Kodin pyhittäminen
(kodin vihkiminen, kodin siunaaminen)
Ortodoksisessa kirkossa pyhitetään monenlaisia
maallisiakin asioita. Kirkollisten kohteiden lisäksi
pyhitetään esim. koteja, työpaikkoja, autoja
ja muita kulkuvälineitä jne. Ortodoksinen kirkko
käyttää mieluummin termiä ’kodin
pyhittäminen’ kuin luterilaisten käyttämää
termiä 'kodin siunaaminen'. Toinen ortodoksien
käyttämä termi on myös 'kodin vihkiminen'.
Ortodoksisessa kodin pyhittämisessä voidaan nähdä
ainakin kaksi tasoa. Ne ovat:
- kodin pyhittäminen asukkaiden oman toiminnan kautta
ja
- kodin pyhittäminen papin toimittaman rukouksen sekä
pyhitetyn veden kautta.
Asukkaiden suorittama ja papin suorittama pyhittäminen
Oma koti voidaan pyhittää asukkaiden omalla toiminnalla
siten, että asuja tai asujat päivittäisissä
rukouksissaan pyytävät kodille siunausta ja suojelusta.
He rukoilevat Pyhää Henkeä asumaan kodissa
ja ohjaamaan siellä asuvia kulkemaan ja elämään
oikeaa tietä.
Koti voidaan pyhittää myös papin suorittamana
toimituksena papin käsikirjassa olevien rukousten ja
ohjeiden mukaisena, vanhan kirkon vedenpyhitystoimituksena
tai tehdä se aikaisemmin pyhitetyllä vedellä.
Tavoite tulisi olla, että jokainen ortodoksinen koti
pyhitettäisiin näin aina, kun uudet asukkaat muuttavat
siihen. Pyhittämisen ei tarvitse tapahtua heti muuton
jälkeen, asiasta ja ajasta voi sopia joustavasti oman
seurakunnan papin kanssa.
Koti pyhitetään tarkoitukseensa eli ortodoksin
- kristityn Kristuksen seuraajan - kodiksi. Pyhittämisen
kirkollisena toimituksena suorittaa aina pappi.
Ennakkovalmistelut
Kodin pyhittäminen on tavallisesti perheenjäsenten,
sukulaisten ja ystävien yhteinen rukoushetki ja juhla.
Tilaisuuteen kutsutaan ne ihmiset, jotka ovat asukkaille tärkeitä
ja merkityksellisiä ihmisiä. Toimitus voidaan toimittaa
myös ihan oman perheenkin kesken, vieraiden ja osallistujien
lukumäärä ei ole olennainen asia.
Tilaisuuteen tarvitaan pieni pöytä kotialttariksi,
vesimalja ja tuohuksia.
Kotona olisi hyvä olla myös ikoni
seinällä ja pöytä laitetaan usein juuri
tämän ikonin vierustalle. Usein pappi tuo tullessaan
tuohukset, mutta niitähän voi olla kotona muutenkin
aina käytössä. Pappi tuo mukanaan myös
muun toimituksessa tarvittavan. Mikäli vesi siunataan
tilaisuudessa, tilaisuuteen sopivaan vesimaljaan laitetaan
puhdasta vettä.
Veden ja kodin pyhittäminen
Pappi asettaa kotialttarille (pienelle pöydälle)
vesimaljan vierelle ristin ja evankeliumin ja laittaa 1-3
tuohusta palamaan. Pöytä on tavallisesti siis kotona
olevan ikonin edessä tai ikonin puuttuessa papin mukanaan
tuoma matkaikoni voi olla myös pöydällä.
Pöydällä voi olla myös kukkia maljakossa
ja pöytä on peitetty esim. valkoisella liinalla.
Pappi on pukeutuneena epitrakiiliin.
Yleensä pappi toimittaa siunaamisen yksin tai kanttorin
kanssa.
Mikäli kotona toimitetaan pieni vedenpyhitys, koko toimitus
on hieman pidempi, sillä siihen sisältyy siis ensin
veden pyhittäminen ja sitten pyhitetyllä vedellä
kodin pyhittäminen.
Kodin pyhityksessä luetaan Raamatusta kohta joko Luukaksen
evankeliumista (Luuk.10:38 - 44):
"Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa
ja tuli erääseen kylään. Siellä muuan
nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen.
Martalla oli sisar, Maria. Tämä asettui istumaan
Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan.
Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita
palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: "Herra,
etkö lainkaan välitä siitä, että
sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni?
Sano hänelle, että hän auttaisi minua."
Mutta Herra vastasi: "Martta, Martta, sinä huolehdit
ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on
tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä
oteta häneltä pois."
tai (Luuk.19:1-10)
”Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki.
Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli
publikaanien esimies ja hyvin rikas. Hän halusi nähdä,
mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt
kurkistamaan väkijoukon takaa. Niinpä hän juoksi
jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun
nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä
tietä. Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös
ja sanoi: "Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään
minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi."
Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloiten Jeesuksen
vieraakseen. Kun ihmiset näkivät tämän,
he sanoivat paheksuen: "Syntisen miehen talon hän
otti majapaikakseen." Mutta Sakkeus sanoi Herralle kaikkien
kuullen: "Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani
annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut,
sille maksan nelinkertaisesti takaisin." Sen kuultuaan
Jeesus sanoi häneen viitaten: "Tänään
on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin
Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen
Poika on tullut etsimään ja pelastamaan."
tai Johanneksen evankeliumista (Joh.14:1-6)
"Älköön sydämenne olko levoton.
Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa
on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi,
että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä
menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin
ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä
missä minä olen. Te tiedätte kyllä tien
sinne minne minä menen."
