Herramme Jeesuksen Kristuksen
kirkastuminen (6.8.)
Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastumisen juhla on yksi
ortodoksisen kirkon 12 suuresta juhlasta
ja sitä muistellaan vuosittain elokuun
6. päivänä.
Jeesus meni opetuslapsiensa Pietari,
Jaakobin
ja Johanneksen
kanssa Taaborin vuorelle. Kristuksen ulkoinen olemus muuttui
heidän siellä odottaessaan kirkkaana loistavaan
muotoon. Siellä ilmestyivät myös profeetat
Elia
ja Mooses,
jotka puhuivat Jeesuksen kanssa. Pyhä Kolminaisuus oli
myös läsnä: Isä äänenä,
Poika kirkastettavana ja Pyhä Henki pilvenä ja valona.
Opetuslapset olivat asiasta kummastuneita ja pelkäsivät
kovasti.
Tämä tapahtuma osoitti edeltäkäsin Kristuksen
jumaluuden, niin että opetuslapset ymmärtäisivät
taivaaseen astumisen päivänä, helatorstaina,
että Hän todella oli Isän häikäisevä
loisto ja että Hänen kärsimyksensä oli
vapaaehtoista (Mark.9:2-9).
Se osoitti samalla meidän mahdollisuutemme theosikseen,
jumaloitumiseen.
Tämä tapahtuma oli eräänä kiista-aiheena
Tessalonikin arkkipiispan, pyhän
Gregorios Palamaksen ja harhaoppisen munkki Barlaam Calabrialaisen
välillä. Barlaam uskoi, että valo, joka loisti
Jeesuksesta, oli luotua valoa, kun taas pyhä Gregorios
Palamas piti kiinni mielipiteestä, että opetuslapsille
annettiin armo tajuta Jumalan luomaton valo. Tätä
tuki pyhän Greogorioksen laajempi perustelu, jonka mukaan
me siitä huolimatta, ettemme voi tuntea Jumalaa Hänen
olemuksessaan, me voimme tuntea Jumalan Hänen energioissaan,
kuten Hän itse sen näin todisti.
Kirkastumisesta voimme lukea Raamatusta: Matteuksen (Matt.17:1-9),
Markuksen (Mark.9:2-9) ja
Luukkaan (9:28-36)
evankeliumeista sekä toisesta Pietarin kirjeestä
(2.Piet.1:16-19).
HAP
Katso myös:
---
(Mark.9:2-10)
Kristuksen kirkastuminen
Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin,
Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle
yksinäisyyteen, pois toisten luota. Siellä hänen
ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä ja hänen
vaatteensa alkoivat hohtaa niin kirkkaan valkoisina, ettei
kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä voi sellaista
saada aikaan.
Sitten heille ilmestyi Elia ja hänen kanssaan Mooses,
ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari
puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, on hyvä,
että me olemme täällä. Me teemme kolme
majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle." Hän ei
näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat kovin
peloissaan.
Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja
pilvestä kuului ääni: "Tämä
on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!" Ja
yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, he
eivät enää nähneet siellä ketään
muuta kuin Jeesuksen yksin.
Kun he laskeutuivat vuorenrinnettä, Jeesus varoitti
heitä kertomasta näkemäänsä kenellekään
ennen kuin Ihmisen Poika olisi noussut kuolleista. He pitivät
Jeesuksen sanat mielessään ja pohtivat keskenään,
mitä kuolleista nouseminen saattoi merkitä.
(2.Piet.1:16-19)
Sana on luotettava
Emmehän me, silloin kun saatoimme teidän tietoonne
Herramme Jeesuksen Kristuksen voiman ja tulemisen, olleet
lähteneet seuraamaan mitään ovelasti sepitettyjä
taruja, vaan olimme omin silmin saaneet nähdä hänen
jumalallisen suuruutensa. Hän sai Jumalalta, Isältä,
kunnian ja kirkkauden, kun hänelle kantautui Ylhäisimmän
Kirkkauden ääni: "Tämä on minun rakas
Poikani, johon minä olen mieltynyt." Tämän
äänen me itse kuulimme tulevan taivaasta, kun olimme
hänen kanssaan pyhällä vuorella. Siksi me voimme
entistä lujemmin luottaa profeetalliseen sanaan. Ja hyvin
teette tekin, jos kiinnitätte katseenne siihen kuin pimeässä
loistavaan lamppuun, kunnes päivä sarastaa ja kointähti
syttyy teidän sydämessänne.
|