyt
Marian ilmestyksestä, että "ihmisen sana
toi Luojan alas maailmaan". Hän selittää,
että pelastus ei ole pelkästään Jumalan
tahdon osoitus, vaan se pitää sisällään
myös Neitseen Marian vapaan tahdon. Hän olisi voinut
kieltäytyä, mutta hän hyväksyi Jumalan
tahdon ja valitsi yhteistyön ilman valitusta tai edelleen
jatkuvia kysymyksiä.
Ilmestys ikoneissa
Juhlan ikonissa on kuvattu ylienkeli Gabriel vasemmassa kädessään
sauva, joka osoittaa hänen rooliaan viestintuojana. Joskus
enkelin siipi on kuvattu ylöspäin suuntautuneena,
ikään kuin osoittamassa hänen pikaista laskeutumistaan
taivaasta. Hänen oikea kätensä on ojentautuneena
kohti pyhää Neitsyttä kuvaten viestin luovuttamista.
Neitsyt on kuvattu joko seisovana tai istuvana ja tavallisesti
hän pitää vasemmassa kädessään
lankaa. Joskus hänet kuvataan kädessään
kirjakäärö. Hänen oikea kätensä
on koholla ja sillä osoitetaan hänen hämmästyksensä
viestistä, jonka hän juuri kuuli. Hänen päänsä
on kumarassa osoittaen hänen suostumustaan ja tottelevaisuuttaan.
Pyhän Hengen laskeutuminen hänen ylleen on kuvattu
valonsäteellä, joka tulee pienestä pallosta
ikonin yläosassa. Tämä pallo kuvaa taivasta.
Eräässä kuuluisassa siinailaisessa ikonissa
kyyhkynen on kuvattu valonsäteessä.
Jumalansynnyttäjän ilmestyksestä on olemassa
lukuisia kuuluisia ikoneja. Yksi näistä on Moskovan
Kremlissä Ilmestyksen kirkossa. Tähän ikoniin
liittyy pyhiä tarinoita aina tsaari Iivana Julman hallinnon
ajoilta. Toinen kuuluisa ikoni löytyy Moskovan Kuolonuneen
nukkumisen katedraalista. Tämä ikoni oli alkuaan
sijoitettu Ustjugiin ja se oli ikoni, jota suurmarttyyri ja
Kristuksen
tähden houkka pyhä Prokopi
(muistopv 8.7.) pyysi suojelemaan kaupunkia hävitykseltä
vuonna 1290. Myös Kreikassa on useita kuuluisia ilmestyksen
ikoneita useilla eri paikkakunnilla.
Ilon juhla paaston keskellä
Kaikkein pyhimmän Valtiattaremme, Jumalansynnyttäjän,
ainaisen Neitseen
Marian ilmestyksen juhlaa vietetään yleensä Suuren
paaston aikana, mutta sitä juhlitaan silloinkin paastosta huolimatta
suurella ilolla. Pyhän Basileios
Suuren tai pyhän Johannes
Krysostomoksen liturgia
toimitetaan myös paaston arkipäivänä,
mikäli juhla sattuu arkeen. Päivä on toinen
niistä kahdesta päivästä, jolloin Suuren
paaston aikana paastoa helpotetaan ja kalan syöminen
on sallittua (toinen päivä on palmusunnuntai).
HAP
Katso myös:
|