Tuomas sanoi hänelle: "Herra, emme me tiedä,
minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien?"
Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä.
Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun
kauttani."
Evankeliumia seuraavat ekteniat ja muut rukoukset, joiden
jälkeen pappi pyhittää veden upottamalla mukanaan
tuoman käsiristin veteen kolme kertaa ja rukoillen samalla
kolmesti toistaen:
”Pelasta, Herra, sinun kansasi ja siunaa sinun
perintöäsi. Anna seurakunnallesi voitto vihollisista
ja suojele ristilläsi valtakuntaasi.”
Veden siunaamisen jälkeen pappi pientä vihmintä
käyttäen vihmoo pyhitetyllä vedellä läsnä
olevia ja koko kodin, siis kaikki sen huoneet ja tilat.
Kodin pyhittäminen aikaisemmin pyhitetyllä vedellä
Joskus (etenkin juuri loppiaisen eli teofanian
juhlassa suoritetun suuren
vedenpyhityksen jälkeen) pappi tuo mukanaan
pyhitettyä vettä, jolla kodin pyhittäminen
suoritetaan. Tämä tapa on kuitenkin harvinaisempi
ja sitä käytetään usein ekumeenisissa
tilaisuuksissa.
Teofanian palveluksesta mukaan otetulla pyhitetyllä
vedellä voi myös asukas itse vihmoa kotinsa palattuaan
palveluksesta aina juhlan jälkeen.
Alkurukouksissa lauletaan tai luetaan 'Taivaallinen
kuningas' –rukous, jota seuraavat 'Pyhä Jumala'
sekä 'Isä
meidän' –rukous. Troparin
ja muiden rukouksien jälkeen luetaan Evankeliumista kodinsiunauksessa
usein joko em. kohta Luukkaan evankeliumista (Luuk.19:1-10,
teksti yllä) tai Johanneksen evankeliumista (Joh.12:1-3):
”Kuusi päivää ennen pääsiäistä
Jeesus tuli Betaniaan, missä hänen kuolleista herättämänsä
Lasarus asui. Jeesukselle tarjottiin siellä ateria. Martta
palveli vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen pöytäkumppaneista.
Maria otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä,
voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko huone
tuli täyteen voiteen tuoksua.”
Evankeliumin lukemisen jälkeen pappi vihmoo siunattavan
tilan kaikki huoneet pyhitetyllä vedellä ja lausuu:
”Pyhän Hengen armo, voima ja siunaus pyhittää
tämän kodin.”
Mukana olevat ihmiset seuraavat pappia yhden (tavallisesti
asunnon omistajan) kantaessa vesimaljaa, josta pappi
vihmoo kaikki tilat. Samalla lauletaan troparia:
”Pelasta, Herra, sinun kansasi ja siunaa sinun
perintöäsi. Anna seurakunnallesi voitto vihollisista
ja suojele ristilläsi valtakuntaasi.”
Vihmomisen päätyttyä ektenioiden ja rukousten
jälkeen pappi lukee vielä erityisen kodin siunausrukouksen:
”Jumala, meidän Vapahtajamme, joka näit
hyväksi käydä Sakkeuksen majaan ja tulit hänelle
ja koko huoneelle pelastukseksi, varjele nytkin kaikelta vahingolta
ne, jotka aikovat tässä asua ja jotka tuovat rukouksia
ja anomuksia Sinulle meidän arvottomien kautta; siunaa
heidän asumisensa tässä kodissa ja suojele
heidän elämäänsä pahan juonista.
Sillä Sinulle, aluttomalle Isällesi ja kaikki
pyhälle, eläväksi tekevälle Hengellesi
kuuluu kaikki ylistys, kunnia ja palvonta nyt ja aina ja iankaikkisesta
iankaikkiseen.”
Pappi siunaa vielä läsnä olevat ja kodin ristillä
ja sen jälkeen lauletaan kaikkien ortodoksien tuntema
ja rakastama laulu: ’Monia vuosia’, johon
virallinen seremonia päättyy. Siunaaminen tapahtuu
siten, että jokainen läsnäolija käy suutelemassa
käsiristiä ja samalla pappi vihmoo heidät pyhitetyllä
vedellä.
Kodin pyhityksen jälkeen
Pappi jättää kodin pyhityksessä käytetyn
pyhitetyn veden kotiin ja sitä ei saa huuhdella alas
lavuaarista eikä kohdella muutenkaan epäkunnioittavasti.
Yksi mahdollisuus on käyttää vesi ruuanlaittoon
tai nauttia vesi juomana pyhittämistä seuraavassa
pienessä juhlassa tai varata se juomaksi myöhempiä
tarpeita varten aina silloin, kun katsoo tarvitsevansa ”ylimääräistä
annosta” pyhitettyä vettä, hengellistä
lääkettä.
Mikäli vettä ei käytetä juomana tai ruoanlaittoon,
se tulee käyttää muulla arvokkaalla tavalla
esim. kodin kukkien kasteluvetenä tai viedä ulos
kodin pihapiirin kasvien kasteluvedeksi.
Kodin pyhittäminen ei saa pysähtyä papin suorittamaan
pyhittämiseen, vaan yksilötason pyhittämisen
pitää olla tämän jälkeen jatkuvaa
ja päivittäistä. Kaikki tulee tehdä Jumalan
kunniaksi ja muistaa, että koko kodin pyhittäminen
on osa sitä uskoa, jossa ilmenee Pyhän Kolminaisuuden
toiminta koko luomakuntaa kohtaan.
HAP
Katso myös:
Aiheesta muualla:
- Erkki Piiroinen: Pyhitetyssä kodissa, OV,
1966
|